Kieli, koulutus ja yhteiskunta – joulukuu 2017

Pääkirjoitus: Monilukutaitoa eri kielillä

Erja Kyckling ja Heidi Vaarala

 

Näkökulmia monilukutaitoon: opettajuus ja situationaaliset lukutaidot

Pekka Mertala

Viime vuosina toteutetut opetussuunnitelmauudistukset (Opetushallitus 2014a, 2104b, 2015, 2016) ovat tuoneet kotimaiselle koulutuskentälle koko joukon uusia käsitteitä. Yksi keskeisimmistä, mutta samalla vaikeimmin hahmotettavista käsitteistä on monilukutaito. Tässä artikkelissa pyrin jäsentämään monilukutaitoa tarkastelemalla sitä erityisesti opettajuuden näkökulmasta. Artikkelin aluksi vertaan suomalaista monilukutaitokäsitettä kansainvälisiin määritelmiin. Sen jälkeen tarkennan näkökulman situationaalisiin lukutaitoihin (situated literacy) ja käsittelen lukutaitojen suhdetta laajempiin kasvatuksellisiin päämääriin.

 

Konekäännös: mitä sillä tehdään?

Niko Papula

Konekääntäminen on teknologia, jonka on jo 50 vuoden ajan ennustettu tekevän kääntäjät ja kielten opiskelun tarpeettomaksi "seuraavan kymmenen vuoden sisällä". Konekääntämisen historiaan kuuluu paljon lunastamattomia, mutta yhä enemmän myös lunastettuja lupauksia. Viime aikoina konekääntäminen on kehittynyt suurin harppauksin. Vaikka konekäännösten laatu on selvästi ammattilaiskääntäjien laatua heikompaa, silti maailman kaikista käännöksistä yli 99% tehdään nykyään konekääntimillä. Ammattilaiskääntäjät tekevät siis vain alle prosentin maailman kaikista käännöksistä. Ammattilaiskääntäjien ja tulkkien tarve kasvaa huomattavan nopeasti, mutta konekäännösten tarve kasvaa räjähdysmäisesti.

 

Kelpoinen ja/vai pätevä? Aineenopettajat ja luokanopettajat alkavan B1-ruotsin opettajina

Outi Hakola

Vuonna 2016 käyttöön otetuissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa osa B1-oppimäärän ruotsin kielen opetuksesta siirtyi yläluokilta alaluokille. Toisen kotimaisen kielen, ruotsin, keskipitkän oppimäärän opiskelu aloitetaan nykyisin jo kuudennella vuosiluokalla. Tämän muutoksen osana myös luokanopettajien opetustehtäviin tuli mukaan ruotsin kielen opettaminen. Ruotsin kieltä voi siis opiskelun alkaessa opettaa alaluokilla sekä luokanopettaja että ruotsin kielen aineenopettaja. Myös kielikylpykoulutuksen koulutusohjelman suorittanut opettaja on kelpoinen opettamaan ruotsin kieltä. Keskustelua ovat kuitenkin herättäneet opettajien erilaiset toisen kotimaisen kielen taidot sekä pedagogiset valmiudet. Ovatko ruotsin aineenopettajat ja luokanopettajat (riittävän) päteviä opettamaan alaluokkien oppilailleen alkavaa ruotsia? Molemmat ammattiryhmät ovat tutkintonsa puolesta kelpoisia opettamaan oppiainetta. Artikkelissani referoin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen keväällä 2017 julkaiseman ”Kuka opettaa ruotsia” -raportin tuloksia (Rossi, Ainoa, Eloranta, Grandell, Lindberg, Pasanen, Sihvonen, Hakola, Pirinen 2017).

 

”On ollut etuoikeus opiskella ruotsia”: yliopisto-opiskelijat pohtivat ruotsin kieltä ja sen opiskelua

Anne Huhtala

Artikkelissa esitellään narratiivista tutkimusta, jossa tarkastellaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä opiskelevien suomenkielisten ja kaksikielisten yliopisto-opiskelijoiden pohdintoja ruotsin kielestä ja sen opiskelusta. Tuloksista ilmenee, että opiskelijoilla on yleensä vahva tunneside ruotsin kieleen ja sen opiskeluun. Ruotsin kieli koetaan rakkaana ja arvokkaana, ja sitä opiskellaan päättäväisesti, vaikka mediassa ja lähipiirissäkin esiintyvät negatiiviset asenteet ruotsin opiskelua kohtaan koetaan haasteellisina.

 

Kuka pelkää ruotsinopetusta? Täydennyskoulutus tukee ruotsin oppimista ja opetusta alakoulussa

Kaisa Ottavainen-Nurkkala

Ruotsin kielen opetus siirtyi alkamaan 6. luokalta uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä. Keskustelua ovat aiheuttaneet esimerkiksi tuntijako, opettajien kielitaito ja ruotsin opetuksen pedagogiikka alakoulussa. Artikkelissa käsitellään Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn järjestämää opettajien täydennyskoulutusta, jossa pyrittiin parantamaan ruotsia opettavien aineenhallintaa ja pedagogista osaamista. Tulokset olivat positiivisia, ja täydennyskoulutukselle on selkeästi tilausta jatkossakin.

 

Luokanopettajien kokemuksia ruotsin opettamisesta

Minna Maijala ja Susan Kylänpää

Vuonna 2016 voimaan astunut uusi perusopetuksen opetussuunnitelma toi muutoksia ruotsin kielen opetukseen. Ruotsin B1-oppimäärä siirtyi alkamaan jo alakoulun kuudennella luokalla. Lukuvuosi 2016–2017 oli ensimmäinen, jolloin myös luokanopettajat opettivat ruotsia. Tässä artikkelissa tarkastellaan luokanopettajien ensimmäisiä ruotsin opetuskokemuksia. Niitä kartoitettiin lukuvuonna 2016–2017 Turussa ja Raumalla järjestettyjen täydennyskoulutuksien aikana toteutetun pienimuotoisen kyselyn avulla. Kyselyn tuloksia täydentävät kouluttajien omat kokemukset.

 

Developing an integrated Content and Language Integrated Learning (CLIL) pathway in Central Finland

Josephine Moate

This article outlines the CLIL educational pathway that has been developed by a teacher community in Jyväskylä in recent years. This pathway was initially developed in 2009 yet it continues to evolve in the light of curricula and demographic changes. This paper is hopefully useful to CLIL educators seeking to build continuity across different levels of education and to be sensitive to societal developments.

 

Ranskankielistä sarjakuvaa yläkoululaisille Turun kaupungin Elämyspolulla

Liisi Filppa ja Milla Luodonpää-Manni

Ranskassa sarjakuvaa arvostetaan yhdeksäntenä taiteenmuotona (Le 9ème Art) ja menestyksen taustalla on mm. kirjakauppojen, kustantamojen sekä yleisön arvostus yksittäisiä sarjakuvataiteilijoita ja heidän kynänjälkeään kohtaan. Turun yliopiston ranskan oppiaineen tarjoamilla opetustuokiolla sarjakuvia tehdään vähän tutummiksi myös Turun kaupungin Elämyspolku-toimintaan osallistuville peruskoululaisille. Sarjakuvien kautta voidaan lähestyä ranskankielistä kulttuuria sekä itse kieltä kiinnostavasta ja hauskasta näkökulmasta ja toivottavasti samalla lisätä kiinnostusta niitä kohtaan.