Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2011
Pääkirjoitus: Valintojen äärellä
Mikä kielistrategia ja miksi?
Suomessa on viime vuosina laadittu useita kotimaisten kielten kielipoliittisia ohjelmia. Helmikuussa opetusministeri ehdotti, että seuraavan hallitusohjelman yhteydessä päätetään kansallisen kielistrategian laatimisesta. Mihin näitä kielipoliittisia toimintaohjelmia oikein tarvitaan? Entä mikä merkitys kielistrategialla on ja miksi sellainen pitää tehdä?
Kielivalintojen tukeminen perusopetuksessa – Kuinka turvata katkeamaton kielipolku?
Artikkeli käsittelee oppilaiden ja huoltajien tekemien kielivalintojen tukemista perusopetuksessa. Kirjoitus pohjautuu kolmen joensuulaisopiskelijan tekemään tutkimukseen, jossa selvitettiin, millaisia nämä kielivalintojen tukitoimet voisivat konkreettisesti olla. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla lapsia, nuoria ja huoltajia Joensuusta ja lähiseudulta.
Ei tehdä tästä nyt numeroo – Kielisuihkutus osana varhaista kielenoppimista
Mitä varhemmin kielenopiskelu aloitetaan, sitä parempi kielitaito on mahdollista saavuttaa. Leikkien ja pelien kautta tapahtuva vieraaseen kieleen tutustuminen, kielisuihkuttelu, antaa lapsille eväitä tulevaa varten. Jyväskylässä kaupunki ja yliopisto yhdessä tarjosivat kaupungin kesäkerholaisille kielisuihkutusta saksan, ranskan ja ruotsin kielellä.
Kuinka vähäisellä kielitaidolla työelämässä voi selviytyäkään?
Kirjoitus käsittelee kielitaidon merkitystä maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen tunnistamisessa. Aihetta lähestytään Opetushallituksen rahoittaman OSAMA-hankkeen levitysseminaarin kautta, joka järjestettiin 14.2.2011 Espoossa.
Groβe Pause – vuorotteluvapaalla saamelaiskulttuurissa
Artikkelin kirjoittaja päätti ottaa vuorotteluvapaata opettajan työstään ja muutti vuodeksi Suomen pohjoisimpaan ja ainoaan saamelaisenemmistöiseen kuntaan Tenonlaaksoon Utsjoelle, Saamenmaalle. Siellä hän on päässyt tutustumaan paikalliseen luontoon, saamelaiskulttuuriin ja saamelaiskoulujen elämään.