Selkokielinen viestintä kielellisen huoltovarmuuden tukena

Julkaistu: 19. maaliskuuta 2025 | Kirjoittanut: Leealaura Leskelä

Mitä tarkoittaa laumasuoja?
Milloin koronaviruksi rokotukseen tule?
MITEN TEHDÄÄN TESTI ONKO KORONAVIRUS TULLUT MINULLE?
Onko ok jos urheilemme ulkona?
Tappaako virus lämpötiloissa vai ei?

Nämä kysymykset on poimittu Selkosanomien lukijakyselystä marraskuussa 2020. Kyselyssä tiedustelimme, millaisia asioita koronaviruksesta lehden lukijoiden oli vaikea ymmärtää ja mistä he haluaisivat lisää tietoa selkokielellä.¹ Vastauksista paljastui, että lukijoiden oli vaikea ymmärtää monia koronapandemiaan liittyviä peruskäsitteitä ja terveysviranomaisten ohjeita. Erityisesti lukijat kaipasivat tietoa testeistä, oireista ja rokotuksista sekä siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei, jos on sairastunut. Vastauksia käytimme lehden koronavirusuutisten kehittämiseen. 

Selkosanomien lukijakunta koostuu eri syistä kielellistä tukea tarvitsevista henkilöistä. Lehden lukijoita ovat muun muassa maahan muuttaneet kielenoppijat, jotka käyttävät Selkosanomia oppiakseen suomen kieltä ja saadakseen tietoa ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista helpolla suomen kielellä. Lisäksi lehden lukijoissa on suomea äidinkielenään puhuvia henkilöitä, jotka eivät voi seurata yleiskielistä valtamediaa kieleen tai lukemiseen liittyvien erityisvaikeuksiensa vuoksi. Selkosanomia julkaisee Kehitysvammaliiton yhteydessä toimiva Selkokeskus.

Selkokielellä tarkoitetaan kielimuotoa, jossa sanoja, kielen rakenteita ja tekstisisältöjä on yksinkertaistettu lukijalle, jolle yleiskieli on liian vaikeaa.² Selkokieltä tarvitsevia henkilöitä on Suomessa uusimman arvion mukaan 11–15 prosenttia väestöstä eli noin 620 000–810 000 henkilöä.³ Selkokielen tarve on Suomessa kasvanut 2000-luvulla, ja se myös tunnistetaan yhä laajemmin keinona lisätä kielellistä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.⁴ Harva viranomainen Suomessa kuitenkaan tarjoaa perustoimintaansa koskevaa neuvontaa tai ohjeistusta selkokielellä.⁵ Syitä selkokielen puuttumiseen viranomaisviestinnästä on monia. Viranomaisten viestintäresurssit ovat usein niukat, eikä viestintätiimeihin yleensä kuulu selkokielen asiantuntijoita, joita Suomessa muutoinkin on vähän. Asiantuntijoiden puuttuessa ei toimintamalleja selkokielisen viestinnän lisäämiseksi tai käynnistämiseksi ole kehitetty. Jotkut viranomaiset saattavat myös aliarvioida selkokieltä tarvitsevien henkilöiden määrää Suomessa eivätkä näe selkokielisille ohjeille varsinaista tarvetta. Kielenoppijoiden viranomaisasiointia helpottamaan on myös ajoittain ehdotettu englannin käyttöä virallisten kotimaisten kielten rinnalla, sillä englanti oletetaan heille tutuksi. Tosiasiassa suurimmalle osalle Suomeen muuttaneista englanti on vieras kieli, eikä heidän englannin kielen osaamisestaan ole tietoa. Selkosuomi tai -ruotsi sen sijaan voisi helpottaa viranomaistiedon saamista ja tukea kotoutumista Suomeen jo melko pian maahan muuton jälkeen.⁶

Kun selkokielistä viranomaisviestintää on Suomessa vähän ja hajanaisesti, ei ole ihme, että kriisiviestinnässä selkokieli on vielä harvinaisempaa. Koronapandemia nostikin konkreettisella tavalla esille sen, miten osa väestöstä on vaarassa jäädä kriisitilanteessa tuotettujen virallisten ohjeiden ja neuvonnan katveeseen, jos selkokielistä viestintää ei ole tai sen löytäminen on vaikeaa.⁷ Tarpeesta saada tietoa koronaviruksesta selkokielellä kertoo esimerkiksi se, että Selkosanomien verkkolehden kävijämäärä oli koko ensimmäisen koronakevään ajan kaksinkertainen normaaliin verrattuna.⁸

