Tiedote: OECD-vertailu: Sosioekonominen tausta vaikuttaa yhä voimakkaasti koulutusvalintoihin – alueelliset vaihtelut Suomessa pieniä

Opetus- ja kulttuuriministeriö 16.9.2021 12.00 Tiedote

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana oli koulutuksen tasa-arvo. Tarkastelu kohdistui pääosin vuoteen 2019.

Koulutuksen avulla eri ikäiset ihmiset taustasta riippumatta voivat hankkia taitoja, jotka auttavat tavoittelemaan parempia työpaikkoja ja parempaa elämää. 

Sekä OECD-maissa että Suomessa nuori, joilla kumpikaan vanhemmista ei ole korkeasti koulutettu, päätyy keskimääräistä harvemmin lukioon ja jää keskimääräistä useammin vaille toisen asteen tutkintoa. Tutkinnon puuttuminen tekee haavoittuvaksi työmarkkinoilla. Vuonna 2020 toisen asteen tutkintoa vailla olevien nuorten aikuisten työttömyysaste oli OECD-maissa noin kaksinkertainen verrattuna korkea-asteen suorittaneisiin.  

Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat yleensä epäedullisessa asemassa ikätovereihinsa nähden koulutukseen osallistumisessa ja maahanmuuttajatausta vaikuttaa myös koulutuksesta saatuun hyötyyn työmarkkinoilla.

Myös sukupuolten väliset erot pitävät pintansa ja vaikuttavat koulutuspolkuihin ja mahdollisuuksiin työmarkkinoilla. Sekä OECD-maissa keskimäärin että Suomessa pojat jäävät tyttöjä useammin luokalle, menestyvät huonommin lukutaidon arvioinnissa ja suorittavat harvemmin lukion. Pojat hakeutuvat vähemmän korkea-asteen opintoihin ja suorittavat tyttöjä harvemmin korkea-asteen tutkintoja. Miehet osallistuvat myös naisia vähemmän aikuiskoulutukseen. Siitä huolimatta naiset työllistyvät ja ansaitsevat edelleen miehiä heikommin.  

Koronapandemian vaikutuksista oppimiseen on vielä puutteellisesti tietoa. Nyt kuitenkin jo tiedetään, että  pandemian haitat eivät ole jakautuneet tasaisesti, vaan ne ovat kohdistuneet erityisesti ennestään heikommassa asemassa oleviin kasvattaen eriarvoisuutta.  Heikommassa asemassa olevilla lapsilla ja nuorilla on usein ollut muita ikätovereitaan huonommat edellytykset siirtyä etäopetukseen. Pandemia on lisännyt erityisesti heikommassa asemassa olevien koulutuksen keskeyttämisen riskiä. 

- Tutkimus osoittaa, että Suomessa on jatkettava määrätietoista työtä koulutuksen tasa-arvon eteen. Suomalainen koulutus on yhä maailman huippua, mutta eriarvoisuus uhkaa nyt oppimistuloksia toden teolla. Työ on käynnistetty ja panostamme voimakkaasti siihen, että jokaisen oma lähikoulu kuuluisi myös jatkossa maailman parhaiden koulujen joukkoon, sanoo opetusministeri Li Andersson.

- Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus ponnistaa niin pitkälle kuin omat rahkeet ja kiinnostus kantavat – perhetaustasta, asuinpaikasta ja muista tekijöistä riippumatta. Siksi olemme tällä hallituskaudella muun muassa lisänneet korkeakoulutusta eri puolilla Suomea sekä selvittäneet niitä esteitä, joita korkeakoulutuksen saavutettavuudelle on. Tekemistä kuitenkin riittää edelleen tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.

Poimintoja Education at a Glancesta:

Naisten etumatka koulutuksessa kasvaa 

Viime vuosikymmeninä OECD-maissa tapahtunut koulutustason nousu ei ole jakautunut tasaisesti, vaan erityisesti naiset ovat kirineet eteenpäin. Naisten etumatka näkyy erityisesti korkea-asteella, mutta OECD-alueen nuoret miehet jäävät naisia todennäköisemmin vaille myös toisen asteen tutkintoa. 

Suomessa naisten osuus tutkinnon suorittaneista on miehiä suurempi sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa. Naisten korkeaa osuutta ammatillisen tutkinnon suorittaneista (54 %) selittää se, että naiset suorittavat useampia ammatillisia tutkintoja ja yli 20-vuotiaissa tutkinnon suorittaneissa naiset ovat selvänä enemmistönä. Lukiosta valmistuneista naisten osuus on vielä korkeampi: 58 %.  

