Kieliparlamentti 2025 monikielisyyden ja osallistumisen äärellä
Kieliverkoston tiedote 22.4.2025
Osallisuus ja osallistumisen mahdollisuudet kietoutuvat monella tavalla kieleen ja kielenkäytön tapoihin. Vuorovaikutustilanteessa pienilläkin asioilla, kuten katseilla, eleillä ja ilmeillä, voi tukea kielenoppijaa yhteisymmärryksen ja osallisuuden kokemuksen syntymisessä. Tämä kävi ilmi Kieliparlamentin pääpuheenvuorosta, jonka piti tänä vuonna yliopistonlehtori, FT Maria Frick Oulun yliopistosta. Hän tarkasteli monikielistä arkea Kielellinen ja ei-kielellinen vuorovaikutus monikulttuurisessa arjessa (LinBo) -hankkeensa pohjalta. Suomea äidinkielenään puhuvilla on usein vahva halu vaihtaa keskustelun kieli englanniksi, jos keskustelussa on joku, joka vasta oppii suomea. Tämä saattaa tuntua kohteliaalta ja aikaa säästävältä. Samalla mahdollisuus käyttää suomea kuitenkin estyy, mikä voi olla lannistavaa etenkin silloin, jos kielenoppija itse teki aloitteen suomen kielen käyttämiseen. Jos näin käy usein, kielenoppija tullaan ikään kuin sulkeneeksi suomenkielisen yhteisön ulkopuolelle. Frick peräänkuuluttikin joustavaa monikielisyyttä: kieliä voi käyttää sekaisin ja limittäin, minkä lisäksi kielivalinnoista kannattaa keskustella avoimesti.
Kirjailija, työnohjaaja Eino Saari sen sijaan puhutteli yleisöä otsikolla ”Hiljaa kuuntelemisen radikaalius”. Puheenvuoro pohjautui Saaren kokemuksiin työnohjaajana ja teatteriohjaajana sekä teokseen Kuuntelemisen taito (Into Kustannus, 2024). Aito kuunteleminen vaatii itsereflektiota: mihin yleensä keskityn kuunnellessani, ja millaisia tunteita minussa herää, kun kuuntelen? Onko vuorovaikututustilanne turvallinen, ja voinko kuunnella avoimin mielin ilman ennakkokäsityksiä? Saari teki puheenvuoronsa lopussa tärkeän huomion kuuntelemisen politiikasta. Jotta voimme ratkaista konflikteja ja kehittää yhteiskuntaa, tarvitaan kaikkia osapuolia: sekä niitä, jotka vaativat parempaa, että niitä, jotka pysähtyvät kuuntelemaan ja tulevat vastaan. Miten yhteiskunnassa kuunneltaisiin niitäkin ääniä, jotka yleensä jäävät kuulematta?
Kieliparlamentissa järjestettiin myös kuusi työpajaa, joissa jokaisessa pureuduttiin monikielisyyteen osallistumisen edistäjänä hieman eri näkökulmasta. Työpajoissa pohdittiin seuraavia teemoja (suluissa työpajan pitäjä(t)):
-
kielihäpeän ylittäminen (yliopistonlehtori Elina Vasu Tampereen yliopistosta)
-
kielitietoinen rekrytointi ja perehdytys (vanhempi yliopistonlehtori, dosentti Johanna Komppa ja dosentti Inkeri Lehtimaja Helsingin yliopistosta sekä opettaja Virpi Heini Omnian Osaamiskeskuksesta)
-
monikielisten lasten lukemisen tukeminen suomeksi ja omalla äidinkielellä (hankevastaava Adrienn Jalonen Niilo Mäki Instituutista)
-
kehollinen ja taidelähtöinen kielenoppiminen (tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila Taideyliopistosta ja yliopisto-opettaja Kaisa Korpinen Helsingin yliopistosta)
-
kielitietoisuus lukiossa ja keinoja osallisuuden ja oppimisen tukemiseen (aiempi Vantaan kaupungin lukiokoulutuksen kielikoordinaattori Roosa Väisänen)
-
kieli, osallisuus ja kotoutuminen (yliopisto-opettaja Minna Intke-Hernandez Helsingin yliopistosta).
Kieliparlamentin loppupuheenvuorossa Oman äidinkielen opettajat ry:n puheenjohtaja Larissa Aksinovits pohdiskeli sekä omaa että yhteiskunnan monikielisyyttä. Hän piti tärkeänä sitä, että Kieliparlamentti tarjoaa asiantuntijoille tilaisuuden kokoontua yhteen jakamaan kokemuksiaan ja osaamista monikielisyyden merkityksistä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kieliparlamentin tavoitteena on alusta asti ollut kokoontua keskustelemaan ja ottamaan kantaa jonkin ajankohtaisen teeman puolesta. Kieliparlamentti on järjestetty jo 15 kertaa vuodesta 2010 alkaen. Kieliparlamenttiin osallistuu vuosittain muun muassa päätöksentekijöitä, viranomaisia, julkishallinnon, opetushallinnon, työelämän, järjestöjen ja yhdistysten edustajia, koulutuksen tarjoajia ja kouluttajia sekä opettajia, opiskelijoita ja tutkijoita.
Kieliparlamentin järjestää Kielikoulutuspolitiikan verkosto eli Kieliverkosto, jonka tehtävänä on tuoda yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisätä tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutusta koskeviin päätöksiin Suomessa. Kieliverkoston toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sitä koordinoi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Kieliverkoston vuosien 2025–2026 teema on Monikielisyys osallistumisen edistäjänä. Ensi vuonna järjestettävässä seuraavassa Kieliparlamentissa 26.3.2026 jatketaan siis saman teeman äärellä.
Kieliverkosto kiittää lämpimästi tämän vuoden Kieliparlamentin osallistujia sekä puheenvuorojen ja työpajojen pitäjiä!
Lisätietoja:
Kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto)
Kieliverkosto(at)jyu.fi