Millaisia seurauksia liian vaikealla virkakielellä ja selkokielisen viestinnän puuttumisella on selkokieltä tarvitseville ihmisille ja yhteiskunnalle erityisesti kriisitilanteissa? Vaikuttaako selkokielen puute Suomen kielelliseen huoltovarmuuteen? Aiheesta on valitettavasti vähän tutkimusta⁹, mutta joitakin oletuksia seurauksista voidaan tehdä sekä kyselymme että Selkokeskuksen viime vuosina eri tahoilta keräämän muun palautteen¹⁰ pohjalta. Tässä kirjoituksessa nostan esille seuraavat oletukset:

• Liian vaikea kieli estää selkokieltä tarvitsevia tekemästä vastuullisia päätöksiä omasta tai lähimmäistensä terveydestä tai turvallisuudesta, kun he eivät ymmärrä viranomaisen neuvoja tai toimintaohjeita.

• Liian vaikea kieli heikentää heidän luottamustaan viranomaisia kohtaan, sillä viestinnän ei koeta koskevan henkilöä itseään.

• Liian vaikea kieli kääntyy viranomaista itseään vastaan kuluttamalla sen resursseja ja lisäämällä kustannuksia niin sanotun häiriökysynnän¹¹ kautta.

Liian vaikea kieli estää tekemästä vastuullisia päätöksiä

Vaikein minulle on kun lauseissa on paljon sanoja ja paljon pitkiä yhdyssanoja.

Näin analysoi muuan Selkosanomien kyselyyn vastannut lukija koronaviestinään liittyviä kielellisiä haasteitaan. Yleiskielisissä koronapandemiaa koskevissa viranomaisohjeissa vastaajan kuvaamaa kieltä esiintyikin taajaan. Esimerkiksi THL:n verkkosivuilla koronaviruksen tarttumisesta kerrottiin näin:

Nykytiedon mukaan koronavirustautiin sairastunut henkilö on tartuttavimmillaan oireisen taudin alussa ja 1–2 päivää ennen oireiden alkua.

On syytä korostaa, ettei tämä lause suinkaan ole esimerkki huonosta suomen kielestä tai viestinnästä. Suurimmalle osalle suomalaisista se on ymmärrettävä yleiskielinen lause, josta lukija voi päätellä, milloin muita ihmisiä ei kannata tavata. Tämä päätelmä auttaa häntä toimimaan vastuullisesti tilanteessa, jossa hänellä on koronaviruksen oireita tai hän epäilee altistuneensa taudille. Selkokieltä tarvitsevalle lukijalle lause on kuitenkin ongelmallinen, sillä se on hänelle kielellisesti liian vaativa eikä se välttämättä hahmotu ohjeeksi ollenkaan. Selkokielisessä viestinnässä lause muotoiltaisiinkin todennäköisesti toisin ja jaettaisiin useampaan virkkeeseen:

Koronavirus tarttuu helposti ihmisestä toiseen.
Virus tarttuu helposti taudin alussa, kun ihmisellä on paljon oireita.
Älä tapaa muita ihmisiä, jos sinulla on koronaviruksen oireita kuten kuumetta tai yskää.
Virus tarttuu helposti myös ennen kuin ensimmäiset oireet alkavat.
Älä tapaa muita ihmisiä, jos epäilet, että sinulla on koronavirus.¹²

Tässä esimerkissä toteutuu useita selkokielen keskeisiä periaatteita: Siinä käytetään sanastoltaan ja kielen rakenteiltaan yksinkertaisia lauseita ja lyhyitä virkkeitä. Yleiskielisen tekstin mutkikkaampia ilmauksia kuten koronavirustautiin sairastunut henkilö, olla tartuttavimmillaan ja oireinen tauti on muokattu helpommiksi. Ohjeet annetaan käskymuodossa ja lukijaan sinä-pronominilla viitaten, jolloin ne erottuvat tekstistä. Teksti kuljettaa lukijaa rauhallisesti aiheesta toiseen ja hyödyntää toistoa. Vaikka selkokielinen teksti on yleensä yleiskielistä lyhyempi, tässä se on pidempi, jotta lukija ei joudu päättelemään kirjoittajan tarkoituksia liian tiiviin ilmaisutavan seasta.¹³