Suomessa 25-34-vuotiaista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 53 % naisista ja 37 % miehistä vuonna 2020. 

Sukupuolittuneet koulutusvalinnat 

Sukupuolella on vahva yhteys koulutusalan valintaan OECD-maissa, eikä Suomi ole poikkeus. Vertailussa on noussut esiin, että sukupuolten väliset erot koulutusvalinnoissa ovat usein suurempia muutoin tasa-arvon kannalta edistyneinä pidetyissä yhteiskunnissa.

Naiset hakeutuvat sekä OECD-maissa että Suomessa edelleen selvästi miehiä harvemmin STEM-aloille (Science, Technology, Engineering, Mathematics). Noin puolessa OECD-maita naisten osuus on hiukan kasvanut 2013–2019, mutta osassa maita muutos on ollut vastakkaiseen suuntaan.

Tilanne on päinvastainen kasvatusalalla ja opettajakoulutuksessa, joissa aloittavista korkea-asteen opiskelijoista naisten osuus oli Suomessa peräti 82 prosenttia. Osuus on varsin lähellä opettajakunnan nykyistä sukupuolijakaumaa. Opettajana työskentelevistä (kaikki koulutusasteet) miehiä oli 26 %. Suomen miesopettajien pieni osuus ei kuitenkaan ole poikkeuksellista, sillä OECD-keskiarvo on 30 %. Naisvaltaisin opettajaryhmä on varhaiskasvatuksen opettajat. Suomessa naisten osuus heistä on peräti 97 %.

Koulutuksen hyödyt jakautuvat työmarkkinoilla epätasaisesti

Vaikka naiset ovat miehiä keskimäärin paremmin koulutettuja, heidän työmarkkina-asemansa on keskimäärin huonompi kuin miesten. Erityisen suuri ero on perusasteen jälkeistä tutkintoa vaille olevilla.  Naisten tulotaso on koulutustasosta riippumatta matalampi kuin miesten lähes kaikissa OECD-maissa. Keskimäärin OECD-alueen naiset ansaitsevat 76 - 78 prosenttia miesten tuloista. 

Palkkaeron suuruus vaihtelee koulutustason mukaan. Suomessa ero on suurin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla. Korkeasti koulutettu suomalaisnainen ansaitsee keskimäärin 77 prosenttia samantasoisen koulutuksen suorittaneen miehen tulotasosta.

Sosioekonominen tausta vaikuttaa koulutusvalintoihin

Vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa Suomessa oppimistuloksiin sukupuoltakin enemmän. Lähes kaikissa maissa, joista tietoa on saatavilla, perusasteen tai enintään toisen asteen koulutuksen saaneiden vanhempien jälkeläiset ovat selvästi yliedustettuina ammatillisessa koulutuksessa. 

Myös Suomessa alemman sosioekonomisen taustan oppilaat siirtyvät yläkoulusta todennäköisemmin ammatilliseen koulutukseen kuin lukioon. Ammatillisen koulutuksen valinneista oppilaista 59 %:lla kumpikaan vanhemmista ei ollut suorittanut korkea-asteen tutkintoa, lukion valinneilla osuus oli 27 %.

Koulutuksen alueellinen tasa-arvo: Suomessa erot pienet

Kaikkialla OECD-maissa väestön koulutustasossa on merkittävää alueellista vaihtelua. Education at a Glancen tarkastelussa Suomi kuuluu maihin, jossa alueellinen vaihtelu on monella mittarilla vertailun pienimpiä. Suomen osalta tarkastelussa käytetään NUTS 2 suuralueita, jotka jakavat Suomen neljään Manner-Suomen alueeseen sekä Ahvenanmaahan.

Suomessa erot matalasti koulutettujen osuudessa ovat suhteellisen pieniä, alle 5 prosenttiyksikköä. Alueellinen vaihtelu matalasti koulutettujen osuudessa on jopa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Toisen asteen koulutuksen saaneiden osuus vaihtelee enemmän (14 prosenttiyksikköä), mutta alueelliset erot ovat samaa suuruusluokkaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Myös Suomessa suhteellisesti eniten korkea-asteen koulutettuja on pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla: 55 prosenttia aikuisväestöstä. Selvästi pienempi osuus korkeasti koulutettuja on Pohjois- ja Itä-Suomessa (42 %), Koko maan keskiarvo on 48 %. 

