Perustaitojen tukeminen ammatillisessa koulutuksessa

Julkaistu: 16. lokakuuta 2019 | Kirjoittanut: Anna-Maria Ratia, Erja Mölsä, Pauliina Niemi, Tuuli Oksanen ja Marianne Seppä

Taitoa ja tahtoa aikuisten oppimiseen

TAHTI – Taitoa ja tahtoa aikuisten oppimiseen -hanke alkoi keväällä 2018 ja loppuu maaliskuussa 2020. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeessa on mukana viisi ammatillista oppilaitosta: TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Luksia Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Aikuiskoulutus TAITAJA Kouvolasta ja Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä (EKAMI). 

Hankkeessa tuetaan aikuisia tutkinnon suorittajia ja erityisesti ammatillisessa koulutuksessa aliedustettujen ryhmien, esimerkiksi aikuisten maahanmuuttajien, oppimista sekä vahvistetaan kolmannen sektorin ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Tukea tarjotaan opiskelijoiden lisäksi myös kouluttajille ja opettajille, sillä koulutukseen kohdistuu ammatillisen koulutuksen reformin myötä toisenlaisia vaatimuksia kuin aikaisemmin. Reformin myötä henkilökohtaisen opintopolun laatiminen ja edistymisen seuraaminen on entistäkin tärkeämpää. Opiskelijan osaamista tulee tunnistaa ja tunnustaa aikaisempaa herkemmin. Tunnistettu osaaminen täytyy kirjata opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan, joka käytännössä on usein sähköisessä muodossa. Tähän haasteeseen hankkeessamme vastataan tukemalla opettajia esimerkiksi digitaitojen kartuttamisessa sekä ohjausosaamisen kehittämisessä. Toinen reformin mukanaan tuoma muutos on, että yhteiset tutkinnon osat (YTO-aineet) sisältyvät myös aikuisten tutkinnon suorittajien tutkintoihin. Joillekin opiskelijoille YTO-aineiden suorittaminen tuo lisähaastetta, erityisesti jos heillä on puutteita perustaidoissa.

Puutteelliset perustaidot haasteena?

Vaikka suomalaiset ovat perinteisesti menestyneet hyvin PISA- ja PIAAC-testeissä, monilla Suomessa asuvilla on kuitenkin haasteita perustaitojen (luku- ja kirjoitustaidot, numeeriset taidot, digitaidot, elämänhallinnan taidot ja opiskelutaidot) hallinnassa (ks. esim. OKM 2013). TAHTI-hankkeen päätavoitteena onkin tukea niitä, joilla on heikot perustaidot, pääsemään ammatilliseen koulutukseen ja valmistumaan koulutuksesta. Yhtenä hankkeen kohderyhmänä ovat myös ammatillisessa koulutuksessa olevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat, joilla on haasteita tieto- ja viestintäteknologian (TVT) taidoissa. Hankkeen aikana on tarkoitus löytää ja kehittää hyviä tukemisen tapoja, joilla voidaan edistää opiskelijoiden oppimista, opiskeluvalmiuksia sekä koulutuksen läpäisemistä.

Numerotaidot asettavat monelle ammatillisen oppilaitoksen opiskelijalle haasteita. Aikuisten puutteelliset numerotaidot johtuvat monesti siitä, että asiat ovat yksinkertaisesti vain unohtuneet. Edellisistä opinnoista voi olla kulunut jo vuosia, jolloin yksinkertaisetkin peruslaskutoimitukset voivat tuottaa vaikeuksia. Tällaisissa tilanteissa erilaisten laskutoimitusten läpikäyminen ja esimerkiksi prosentti- ja murtolukulaskujen kertaaminen voi olla riittävä tukitoimi. Joillakin maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla voi olla puutteita numerotaidoissa, jos he eivät esimerkiksi ole käyneet peruskoulua.

