Vuorovaikutusosaamista on hankala testata, tulevaisuus on digitaalinen – Luke Harding Kari Sajavaara -muistoluennolla 2023
Tiedote 26.1.2023
Luke Harding toimii kielitieteen ja englannin kielen professorina Lancasterin yliopistossa Iso-Britanniassa. Harding keskittyy tutkimuksessaan soveltavaan kielitieteeseen sekä kielitaidon arviointiin, erityisesti kuullun ymmärtämisen ja puhumisen arviointiin. Hardingilla on yhteys myös Jyväskylän yliopistoon, sillä hän on yhteistyökumppanina Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen DD-LANG-hankkeessa kielitaidon arviointiin liittyen.
Luennossaan Harding käsitteli puhutun kielen arviointia kolmesta eri näkökulmasta: puhutun kielen arvioinnin tämän hetken menettelytavat, uudet tuulet sekä tulevaisuuden tarpeet.
Tällä hetkellä puhutun kielen arvioinnissa tehtävät muistuttavat melko hyvin oikean elämän tilanteita ja keskittyvät vuorovaikutuksen tehokkuuteen. Avainterminä oli “communicative competence” eli vuorovaikutusosaaminen, jossa yhdistyvät kielellinen tieto, kyky aktivoida tämä tieto sekä kontekstisidonnaiset tavat käyttää kieltä. Taitava kielenkäyttäjä yhdistää näitä kaikkia vuorovaikutuksessaan, mutta niitä voi olla vaikea testata. Kokeet ovat tällä hetkellä vaihtelevia: ne voidaan tehdä tietokoneen kautta tai ihmisen kanssa keskustellen, lisäksi arvioinnin voi suorittaa tietokone tai ihminen. Hyvässä kokeessa tehtävät tulevat luokkahuoneen ulkopuolelta, niitä voidaan arvioida, ja niiden pohjalta voidaan ennustaa, miten testin tekijä pärjää “oikeassa elämässä”.
Puhutun kielen arvioinnin uusista tuulista Harding jakoi erityisesti pragmatiikkaan suuntautuvasta arvioinnista. Vaikka kielitaidon arvioinnin tutkimus keskittyy yhä enemmän vuorovaikutukseen ja pragmatiikkaan, kokeiden sisällöissä nämä suuntaukset eivät vielä näy. Harding osoitti, että kokeet eivät vielä tavoita luokkahuoneen ulkopuolisen vuorovaikutuksen elementtejä, sillä kokeissa ei pystytä tallentamaan keskustelun vaihtuvia vuoroja sekä puheaktien nonverbaaleja resursseja. Siinä missä vuorovaikutustilanteissa yleensä keskustelu polveilee asiasta toiseen, kokeissa tehtävät keskittyvät vain yhteen aiheeseen kerrallaan. Lisäksi tietokoneella tehtävissä ja tietokoneen arvioimissa kokeissa esimerkiksi katseella ja ilmeillä välitetyt merkitykset sekä pienet kohteliaisuutta tukevat puheresurssit, kuten oman puheenvuoron luovuttaminen päällekkäin puhuttaessa, jäävät huomioimatta. Harding esitti, että kielitaitoa mittaavien tehtävien tulisi antaa mahdollisuus usean vuoron vuorovaikutukseen, yrittää tunnistaa sekä verbaaleja että nonverbaaleja resursseja ja pohtia, kuinka epäkohteliaisuutta ilmaistaan tai vältetään.
Tulevaisuuden tarpeista puhutun kielen arvioinnissa Harding esitti ajankohtaisen pohdinnan tekoälyn merkityksestä kielitaidon arviointiin. ChatGPT-ohjelma on ollut Suomessakin uutisissa, ja Harding kysyi ohjelmalta, miltä puhutun kielen arviointi näyttää tulevaisuudessa. Harding oli samaa mieltä ChatGPT-ohjelman kanssa, että arviointi menee yhä enemmän digitaaliseen suuntaan ja erilaiset virtuaaliset alustat sekä apuvälineet tulevat osaksi kielitaidon arviointia. Samalla hän kuitenkin nosti huolen siitä, onko kielitaidon arvioinnin tutkimus kuitenkaan ajan tasalla nykyistenkään haasteiden kanssa. Hardingin mukaan tutkimuksessa tarvitaan lisää tietoa esimerkiksi teknologian rajoitteista ja väärinkäytöstä, siitä miten koneelliset pisteytykset muodostuvat, puhutun datan keräämis- ja analyysimenetelmistä ja tämän datan säilyttämisen etiikasta.
Luennon lopuksi keskustelussa nostettiin esille kieleily ja teknologian mahdollistama apu luokkahuoneen nonverbaalin viestinnän arvioinnissa. Lisäksi Harding teki tärkeän huomautuksen, että on tärkeä muistaa testien tekemisen olevan kommunikaatiotaito jo itsessään.
***
Tilaisuudessa jaettiin myös kaksi Kari Sajavaaran nimeä kantavaa tunnustuspalkintoa.
Professori Kari Sajavaara (1938–2006) oli monipuolinen tutkija soveltavan kielentutkimuksen ja aktiivinen toimija kielikoulutuspolitiikan alalla. Tehtyään pitkän uran Jyväskylän yliopiston englannin kielen laitoksella hän siirtyi vuonna 1996 Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen johtajaksi, mistä hän jäi eläkkeelle vuonna 2003. Sajavaara oli myös kansainvälisesti tunnustettu verkostoituja ja European Language Councilin perustajajäsen. Kari Sajavaara toimi Jyväskylän yliopiston vararehtorina vuosina 1982–1991 ja humanistisen tiedekunnan dekaanina vuosina 1996–2002.
Tallenne muistoluennosta on pian katsottavissa. Mikäli olet kiinnostunut näkemään tallenteen, voit olla yhteyksissä osoitteeseen kieliverkosto(at)jyu.fi.
Lisätietoja:
Tiedote palkinnonsaajista: linkki palkintotiedotteeseen
Kieliverkosto
kieliverkosto(at)jyu.fi