Jos ohje on kielellisesti liian vaikea, selkokieltä tarvitseva henkilö tekee sen, minkä suurin osa meistä vastaavassa tilanteessa: jättää lukematta. Tiedon puute vaikeuttaa vastuullisen päätöksen tekemistä. Kriisitilanteessa kansalaisten on tehtävä päätöksiä usein nopeasti, jolloin aikaa tiedon hakuun ja sen luotettavuuden arviointiin ei välttämättä ole. Jos viranomaisen viestinnästä ei nopeasti löydy kielellisesti ymmärrettävää ohjetta, päätös pohjautuu muihin tietolähteisiin. Tällaisia voivat olla omakieliset some-alustat, lähtömaan virallinen media tai lähipiiriltä tai luotetuilta henkilöiltä saatu tieto. Tästä syystä onkin erinomaista, että THL julkaisi pandemian aikana muutamia selkokielisiä ohjeistuksia koronaviruksesta ja rokotuksista.¹⁴ Sittemmin selkokielisen viestinnän tarve on nostettu esille myös sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisessa pandemiavalmiussuunnitelmassa.¹⁵

Liian vaikea kieli vähentää luottamusta virallisia ohjeita kohtaan

Luottamus viranomaisiin ja kanssaihmisiin mainitaan usein Suomen vahvuutena, ja luottamus lisää myös resilienssiä eli selviämiskykyä poikkeavissa tilanteissa.¹⁶ Luottamuksen syntymisen syitä on pohdittu harvemmin, ja etenkin sen kielelliset ulottuvuudet on jätetty julkisessa keskustelussa vähemmälle. Luottamus kuitenkin kytkeytyy kieleen varsin vahvasti, sillä kieli on tärkein keino, jolla viranomainen kansalaisen tavoittaa. Seuraavat yllä kuvattuun kyselyymme tulleet vastaukset kuvaavat kokemusta, jonka kielellisesti ymmärrettävä palvelu parhaimmillaan lukijalle tarjoaa:

Antamianne tietoa koronaviruksesta on ollut todella selkeä ja kerrottu helpolla tavalla. Upea ja täydellinen palvelu.

Vastaus kuvaa tarvetta saada tietoa selkokielellä sekä kiitollisuutta, jota sen saaminen vastaajassa herättää. Kyselyn vastaajista 93 prosenttia arvioikin, että Selkosanomat kertoo koronaviruksesta helpommalla tavalla kuin muut lehdet. Vaikka lehti ei ole viranomaistiedote, lehden koronavirusuutisointi tuki merkittävällä tavalla juuri niitä henkilöitä, joille virallisen tiedon omaksuminen oli haastavinta. Ymmärrettävä kieli ja helposti hahmottuvat ohjeet vahvistavat kokemusta, että asiat ovat hallinnassa ja ohjeiden mukaan on järkevää toimia. Ja toisin päin: Vaikea kieli synnyttää epäluottamusta ohjetta kohtaan. Tämä ei koske minua, koska en ymmärrä tätä.

Kriisitilanteessa epäluottamus viranomaisen viestiin on tietysti erityisen vahingollista. Henkilön olisi välttämätöntä toimia tietyllä tavalla itsensä tai lähipiirinsä suojaamiseksi, mutta hän ei näe sitä tarpeelliseksi, sillä hän ei luota virallisiin ohjeisiin. Luottamukseen ovat voineet vaikuttaa aikaisemmat, kielellisesti liian vaikeat asiointitilanteet viranomaisten kanssa. Näin hänelle ei useinkaan ole muodostunut kokemusta, että hänet otettaisiin viestinnässä huomioon, joten hän ei edes etsi selkokielistä tietoa viranomaislähteistä. Kyselyssämme oli muutamia vastauksia, joiden saattoi ajatella ainakin peitellysti kyseenalaistavan virallista tietoa, mutta epäluottamusta herättävää viranomaista ei vastauksissa suoraan mainittu:

Mielestäni jotkut tiedot puuttuvat. Tapausten lukumäärästä on puutteellista tietoa.  Se on vain virus ja olemme pian immuneja.

Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut pientä myönteistä kehitystä viranomaisten selkokielisessä kriisiviestinnässä. Esimerkiksi Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on julkaissut selko-oppaan kodin paloturvallisuudesta ja hätätilanteessa toimimisesta¹⁷, ja Hätäkeskuslaitoksella on tietoa muun muassa hätäilmoituksen tekemisestä ja vaaratiedotteista selkokielellä.¹⁸ Myös Suomi.fi on julkaissut selkokielisen esitteen häiriötilanteisiin varautumisesta ja niissä toimimisesta.¹⁹ Muutamassa ministeriössä on tuotettu tiivistelmiä tai tiedotteita selkokielellä turvallisuutta koskevista aiheista. Sisäministeriö selvitti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden turvallisuutta ja julkaisi siitä tiedotteen selkokielellä.²⁰ Ulkoministeriö puolestaan julkaisi selkokielisen tiivistelmän YK:n päätöslauselmasta Nuoret, rauha ja turvallisuus.²¹

Nämä myönteiset esimerkit eivät kuitenkaan poista sitä ongelmaa, että tietoa selkokielellä on tuotettu hajanaisesti ja sen löytäminen viranomaisten verkkosivuilta on usein vaikeaa. Luottamuksen synnyttämiseksi selkokieliseen viranomaisviestintään tarvittaisiin systemaattisuutta ja jatkuvuutta. Kaikille virallisille selkoaineistoille tulisi myös hakea Selkokeskukselta selkotunnus, sillä se on toistaiseksi ainoa tae sille, että aineisto todella täyttää nykyiset selkokielen kriteerit.

Liian vaikea kieli aiheuttaa häiriökysyntää ja hukkaa resursseja

Liian vaikea virkakieli on omanlaisensa klassikko, joka aiheuttaa kansalaisille ylimääräistä vaivaa. Saksan kielessä tälle on jopa oma sanansa, Briefschmerz eli kirjetuska. Sanalla kuvataan ahdistusta, jota saksalainen kokee yrittäessään ymmärtää vaikeaselkoista ja byrokraattista virkakieltä.²² Kielellisen huoltovarmuuden kannalta on kuitenkin syytä huomata, että liian vaikea kieli ei ole vain kansalaisia harmittava asia, vaan se aiheuttaa myös viranomaisten resurssien hukkakäyttöä, jolla kriisitilanteissa voi olla vakavat seuraukset.

Briefschmerzin sijaan Suomessa on viime vuosina keskusteltu niin sanotusta häiriökysynnästä. Häiriökysyntää syntyy, kun kansalainen toimii ohjeiden vastaisesti, kun hän ei ymmärrä ohjetta, ottaa viranomaiseen yhteyttä yhä uudelleen, kun ei saa ymmärrettävää vastausta, kyselee asiastaan väärältä viranomaiselta, tekee turhia käsittelypyyntöjä tai valituksia tai jättää hoitamatta velvoitteitaan väärinymmärryksen vuoksi. Syystä tai toisesta syntyy siis tilanne, jossa henkilön asiaa ei saada hoidettua, mistä puolestaan seuraa jatkoneuvonnan ja -ohjeistuksen tarvetta, asian pallottelua asiantuntijalta toiselle ja ruuhkaa asiakaspalvelussa – eli kustannuksia viranomaiselle. Suomessa häiriökysyntää on pohdittu etenkin terveyspalveluiden kannalta. Niissä on jo osoitettu, että kustannukset kasvavat, kun palvelujärjestelmä epäonnistuu.²³

Häiriökysynnän syitä on harvoin pohdittu palveluiden liian vaikean kielen kannalta. Palvelun muotoilua ei kuitenkaan voi erottaa siitä, millaisella kielellä se toteutetaan, eikä juuri mitään palvelua voi toteuttaa ilman kieltä. Hallintolain mukaan viranomaispalvelun on oltava selkeää, asiallista ja ymmärrettävää, minkä katsotaan viittaavan etenkin selkeän kielen ja hyvän virkakielen käyttöön.²⁴ Selkeä kieli ei kuitenkaan vielä riitä niille noin 15 prosentille suomalaisista, jotka tarvitsevat selkokieltä.²⁵ Ei liene liian rohkeaa otaksua, että juuri selkokieltä tarvitsevat henkilöt ovat niitä, jotka kuormittavat viranomaisen jatkoneuvontaa ja asiakaspalvelun uusintakierroksia. Kriisiviestintätilanteessa häiriökysynnän voi arvioida lisääntyvän, sillä avun ja tiedon tarvitsijoita onkin äkkiä paljon tavallista enemmän.  

