Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehden syyskauden aloittaa avoin numero, joka sisältää näin uuden lukuvuoden alkuun sopivasti ilahduttavan monta opiskelijoiden kirjoitusta. Mukana on opintopolullaan eri vaiheissa olevia kirjoittajia, jotka kertovat kielikoulutuksen moninaiselta kentältä kumpuavista kokemuksistaan omien hankkeidensa ja tutkimustensa pohjalta. Artikkelikimaran päättää varttuneemman tutkijan puheenvuoro tieteen popularisointiin liittyvistä kokemuksista. Lehden syyskuun numeron artikkeleiden keskiössä onkin tutkimustulosten yleistajuistaminen. Sen lisäksi, että tutkimuksista raportoidaan opinnäytetöin ja vertaisarvioiduin artikkelein tiedeyhteisölle, yhä tärkeämpää on osata viestiä saaduista tuloksista myös suurelle yleisölle. Parhaimmillaan tutkimus synnyttää kentän toimijoissa ajatuksia, jotka jatkojalostuvat ja konkretisoituvat käytännön toiminnaksi. Tähän kiteytyy myös verkkolehden idea: sen tavoitteena on saattaa alan tutkimustietoa yleistajuisesti kaikkien kielistä ja kielikoulutuksesta kiinnostuneiden saataville. Avoimen verkkolehtemme artikkeleita saakin vapaasti hyödyntää esimerkiksi opetuksessa.
Kasvatustieteen maisteriksi äskettäin valmistunut Anu Palojärvi harjoitteli keväällä Kieliverkostossa ja raportoi artikkelissaan verkoston, Vaasan yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteisen päiväkotilasten haastattelututkimuksen tuloksia. Hänen tavoitteenaan oli selvittää, onko päiväkotitausta, tässä tapauksessa kielikylpy, kielipesä tai englanninkielinen toiminta, yhteydessä lasten ajatuksiin kielistä, niiden osaamisesta ja oppimisesta.
Päiväkotilasten haastattelututkimuksesta tehdyn uutisen pohjalta virisi keväällä Yle Uutisten verkkosivuilla kansalaiskeskustelu siitä, miten kieliä pitäisi opettaa koulussa. Kieliverkoston kesäharjoittelija ja suomen kielen opiskelija Nelli Miettinen kokosi yhteen kansalaisten näkemyksiä ja tiivisti artikkeliin keskustelun keskeisintä antia siitä, mihin suuntaan maamme kieltenopetus on keskusteluun osallistuneiden mielestä matkalla.
Luokanopettajaksi ja aineenopettajaksi opiskeleva Jonna Tollola selvitti kandidaatintutkielmaansa varten, millaisia valmiuksia luokanopettajilla ja aineenopettajilla on ruotsin kielen opetukseen, joka alkaa syksystä 2016 lähtien jo perusopetuksen kuudennella luokalla. Vaikka nämä opettajat olisivat muodollisesti päteviä antamaan opetusta, kokevatko he itse haluavansa opettaa ruotsia ja omaavansa riittävät valmiudet siihen?
Kielipedagogiikkaan erikoistuvat opettajaopiskelijat Pia Perttilä ja Eveliina Rajala puolestaan selvittivät kandidaatintutkielmassaan opettajien ja rehtoreiden tietoisuutta kieliopinnoista ja suhtautumista erityisesti A2-kieleen ja sen valintaan. Kirjoittajat ovat kartoittaneet, mistä opettajat hankkivat tietoa kieliopinnoista, miten niitä markkinoidaan ja kenelle vapaaehtoista kieltä suositellaan.
Venäjän kielen opettajaopiskelija Helmiina Perikangas ja tutkijatohtori Riikka Ullakonoja tuovat artikkelissaan uuden näkökulman kielenoppimismotivaation tutkimukseen: he raportoivat tutkimuksesta, jossa selvitettiin venäjää kotona käyttävien oppilaiden motivaatiota kotikieltään kohtaan ja motivaation yhteyttä heidän venäjän kielen luku- ja kirjoitustaitoonsa.
Soveltavan kielitieteen jatko-opiskelija Sonya Sahradyan on tehnyt tapaustutkimusta maahanmuuttajien suomen kielen oppimisesta. Hän tarkastelee artikkelissaan sitä, miten suomen kieltä opitaan erilaisissa konteksteissa formaalin, informaalin ja non-formaalin oppimisen kautta. Parhaillaan kirjoittaja – suomen oppija itsekin – tekee väitöskirjaa kolmannen sektorin maahanmuuttajatoimijoiden integroitumisesta suomalaiseen työelämään kielten kautta.
Lopuksi yliopistotutkija Tamás Szabó tarjoaa tutkijan näkökulman oman tutkimuksen popularisointiin. Hän on tehnyt omaa tutkimustaan tunnetuksi laajemmalle yleisölle ensin Unkarissa ja myöhemmin Suomessa ja toteaa, että vaikka tämä ei aluksi niin yksinkertaista ollutkaan, on se varmasti hyödyttänyt paitsi tutkijaa, myös tutkimuksen kohteita ja kentän toimijoita.
Kirjoittaja on Kieliverkoston tutkimuskoordinaattori.
P.S. Verkkolehden lukijakysely avataan pian – vastaamalla siihen voit vaikuttaa lehden sisältöihin ja ilmeeseen!