Matemaattiset ongelmat voivat liittyä esimerkiksi lukujen hahmottamiseen tai peruslaskutoimituksiin, mikä voi näyttäytyä opettajalle ammatillisista laskutoimituksista selviytymisen vaikeutena. Esimerkiksi yhteisten tutkinnon osien matematiikan tehtävät saattavat jäädä rästiin, jolloin opiskelijan valmistuminen siirtyy.

Matematiikan sanalliset ja päättelyä vaativat tehtävät ovat usein erityisen haastavia varsinkin opiskelijoille, joilla on vaikeuksia lukemisen ymmärtämisessä tai hahmottamisessa. Laskeminen onnistuu niin kauan, kun lausekkeet ovat valmiina ja numeraalisessa muodossa, mutta soveltavien tehtävien tekeminen voi olla vaikeaa, koska lauseke täytyisi osata muodostaa itse tehtävänannon tietojen perusteella. Maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle taas sanalliset tehtävät voivat olla kielellisesti haastavia.

Eri aloilla tarvitaan erilaisia lukutaitoja: yhtäällä korostuu tekstin ymmärtäminen, kun taas esimerkiksi teknisillä aloilla korostuvat usein kuvanlukutaidot. Vaikka ammatin kannalta keskeistä olisikin kuvanlukutaito, koulutuksen läpäiseminen edellyttää myös erilaisten tekstien ymmärtämistä ja tuottamista. On osattava lukea oman alan tekstejä, kuten käyttö- ja toimintaohjeita, sekä raportoida oman osaamisen kehittymistä opettajille. Lisäksi monella alalla on erilaisia pätevyys- ja korttikoulutuksia, joiden läpäiseminen kuuluu joidenkin ammatillisten tutkintojen perusteisiin ja on yleisesti edellytys ammatissa toimimiselle. Esimerkiksi metallialalla tarvitaan tulityökorttia ja työturvallisuuskorttia, kun taas ravintola-alan opiskelijoiden täytyy suorittaa anniskelupassi ja hygieniatesti. Testit voivat olla hankalia opiskelijalle, jolla on puutteita perustaidoissa: hän ei välttämättä ymmärrä, mitä testissä kysytään, tai itse testitilanne voi olla niin jännittävä, että ajatus ei kulje sujuvasti. Toisinaan opiskelijalla voi olla myös hahmottamisen ongelmia, jolloin voi esimerkiksi olla vaikea löytää ajoissa testipaikalle. Lisäksi jotkut maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat tulleet Suomeen luku- ja kirjoitustaidottomina, ja heidän lukutaitoaan tulee vahvistaa, jotta he selviytyvät ammatillisista opinnoista.

Vaikka monen aikuisen perusolettamus tuntuu olevan, että kaikki Suomessa 1990- ja 2000-luvun alussa syntyneet nuoret aikuiset osaavat käyttää erilaisia digitaalisia laitteita ja sovelluksia, niin kantasuomalaisten kuin maahanmuuttajataustaistenkin tieto- ja viestintäteknologian käyttötaidot ovat kirjavia. Samoin aikaisemmin syntyneillä on hyvin erilaisia valmiuksia toimia digitaalisessa maailmassa. Vaivaton sosiaalisen median sovellusten käyttäminen ei tarkoita, että opiskelu- ja työelämässä tarvittavien ohjelmien ja laitteiden käyttö sujuisi ongelmitta. 

Puutteelliset digitaidot voivat heijastua myös muihin perustaitoihin. Elämänhallinnan taidoissa yksi keskeinen taito on omasta taloudesta huolehtiminen. Esimerkiksi pankkiasiointi hoidetaan nykyään useimmiten itsenäisesti digitaalisten kanavien kautta, ja monia yhteiskunnan tukia haetaan sähköisesti. Jos tietokoneen käyttö ja sähköisten lomakkeiden täyttäminen on haasteellista, opiskelija hyötyy ohjauksesta, joko yksilöllisesti tai pienryhmässä. Ohjauksessa voidaan tarjota yksilöllisten tarpeiden mukaista tukea, esimerkiksi kerrata vaikeita asioita ja toimia riittävän hitaasti opiskelijan kanssa. 