Lopuksi

Selkokielinen kriisiviestintä voi johtaa yllättäviin tilanteisiin. Keväällä 2022 saimme tästä omakohtaisen kokemuksen, kun Selkosanomat joutui yllättäen Venäjän trollitehtaan maalituksen kohteeksi lehden selkokielisen Ukrainan sodan uutisoinnin vuoksi. Selkokieliset uutiset harvemmin herättävät suuria intohimoja varsinkaan Suomen rajojen ulkopuolella, mutta nyt venäläinen Kyber front Z -trollitehdas masinoi maalituksen Selkosanomia sekä kolmea muuta suomalaista uutismediaa vastaan.

Journalistin haastattelussa²⁶  Selkosanomien päätoimittaja Petri Kiuttu pohdiskeli syitä tilanteeseen. Lehdellä on melko paljon venäjänkielisiä lukijoita, joten Selkosanomien uutisten kautta Suomessa asuville venäläisille avautui yllättävä mahdollisuus ymmärtää Suomen näkökulmaa Venäjän hyökkäyssotaan. Tämä mitä ilmeisimmin oli toisenlainen kuin mitä venäjänkielinen, pääosin Kremlin sanelema uutistarjonta tuotti. Toinen selitys voi olla se, että selkokielistä uutista on helpompi kääntää Google-kääntäjän avulla kuin yleiskielistä. Kenties uutisen pääviesti välittyi näin selkokielisessä muodossa myös trollitehtaan venäjänkielisille lukijoille, jolloin pienen lukijakunnan tarpeisiin tehty selkokielinen uutislehtemme joutui maalitetuksi. 

Tilanne vaati nopeaa toimintaa. Päätoimittaja sai outoja puhelinsoittoja ja tekstiviestejä tuntemattomista numeroista ja verkkosivuille jätettiin viestejä, joissa lehden väitettiin valehtelevan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Näihin soittoihin emme reagoineet, tuntemattomista numeroista tulevat soitot estettiin ja verkkosivujen viestit poistettiin. Lehden julkaisija otti yhteyttä poliisiin. Tilanteesta selvittiin lopulta vähin vaurioin. Se kuitenkin osoitti, että selkokielistä kriisiviestintää voidaan pitää jopa vaarallisena, sillä sen avulla voidaan tavoittaa ihmisryhmiä, joita yleiskielinen viestintä ei tavoita.

[1] Selkosanomien kysely 2020 (N=27).

[2] Mm. Selkokeskus, selkokieli 2024; Leskelä & Lindholm 2025, tulossa; Leskelä 2019.

[3] Haverinen, tulossa 2025.

[4] Mm. Leskelä & Lindholm, tulossa 2025; Leskelä & Uotila 2020; Leskelä 2019.

[5] Myönteisenä esimerkkinä selkokielen käytöstä asiakasviestinnässä on kuitenkin syytä mainita Kela, joka on jo lähes parikymmentä vuotta julkaissut selkokielisiä esitteitä sosiaalietuuksista ja palveluistaan.

[6] Komppa & Leskelä, tulossa 2025.

[7] Mm. Virtanen & Kulkki-Nieminen 2023.

[8] Koronakriisi paljasti selkokielisen viestinnän tarpeen / Kehitysvammaliiton blogi.

[9] Poikkeuksena mainittakoon Selkokielisen journalismin ja viestinnän saavutettavuus koronapandemian aikana -tutkimushanke, joka pureutui selkokieliseen kriisiviestintään mediateksteissä (ks. Virtanen & Kulkki-Nieminen 2023; ks. myös Selkokielinen viestintä on erityisen tärkeää kriisien aikana – ainakin 750 000 suomalaista hyötyy selkouutisista / Yliopisto-lehti 8/2023).

