Kieli, koulutus ja yhteiskunta – toukokuu 2020
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(3)
Julkaistu 13. toukokuuta 2020
Pääkirjoitus: Kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisuus koulutuksen ja kasvatuksen kentällä
Jenni Alisaari, Mari Bergroth, Tea Kangasvieri, Josephine Moate ja Tanja Viinikainen
DivED – kohti kieli- ja kulttuuritietoisempaa opettajuutta ja opettajankoulutusta
Jenni Alisaari, Raisa Harju-Autti, Susanna Kivipelto, Mikaela Björklund, Pigga Keskitalo, Kiia Kuusento, Eija Laasonen-Tervaoja ja Heli Vigren
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan opetus rakentuu kielitietoisuudelle, eri kielten ja kulttuurien arvostukselle sekä eri kulttuureiden vuorovaikutukselle. Opettajat ja opettajankouluttajat tietävät, että kielet, kulttuurit ja identiteetit ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Haasteena on, miten kieli- ja kulttuuritietoisuutta voidaan käytännön tasolla toteuttaa. DivED on pyrkinyt vahvistamaan sekä jo nyt työelämässä olevien opettajien että opettajaopiskelijoiden osaamista tällä saralla. Tässä artikkelissa kuvaillaan hankkeemme toimintaa, saavutuksia, haasteita sekä tulevaisuudennäkymiä.
Tähtijengi ja Dialogikasvatus.fi – kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuus osallisuuden vahvistajana
Tanja Viinikainen ja Niina Putkonen
Tässä artikkelissa tarkastelemme kulttuurisen, katsomuksellisen ja kielellisen moninaisuuden kohtaamiseen liittyvän osaamisen teemoja erityisesti kielitietoisuuden näkökulmasta ja esittelemme Helsingin yliopiston Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus (KUPERA) -hankkeessa tuotettuja oppimateriaaleja. Lähestymme kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden käsitettä oppimisprosessina, jossa moninaisuuteen liittyviä käsityksiä, tietoa ja moninaisuuden kohtaamiseen liittyviä taitoja tiedostetaan, reflektoidaan ja opitaan vuorovaikutuksessa (ks. esim. Räsänen, Jokikokko & Lampinen 2018; Putkonen 2020). KUPERA-hankkeessa tuotetaan maksutonta materiaalia kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoiseen opetukseen. Materiaali tarjoaa kasvattajille arkityön välineitä lasten ja nuorten moninaisten identiteettien tukemiseen ja osallisuuden vahvistamiseen.
Kielitietoista eurooppalaista opettajankoulutusta kehittämässä: projektet ”Språkmedveten undervisning i alla klassrum” (Listiac)
Mari Bergroth, Linda Storås ja Siv Björklund
By assuring equal conditions to all students, they can achieve educational success, regardless of their first language, culture, social background, origin and age. This is the aim of the project Linguistically sensitive teaching in all classrooms (Listiac); we believe in supporting all teachers in becoming more linguistically sensitive to enable opportunities for equally successful schooling for all students in Europe. An important part of the process is to influence European initial teacher education curricula; we believe that reflection about and awareness of linguistically sensitive teaching should be better integrated during all stages of initial teacher education. The reflection should be done by teacher educators when planning individual courses, practice periods and visions and profile, by student teachers when doing their practice periods and obligatory courses, as well as by in-service teachers when supervising the student teachers.
Kielitietoisen kieltenopetuksen äärellä – IKI-hankkeen satoa
Leila Kääntä, Tea Kangasvieri ja Liisa Ranta-Ylitalo
Innovatiivisen kielikasvatuksen kartta ja kompassi (IKI) on kielikasvatuksen kehittämishanke, jonka tavoitteena on kartoittaa, kerätä, kehittää ja jakaa eteenpäin kielikasvatuksen toimivia käytänteitä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Käytänteiden kerääminen aloitettiin keväällä 2019 havainnoimalla eri puolilla Suomea varhaiskasvatusta ja perusopetuksen oppitunteja, joissa on eri tavoin läsnä kielitietoinen pedagogiikka ja monikielisyys. Varhaiskasvattajia ja opettajia on myös haastateltu kielikasvatukseen liittyvistä näkemyksistä. Tässä artikkelissa esittelemme hankkeen tuloksia keskittyen yläkoulun kielten opetukseen.