TAHTI-tuella kiinni oppimiseen…

Eri oppilaitoksissa on tarjottu tukea opiskelijoille eri tavoilla, mutta hyvin suosittu ja toimiva malli tuen tarjoamiseen ovat niin sanotut tukipajat. Tukipajoissa harjoitellaan perustaitoja, ja opiskelijat voivat tulla pajoihin joko ammatillisten opettajien, yhteisten tutkinnon osien opettajien, opinto-ohjaajien tai erityisopettajien ohjaamina. Tukipajoihin on mahdollista hakeutua myös itsenäisesti.

Opiskelijan osaamisen kehittymistä voidaan tukea tukipajoissa yksilöllisesti, sillä ohjaajilla on pajoissa aikaa henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja tehtävien avaamiseen. Esimerkiksi matemaattisten taitojen kertaaminen tukee monien opiskelijoiden oppimista, sillä toisinaan peruskoulun matematiikan tunneista voi olla pitkäkin aika ja sisällöt ovat saattaneet unohtua. Joillakin maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla ei välttämättä ole omasta kotimaastaan minkäänlaista koulukokemusta. Joskus opiskelijalla saattaa olla myös haasteita numerotaitojen hallinnassa, jolloin esimerkiksi mittojen muunnoksiin liittyvät laskut voivat olla vaikeita. Toisinaan opiskelija ei hahmota ollenkaan, mikä voi olla laskutoimitukselle realistinen vastaus: esimerkiksi reseptissä saattaa olla 1,2 kilogrammaa suolaa, vaikka oikeasti pitäisi olla 120 grammaa.

Toinen tuen tarjoamisen malli on viedä tukea osaksi työsaleissa tapahtuvaa tutkinnon osien opetusta. Tällöin opetuksessa on mukana ammatillisten aineiden opettajan lisäksi ohjaaja, jolla ei välttämättä ole alan koulutusta. Hän osaa kuitenkin tukea opiskelijoiden oppimaan oppimisen taitoja kysymällä oikeita kysymyksiä ja kannustamalla opiskelijoita pohtimaan ratkaisua ongelmaansa itse.

Esimerkiksi Ekamissa ohjaaja on mukana työsaleissa metalli- ja rakennusalalla muutamana päivänä viikossa. Opettajat käyvät läpi päivän työtehtävät ensin koko ryhmän kanssa, ja lopuksi ohjaaja voi kerrata ohjeet ja varmistaa riittävän samankaltaisen ymmärryksen opiskelijoiden kanssa. Alan tekstejä voidaan lukea yhdessä ohjaajan kanssa, jolloin vaikeat sanat ja rakenteet voi avata opiskelijoille selkeämmällä kielellä. Toisinaan ohjaajan tehtävänä on auttaa opiskelijoita kielellistämään omaa osaamistaan esimerkiksi teoriatehtävissä. Ohjaaja tuo ammatillisten aineiden opettajalle myös lisäresurssia ohjaamiseen: ryhmässä ei tarvitse välttämättä edetä hitaimpien opiskelijoiden tahdissa, vaan opetusta voidaan eriyttää myös ylöspäin.

...ja ohjausosaamiseen

Tahti-hankkeessa on tuettu myös kouluttajien ja opettajien ohjausosaamisen kehittymistä. Eri alojen opettajien yhteistyö on näyttäytynyt hedelmällisenä: esimerkiksi tukipajan ohjaaja ja ammatillisten aineiden opettaja ovat jakaneet huomioitaan opiskelijoista, jolloin mahdollisuudet havaita erilaisia oppimista vaikeuttavia seikkoja kasvavat. Esimerkiksi meluisassa työsalissa on vaikea huomata, jos opiskelijan kuulo on heikentynyt, mutta tukipajan rauhallisessa ja hiljaisessa opiskeluympäristössä kuulemiseen liittyvät ongelmat on helpompi havaita. Tällaisten havaintojen myötä opiskelijaa voidaan kannustaa hakemaan apua terveydenhuollosta. Kun opettajien ohjausosaaminen kehittyy, he tekevät enemmän havaintoja opiskelijoista ja huomaavat helpommin, mikäli opiskelijalla on opiskelussa haasteita. 