[10] Tällaista palautetta on kerätty muun muassa selkokielen neuvottelukunnan jäsentahoille, viranomaisille, järjestöille, selkoaineistojen tuottajille, selkokielen koulutuksiin osallistuneille sekä selkokielen asiantuntijoille suunnatuilla kyselyillä. 

[11] Ks. esim. Kustannusten kasvu johtuu järjestelmän häiriöistä / Lääkärilehti 2017.

[12] Selkomukautus on omani, eivätkä THL:n asiantuntijat ole tarkastaneet sitä.

[13] Vrt. Selkokeskus, Selkokieli; Leskelä 2019.

[14] THL:n selkokieliset ohjeistukset on poistettu viraston sivuilta koronapandemian päättymisen jälkeen. THL (2024) kuitenkin nostaa selko- ja monikielisen viestinnän tarpeen esille kokoamissaan hyvissä käytännöissä, jotka viranomaisen tulisi häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ottaa huomioon, sekä poikkeus- ja häiriötilanteita koskevissa toimintakorteissa (THL 2023). 

[15] Sosiaali- ja terveysministeriö (2024). 

[16] Mm. Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima / Valtiovarainministeriön uutinen 14.6.2024. Vrt. myös Virtanen & Kulkki-Nieminen 2023.

[17] Pelastuslaitokset (2022). 

[18] Hätäkeskuslaitos (2020).

[19] Suomi.fi (2024).

[20] Sisäministeriö (2021).

[21] Ulkoministeriö (2021). 

[22] Nyt tulee piiskaa / Helsingin Sanomat 14.12.2024.

[23] Kustannusten kasvu johtuu järjestelmän häiriöistä / Lääkärilehti 2017.

[24] Selkeästä kielestä mm. Tiililä (2015); Öörni (2024).

[25] Selkokielen ja selkeän kielen eroista mm. Leskelä, Mustajoki & Piehl (2022). 

[26] Pikkuinen Selkosanomat joutui venäläisen trollitehtaan mustalle listalle / Journalisti 21.6.2022.

Leealaura Leskelä työskentelee Selkokeskuksessa kehittämispäällikkönä. Hän on tutkinut selkokielen käyttöä puheessa ja vuorovaikutuksessa sekä julkaissut selkokielen ohjeistuksia.

Lähteet

Haverinen, Elisa (tulossa 2025). Selkokielen tarvearvio 2025. Selkokeskus.

Komppa, Johanna & Leealaura Leskelä (tulossa 2025). Selkokieli ja maahanmuuttajataustaisille suunnattu viranomaisviestintä. Teoksessa Camilla Lindholm & Leealaura Leskelä (toim.), Tutkimusretkellä selkokieleen. Gaudeamus, Helsinki.

Leskelä, Leealaura (2019). Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Opike, Helsinki.

Leskelä, Leealaura & Camilla Lindholm (tulossa 2025). Selkokielen tutkimus yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Teoksessa Camilla Lindholm & Leealaura Leskelä (toim.), Tutkimusretkellä selkokieleen. Gaudeamus, Helsinki.

Leskelä, Leealaura, Arto Mustajoki & Aino Piehl (2022). Easy and plain languages as special cases of linguistic tailoring and standard language varieties. Nordic Journal of Linguistics. DOI: https://doi.org/10.1017/S0332586522000142

Leskelä, Leealaura & Eliisa Uotila (2020). Selkokieli saavutettavan viestinnän välineenä. Teoksessa Maija Hirvonen & Tuija Kinnunen (toim.), Saavutettava viestintä, s. 227–248. Gaudeamus, Helsinki.

Selkokeskus, selkokieli (2024). <https://selkokeskus.fi/selkokieli/>. (Luettu 7.3.2025.

Tiililä, Ulla (2015). Mitä on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä virkakieli? Kielikello 3/2015. <https://kielikello.fi/mita-on-asiallinen-selkea-ja-ymmarrettava-virkakieli/> Luettu 24.2.2025.

Virtanen, Mikko & Auli Kulkki-Nieminen (2023). Selkokielellä kriisiä rakentamassa: koronadiskurssit selkomediassa ja tukijärjestöjen viestinnässä. AFinLAn vuosikirja 2023. <https://journal.fi/afinlavk/article/view/127105.