Koulutuksen kustannukset oppilasta kohden Suomessa laskivat vuosina 2012-2018

Suomi erottuu muista maista siinä, että meillä koulutuksen kustannukset oppilasta kohden laskivat, kun valtaosassa maita ne nousivat. Vuosittainen lasku Suomessa oli yhden prosentin, kun samaan aikaan OECD-maissa nousua oli keskimäärin 1,6 % vuosittain. 

Perus- ja toisella asteella opiskelijakohtaiset kustannukset kasvoivat vuosina 2012–2018 keskimäärin 1,8 % vuosittain. Valtaosassa OECD-maita käytettiin vuonna 2018 enemmän varoja yhtä oppilasta kohden kuin vuonna 2012. Suomi oli kuitenkin viiden Euroopan maan joukossa, joissa suuntaus oli päinvastainen, eli vuonna 2018 summa, joka käytettiin yhtä oppilasta kohden, oli pienempi kuin vuonna 2012. 

Opiskelijakohtaiset koulutusmenot olivat Suomessa kuitenkin myös 2018 korkeammat kuin OECD-maissa keskimäärin niin perus- ja toisen asteen koulutuksessa kuin korkea-asteen koulutuksessa. OECD-vertailussa oppilaskohtaisten kustannusten muutoksia on tarkasteltu reaalisesti eli ottaen huomioon kustannustason muutokset.

Pandemian vaikutuksia koulutukseen

Maailmanlaajuisen pandemian vaikutukset ovat heijastuneet lähes kaikille elämän alueille, myös koulutukseen. Varsinaisesti pandemian vaikutuksia päästään havainnoimaan vasta ensi vuoden raportissa, jolloin indikaattorien pohjana olevat tilastot ulottuvat vuoteen 2020.

Vuoden 2020 maaliskuusta alkaen kouluja suljettiin eri pituisiksi ajoiksi lähes kaikissa OECD- ja kumppanuusmaissa. Koulut siirtyivät hyvin nopeasti etäopetukseen, mutta valmiudet etäopetuksen järjestämiseen ovat olleet hyvin erilaiset eri maissa. Valmiuksien lisäksi maiden kesken on ollut myös suuria eroja siinä, miten etäopetusta on säädelty ja johdettu. Suomessa koulutuksen järjestäjät ovat varsin itsenäisesti päättäneet etäopetuksen käytännön järjestelyistä. 

Pandemian pitkäaikaiset vaikutukset eivät vielä ole tiedossa, mutta se tiedetään jo, että pandemia on kohdellut ihmisiä hyvin epätasa-arvoisesti. Haitalliset vaikutukset ovat kohdentuneet eniten haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Lisäksi koulut ovat olleet pidempään suljettuina maissa, joissa oppimistulokset ovat heikommat.

Valtiot ovat suunnanneet kouluille rahallista tukea, jotta ne selviytyisivät pandemian aiheuttamista haasteista. Kaksi kolmasosaa vertailun maista ilmoitti lisänneensä rahoitusta perus- ja toisen asteen kouluille. Myös Suomessa hallitus on kesällä 2020 myöntänyt lisärahoitusta varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen ja toiselle asteelle. Tukea on suunnattu esimerkiksi tukiopetukseen ja erityisopetukseen.

Koronakriisin vaikutukset talouteen ja työelämään heijastuvat koulutukseen osallistumiseen. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten määrässä ei pandemian ensimmäisenä vuonna nähty pelättyä jyrkkää kasvua. NEET-nuorten (koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat 18-24-vuotiaat) osuus kasvoi OECD-maissa 14,4 %:sta (2019) 16,1 %:in (2020). Suomessa kasvua oli 12,8 %:sta 14,8 %:iin. 

Pandemian vaikutus 25-64 -vuotiaiden koulutukseen osallistumiseen oli huomattavasti suurempi. Osallistuminen väheni keväästä 2019 kevääseen 2020 OECD-alueella 27 % ja Suomessakin 15 %.

Lisätietoja:

• Varhaiskasvatus, perusopetus ja toinen aste: Petra Packalen (Opetushallitus), puh. 02953 31162
• Korkeakoulutus: Tomi Halonen (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 02953 30095

Raportit taustatilastoihin johtavine linkkeineen ovat vapaasti saatavilla OECD:n verkkosivuilla  

Opetus- ja kulttuuriministeriö | minedu.fi | info@minedu.fi