Ohjaamis- ja opettamistyyli ovat hyvin persoonakohtaisia mutta riippuvat varmasti jonkin verran myös opetettavasta alasta. On hedelmällistä nähdä toisten opettajien ja kouluttajien ohjaamistapoja, sillä erilaisista tavoista voi poimia omaan ohjausosaamiseensa lisämausteita. Toiminnalliset koulutustilaisuudet, joissa eri alojen osaajat pääsevät keskustelemaan ja jakamaan kokemuksiaan, on todettu erittäin hyödyllisiksi tavoiksi lisätä sekä ohjausosaamista että tietoutta puutteellisten perustaitojen tunnistamisesta ja tukemisesta. Hankkeen aikana Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa on kehitetty Mysteeripeli – Kadonneen opiskelijan metsästys. Pelin konsepti on pakohuonepeleistä tuttu, mutta muokattu opiskelumaailmaan sopivaksi. Pelissä (moni)ammatilliset ohjaajatiimit pyrkivät vihjeiden avulla ratkaisemaan kadonneiden opiskelijoiden arvoitusta ja löytämään syyn, miksi opiskelija katosi. Pelin aikana pelaajien tehtävänä on myös pohtia, kuinka opiskelijan katoaminen eli opintojen keskeytyminen olisi voitu estää. Pelin mysteerit on kehitetty perustaitojen ympärille ja pelin kautta tuodaan esille puutteellisten perustaitojen merkitystä opintojen etenemiselle sekä keskustellaan konkreettisista keinoista tunnistaa puutteita perustaidoissa.

Lopuksi

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista aikuisista osa tarvitsee tukea ja ohjausta perustaitoihin. TAHTI-hankkeessa ja aiemmin PUHTI-hankkeessa on ollut mukana viisi ammatillista oppilaitosta, ja tarve tukeen ja ohjaukseen on osoittautunut suureksi: mm. PUHTI-hankkeen reilun kahden vuoden aikana osallistujia pajoihin oli yli 850. Olemme hankkeissa etsineet ratkaisuja, kuinka voimme tukea opiskelijoitamme. Reformin myötä tulleet yhteiset tutkinnon osat ovat tuoneet monille opiskelijoille lisähaastetta opiskeluihin.

Tukipajat ovat tärkeä osa opiskelijoiden tukea ja ohjausta. TAHTI-hankkeessa luodaan käytäntöjä, jotka tukevat aikuisten oppimista ja perustaitoja. Hankkeen keskiössä ovat opiskelijat, mutta myös opettajien ohjausosaamisen kehittäminen on tärkeä osa hanketta. Opettajien ohjausosaaminen on keskeistä, kun opiskelija tarvitsee oppimiseensa tukea. Parempi ohjausosaaminen tukee opiskelijoita kenties parhaiten, kun opettajilla on valmiuksia tunnistaa oppimiseen vaikuttavia puutteita perustaidoissa. Kun opiskelijan tuen tarve tunnistetaan ajoissa, hänet voidaan ohjata tukipajaan ajoissa ja ehkäistä opiskeluiden keskeytyminen.

Anna-Maria Ratia, EKAMI, suomen kielen opettaja

Erja Mölsä, Aikuiskoulutus TAITAJA, kouluttaja ja projektipäällikkö TAHTI ESR

Pauliina Niemi, SSKKY, suomen kielen opettaja ja projektisuunnittelija

Tuuli Oksanen, TAKK, kehittämiskoordinaattori

Marianne Seppä, Luksia, suomen kielen opettaja ja projektiasiantuntija

Hankkeen sivut: https://tahtihanke.wordpress.com/blogi/

Lähteet

OKM (2013). Suomalaisten aikuisten perustaidot OECD-maiden parhaimmistoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote. Saatavilla verkossa: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/basic-skills-of-finnish-adults-one-of-the-best-in-the-oecd-countries