Kieli, koulutus ja yhteiskunta – syyskuu 2022
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 13(4)
Julkaistu 7. syyskuuta 2022
Pääkirjoitus: Dokumenteista käytäntöön – ajankohtaista kieli(koulutus)politiikkaa
Erja Kilpeläinen ja Heidi Vaarala
“It´s being a perfect summer days!” – Opettajaopiskelijat tukemassa ukrainalaisia lapsia ja nuoria
Sanna Mustonen, Matilda Rannankari ja Eija Aalto
Tässä artikkelissa kerromme opettajaopiskelijoiden Ukrainasta paenneille lapsille ja nuorille toteuttamasta kesätoiminnasta. Opettajankoulutuksen tehtävä on tukea opiskelijoita kasvamaan yhteiskunnallisiksi toimijoiksi, jotka uskaltavat rohkeasti tarttua ajankohtaisiin ratkaisuja vaativiin tilanteisiin ja luottaa pedagogisiin taitoihinsa sekä kehittää niitä myös erilaisissa kriisitilanteissa. Tämä projekti on yksi esimerkki opettajankoulutuksen yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja konkreettisesta opiskelijoiden toimijuuden tukemisesta.
Peli alkaa – pakohuonepeli lukiolaisten englannin opetuksessa
Samuli Grönfors ja Sanna-Kaisa Tanskanen
Artikkeli perustuu FM Samuli Grönforsin maisterintutkielmaansa varten toteuttamaan tutkimukseen, jossa tarkasteltiin pakohuonepelin käyttöä englannin opetuksessa lukiolaisille. Tutkimusta varten kehitettiin lukion oppikirjaan pohjautuva pakohuonepeli, jonka ratkaisemiseen vaadittiin oppikirjan sisällön hallintaa. Lukiolaisryhmä kokeili peliä, minkä jälkeen pelaajien ja heidän opettajansa näkemyksiä kartoitettiin kyselyllä. Tulokset paljastavat niin opiskelijoiden kuin opettajankin positiivisen suhtautumisen peliin oppimisen ja opettamisen apuna.
Näin rakentuu kieliaiheinen pakopeli
Heli Hämäläinen, Reetta Niinisalo ja Sanna Riuttanen
Pakopeli tai pakohuonepeli voi tuoda kielten oppimiseen ainutlaatuista viihdettä ja imua. Pakopelin rakentaminen opetuskäyttöön edellyttää toteuttajaltaan jonkin verran vaivannäköä, mutta lopputulos palkitsee. Tässä artikkelissa kolme virtuaalisen, monikielisen pakopelin luonutta Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen työntekijää kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon pelin suunnittelussa ja toteutuksessa.
Kieliä vertailemalla kohti taitavampaa kielitietoista pedagogiikkaa
Maria Tyrer, Katja Haapanen ja Juli-Anna Aerila
Miten puheääni ja aksentit syntyvät? Mitä on puhuttu kieli, ja mikä on äänteiden rooli puheen oppimisessa? Miksi jotkin englannin kielen sanat ovat suomea ensikielenään puhuville niin vaikeita lausua? Fonetiikka tarjoaa vastauksia esimerkiksi edellä esitettyihin kysymyksiin erilaisista äännejärjestelmistä ja äänteiden oppimisesta erilaisissa kieliympäristöissä. Foneettista tietämystä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän myös varhaiskasvatuksessa, jossa lapset ovat kielellisesti yhä moninaisempia ja kielitietoisesti vastuullinen pedagoginen toiminta on yhä tärkeämpää. Artikkelissa esitellään Turun yliopiston KiVe – Kielten vertailu kielitietoisen pedagogiikan tukena varhaiskasvatuksessa -hankkeessa kehitettyä Kielivertailu-työvälinettä, jonka tavoitteena on lisätä varhaiskasvatuksen ammattilaisten ymmärrystä eri kielten foneettisista järjestelmistä sekä kehittää heidän kykyään tukea lasten suomen kielen oppimista.
Developing and Implementing a Global Citizenship Based Curriculum
Iris Hubbard, Jenny Torroledo, Hanna-Mari Koistinen ja Ritva Kantelinen
This article describes the theory and practical application of developing a global citizenship education curriculum at the University of Eastern Finland’s (UEF) Teacher Training Schools through a joint project between the schools and UEF School of Applied Educational Science and Teacher Education. The project From the School-path to the Global Citizen’s Highway was started in March of 2021 and is planned to continue through the end of 2022. It is funded by UEF and the Finnish National Agency for Education. Language awareness and global citizenship education have been at the core of the project.
Korkeakoulujen kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tarjottava kotimaisten kielten opetus ja oppimisen tuki – opettajien näkökulma
Tanja Asikainen-Kunnari, Johanna Komppa ja Krista Heikkilä
Kielibuusti-hanke selvitti syksyllä 2021 korkeakoulujen kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille ja kansainväliselle henkilökunnalle tarjottavan kotimaisten kielten opetuksen ja oppimisen tuen tämänhetkistä tilannetta. Kyselystä raportoitiin opintohallinnon näkökulmasta Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehden maaliskuun 2022 numerossa. Tämä artikkeli tarkastelee korkeakoulujen tarjoamaa kotimaisten kielten oppimisen tukea koulutuksen järjestäjien ja opetussuunnitelmien toteuttajien, opettajien, näkökulmasta.
Virtuaalisen kielitarjonnan luominen Ulysseus Eurooppa-yliopistolle
Maarit Ohinen-Salvén ja Taija Hämäläinen
Artikkelissa esitellään kuuden eurooppalaisen korkeakoulun yhteistyönä luotavaa kieliohjelmaa, joka on osa uutta rakenteilla olevaa Eurooppa-yliopistoa. Kehitteillä oleva kieliohjelma tukee Ulysseus Eurooppa-yliopiston tavoitetta kasvattaa Euroopan kielivarantoa korkeakoulujen välistä yhteistyötä lisäämällä. Artikkeli kuvaa kieliohjelman kehittämisprosessia sekä yhteistyön mukanaan tuomia hyötyjä ja mahdollisia haasteita.
Vuorovaikutuksen näkökulma vieraskielisiin etäopetustilanteisiin – haasteita ja käytänteitä
Tuire Oittinen ja Pentti Haddington
Millaista vuorovaikutus on tilanteissa, joissa opettaja ja oppijat ovat fyysisesti eri paikoissa? Millaiset käytänteet ovat toimivia? Miten oppijoiden osallistumista ja sitoutumista voidaan parhaiten tukea? Muun muassa näihin etäopetukseen liittyviin kysymyksiin on etsitty kuluneen koronapandemian aikana vastauksia. Vuorovaikutuksen tutkimus on yksi alue, joka voi auttaa ymmärtämään ja kehittämään nykyisiä ja tulevia käytännön ratkaisuja paremmin.