Kieli, koulutus ja yhteiskunta – marraskuu 2024
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 15(6)
Julkaistu 7. marraskuuta 2024
Pääkirjoitus: Rakennetaan kielillä hyvää – katsaus kielikoulutuksen ja Kieliverkoston edelliseen neljään vuoteen ja toiveita tulevaan
Erja Kilpeläinen
Uskaltaisinko käyttää suomea opetuskielenä? Tapausesimerkki monikielisistä käytännöistä Helsingin yliopiston kokeilukurssilla
Rie Fuse ja Sara Park
Kansainvälisen henkilöstön paikallisen kielen oppiminen ja käyttäminen suomalaisissa korkeakouluissa on ollut esillä aiemmissa tutkimuksissa, mutta siitä ei ole juurikaan keskusteltu ei-suomenkielisten kielenkäyttäjien näkökulmasta, vaikka heidän suomen kielen käyttöään ja tarpeitaan on jo tutkittu (esim. Komppa ym. 2017; Lehtimaja ym. 2022; Nikulin 2019; Onikki-Rantajääskö 2024). Tässä artikkelissa esitellään tapausesimerkki limittäiskieleilyn ja selkojapanin käytöstä opetuksessa, ja osallistumme keskusteluun ei-suomenkielisinä opettajina.
Uusi työkalu suomen ja ruotsin taitojen itsearviointiin
Zsuzsánna Fehér ja Taija Udd
Osana Kielibuusti-hanketta on kehitetty uusi työkalu kielitaidon itsearviointiin. Aikuisille suunnattu tilannepohjainen itsearviointitesti on vapaasti kaikkien käytettävissä Kielibuustin verkkoportaalissa. Sekä suomen- että ruotsinoppijat voivat tehdä testin molemmilla kotimaisilla kielillä ja englanniksi, valintansa mukaan. Tässä kirjoituksessa kerromme testistä sekä sen lähtökohdista ja tavoitteista.
Juuri nyt! Kriisit, koulu ja materiaalisuuden turva
Helena Vesaranta, Taina Saarinen, Minna Maunumäki ja Taina Lehtonen
Koulussa tehdään paljon lapsiin ja nuoriin liittyvää tutkimusta. Tutkimuksissa on keskitytty esimerkiksi vuorovaikutukseen, hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Niissä ei kuitenkaan ole juuri kiinnitetty huomioita siihen, miten oppilaat ja materiaaliset tekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja muokkaavat toisiaan. Tekstissämme haluamme suunnata ajatukset tarkastelemaan koulua ja nuorten elämää kiinnittämällä lukijan huomio kielen, toiminnan ja aineellisten tekijöiden keskinäisiin suhteisiin.
Kela viestii verkossa englanniksi: kieliperiaatteet ja vakiintuneet toimintatavat
Kirsi Ilmaranta ja Niina Hynninen
Artikkeli perustuu FM Kirsi Ilmarannan Helsingin yliopistossa tehtyyn maisterintutkielmaan, jossa tutkittiin Kelan englanninkielistä verkkoviestintää. Tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan nettisivujen kielisyyttä sekä haastateltiin Kelan viestintäasiantuntijoita ja englannin kielen kääntäjää englanninkielisen verkkomateriaalin tuottamisprosessista ja viestinnän kieliperiaatteista. Tulokset osoittavat ajanmukaisten kieliperiaatteiden tarpeellisuuden käytäntöjen ohjaajana.
Monikielisyyttä ja kielitietoista pedagogiikkaa tukevaa opettajankoulutusyhteistyötä Tansaniassa
Tarja Nikula, Eija Aalto ja Katri Niiranen-Kilasi
Monikielisyys ja kielitietoisuus puhuttavat Tansaniankin kouluissa ja opettajankoulutuksessa. Kerromme artikkelissa yhteistyökokemuksistamme tansanialaisten opettajankouluttajien kanssa ja vierailuistamme kouluilla. Mitä heiltä opimme? Kontekstieroista huolimatta samankaltaisuuksia on paljon: kielitietoisen ja oppijalähtöisen pedagogiikan soveltamisessa on haasteita. Resurssipuhetta sen sijaan kuulimme vähemmän kuin Suomessa. Mieleenpainuvaa oli sekä kouluvierailujen että koulutustilaisuuksien välittämä tunne yhteisöllisyydestä.
Eurooppalaiset kielet koolla: ECML-terveisiä Itävallasta
Erja Kilpeläinen ja Emilia Rajala
Euroopan nykykielten keskus ECML on Euroopan neuvoston ylläpitämä kielikoulutusta tukeva keskus Itävallassa, Grazissa. Keskus kokoaa yhteen 36 jäsenvaltion kielikoulutuksen asiantuntemusta ja rahoittaa erilaisia hankkeita, koulutustilaisuuksia ja yhteistyökuvioita. Suomessa on Opetushallituksen ja Kieliverkoston tehtävä välittää tietoa ECML:n materiaaleista kieltenopetuksen arkeen. Kieliverkoston tutkijat vierailivat lokakuussa 2024 Grazissa kurkistamassa ECML:n uuteen ohjelmakauteen (2024–2027) ja valaisevat tässä artikkelissa keskuksen toimintaa laajemminkin.