Öörni, Eeva (2024). Selkeä kieli, toimivat tekstit – opas asiakastekstien käytettävyyteen. Helsingin seudun kauppakamari.

Viittaukset viranomaisten ohjeistuksiin sekä virallisiin raportteihin ja selvityksiin:

Hätäkeskuslaitos (2020). Hätäkeskuslaitos selkokielellä. <https://112.fi/selkokieli.> Luettu 24.2.2025.

Pelastuslaitokset (2022). Turvallisesti omassa kodissa, selko-opas asukkaalle. <https://pelastuslaitokset.fi/julkaisut/turvallisestiomassakodissa.> Luettu 24.2.2024.

SFS=Suomen standardit. Selkeän kielen standardi. <https://sfs.fi/sfs-ry-standardointityo/selkean-kielen-iso-standardi-nyt-suomeksi/.> Luettu 24.2.2025.

Sisäministeriö (2021). Heikossa asemassa olevien turvallisuutta selvitettiin.  <https://intermin.fi/ministerio/sisaisen-turvallisuuden-selonteko/heikossa-asemassa-olevien-turvallisuus-selkokielella.> Luettu 24.2.2025.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2024). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen pandemiavalmiussuunnitelma. Julkaisuja 2024:10. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165551/STM_2024_10.pdf?sequence=4&isAllowed=y.> Luettu 24.2.2025.

Suomi.fi (2024). Varaudu oikein -selkoesite. <https://cdn.verkkopalvelu.suomi.fi/files/varautunut-parjaa-paremmin_SM_selkosuomi-8df88446129fb865a454e8863b0e97bf.pdf.> Luettu 24.2.2025.

THL (2024). Viestintä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. <https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/viestinta-hairiotilanteissa-ja-poikkeusoloissa.> Luettu 24.2.2025.

THL (2023). Vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytyminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumista tukevat toimintakortit. <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146620/URN_ISBN_978-952-408-063-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y.> Luettu 24.2.2025.

Ulkoministeriö (2021). Nuoret, rauha ja turvallisuus. Toimintaohjelman selkokielinen tiivistelmä. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163525/Nuoret%2c%20rauha%20ja%20turvallisuus%20-toimintaohjelman%20selkokielinen%20tiivistelm%c3%a4.pdf?sequence=1&isAllowed=y.> Luettu 24.2.2024.

Viittaukset journalistisiin teksteihin:

Koronakriisi paljasti selkokielisen viestinnän tarpeen. Kirjoittaja Raisa Rintamäki. Kehitysvammaliiton blogi 2020. <https://www.kehitysvammaliitto.fi/koronakriisi-paljasti-selkokielisen-viestinnan-tarpeen/>. Luettu 24.2.2025.

Kustannusten kasvu johtuu järjestelmän häiriöistä. Kirjoittajat Hermanni Hyytiälä ja Martti Kekomäki 2017. Lääkärilehti 2017. <https://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/kustannusten-kasvu-johtuu-jarjestelman-hairioista/?public=4d169bb29d37cafe2ddad15fa91c0e7b>Luettu 24.2.2025.

Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima. Valtiovarainministeriön uutinen 14.6.2024. <https://vm.fi/-/luottamus-on-suomalaisen-yhteiskunnan-supervoima.> Luettu 24.2.2025.

Nyt tulee piiskaa. Kirjoittaja Suvi Turtiainen. Helsingin Sanomat 14.12.2024. https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000010856971.html

Pikkuinen Selkosanomat joutui venäläisen trollitehtaan mustalle listalle. Kirjoittaja Marja Honkonen. Journalisti 21.6.2022. <https://journalisti.fi/uutiset/2022/06/pikkuinen-selkosanomat-joutui-venalaisen-trollitehtaan-mustalle-listalle/>

Selkokielinen viestintä on erityisen tärkeää kriisien aikana – ainakin 750 000 suomalaista hyötyy selkouutisista. Yliopisto-lehti 8/2023. <https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli/selkokielinen-viestinta-erityisen-tarkeaa-kriisien-aikana-ainakin-750-000-suomalaista-hyotyy-selkouutisista>. Luettu 24.2.2025.