Oikeusministeriö julkaisi selvityksen suomenruotsalaisen viittomakielen kokonaistilanteesta
Oikeusministeriö (18.1.2016):
Selvitys suomenruotsalaisen viittomakielen kokonaistilanteesta
Suomen ensimmäinen viittomakielilaki (359/2015) tuli voimaan 1.5.2015, ja sen tarkoituksena on edistää viittomakieltä käyttävän kielellisten oikeuksien toteutumista. Viittomakielellä tarkoitetaan viittomakielilaissa sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä.
Erityisesti suomenruotsalaista viittomakieltä osaavista opettajista ja tulkeista on puutetta, eikä kielen tutkimuksesta vastaavaa tahoa tällä hetkellä ole. Viittomakielilakia valmistellut työryhmä esitti syyskuussa 2014, että tehtäisiin erillinen selvitys suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien kokonaistilanteesta ja ennen kaikkea siitä, miten suomenruotsalaisen viittomakielen opetuksen, tutkimuksen ja tulkkien saatavuutta voitaisiin parantaa. Selvityksessä tuli myös tarkastella kysymystä siitä, millaiset edellytykset olisi kouluttaa suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkeja.
Selvitys suomenruotsalaisesta viittomakielestä on tarpeellinen, sillä kieli on erityisen uhanalainen. Kielen on arvioitu katoavan noin 10 vuoden aikana, ellei mahdollisimman nopeasti ryhdytä toimenpiteisiin sen elvyttämiseksi. Elokuussa 2015 julkaistiin Finlandssvenska teckenspråkiga rf -yhdistyksen kartoitus suomenruotsalaisen viittomakielen tosiasiallisesta tilanteesta. Kartoituksen tulokset osoittivat, että tällä hetkellä on ainoastaan noin 90 kuuroa kielenkäyttäjää ja valtaosa heistä on yli 55-vuotiaita.
Opetushallitus toteuttaa vuosina 2015–2016 jatkohanketta viittomakieltä käyttävien oppilaiden opetusjärjestelyistä. Tässä jatkohankkeessa keskitytään opetuksen hyviin käytäntöihin ja opetusmateriaaliin, ja siinä huomioidaan myös suomenruotsalainen viittomakieli. Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak suunnittelee tällä hetkellä suomenruotsalaisen viittomakielen kouluttajien koulutusta, joka mahdollistaisi myös tulkkien kouluttamisen tulevaisuudessa. Kouluttajakoulutushankkeessa kerätään tutkimustietoa ja luodaan muun muassa sanastoa.
Tämä oikeusministeriön selvitys on valmisteltu yhteistyössä viittomakielen yhteistyöryhmän kanssa. Selvityksen keskeisimpänä johtopäätöksenä on, että suomenruotsalaisen viittomakielen elvyttämisestä tarvittaisiin kokonaisvaltainen ohjelma.