Katsomustietoisuus voimavarana
Marjaana Kavonius ja Niina Putkonen
Kulttuuriseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvää osaamista on kasvatuksen kentillä lähestytty eri käsitteiden kautta ja eri näkökulmista, esimerkiksi inter-kulttuurinen sensitiivisyys ja katsomuksellinen sensitiivisyys, kulttuurinen lukutaito ja uskonto-/katsomuslukutaito sekä kulttuurinen ja katsomuksellinen vastuullisuus (esimerkiksi Gay 2010; Räsänen ym. 2018). Erilaiset tulokulmat vastaavat samaan kysymykseen: Kuinka kohdata moninaisuus myönteisellä tavalla ja nähdä se voimavarana? Tässä artikkelissa tarkastelemme uskontojen ja katsomusten moninaisuuden kohtaamiseen liittyviä valmiuksia kasvatuksen kontekstissa, erityisesti katsomustietoisuuden näkökulmasta.
Kielitietoinen kirjallisuuskasvatus
Merja Kauppinen ja Juli-Anna Aerila
Esittelemme artikkelissamme fiktiivisten tekstien mahdollisuuksia kielitietoisessa kirjallisuuskasvatuksessa. Kokeilumme pohjautuvat IKI-TARU-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kirjallisuuslähtöistä kielenopetusta fiktion ominaisluonnetta kunnioittaen. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan menetelmiä, jotka yhdistävät fiktiivisten tekstien yksilöllisen merkityksenmuodostuksen, taidelähtöisen toiminnan ja lukukokemusten sekä sanataiteen tuottaman mielihyvän ja nautinnon. Nämä ovat myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvatun monilukutaidon (L4) kivijalkoja. Opetuskokeilujen tavoitteena on väistellä konventionaalisia tekstien tulkintoja ja opetusratkaisuja sekä antaa tilaa oppilaille lukijoina.
“Jokaiselle yksi hampurilainen: yksi sinulle ja yksi Marialle” – kielitietoisuutta kotitalouteen
Kiia Kuusento
DivED-hankkeessa tarjosimme kouluille isommille ryhmille suunnattujen koulutusten lisäksi myös yksilöllistä ohjausta opettajille. Harva koulu tai opettaja lähti mukaan yksilölliseen ohjaukseen, mutta ne yhteistyöt, joita saimme luotua hankkeen aikana, olivat sitäkin hedelmällisempiä. Tässä artikkelissa DivED-hankkeen kouluttaja Kiia Kuusento kertoo yhteistyöstään kotitalousopettajan kanssa.
Kielirikasteinen varhaiskasvatus ja toinen kotimainen kieli avaimina kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen
Katri Hansell, Anu Palojärvi, Siv Björklund ja Minna Pärkkä
Globalisoituneessa maailmassa monikielisyys näkyy yhä enemmän myös suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tämä luo haasteita, mutta samalla myös mahdollisuuksia pohtia, miten Suomen kahta kansalliskieltä voidaan hyödyntää entistä paremmin monikielisyyden esiintuomisessa. Perinteisesti kieltenopetuksessa tavoitteena on ollut syntyperäistä puhujaa vastaava taso (Aronin & Singleton, 2019, xiv), ja täten koko huomio on kohdistunut kohdekielen opetukseen ja hallintaan. Kielirikasteisen ja kaksikielisen opetuksen yhtenä tavoitteena on löytää mielekkäitä tapoja oppia uutta kieltä käyttämällä sitä toiminta- ja opetuskielenä aidoissa vuorovaikutustilanteissa (ks. myös Hahl, Savijärvi & Wallinheimo, 2020). Artikkelissamme emme kuitenkaan tyydy tarkastelemaan vain toisen kotimaisen kielen käyttämistä kielirikasteisessa varhaiskasvatuksessa, vaan kuinka toisen kotimaisen kielen käyttö avaa oven myös muiden kielien huomioimiselle.
Miten oppikirjat tukevat oppijan kielitietoista toimintaa? – Kielitietoisuus KUPERAn arviointi- ja tutkimushankkeen oppikirja-aineistossa
Henri Satokangas ja Salla-Maaria Suuriniemi
Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus KUPERA on Helsingin yliopistossa vuosina 2019–2020 toimiva hanke, joka jakautuu kahteen osaan: materiaalihankkeeseen ja arviointi- ja tutkimushankkeeseen. Molempien osahankkeiden tavoitteena on tuottaa tutkimusperustaisia työkaluja, joilla kehittää ja arvioida koulun kulttuuriseen, katsomukselliseen ja kielelliseen moninaisuuteen liittyviä toimintatapoja erityisesti perusopetuksessa. Hanketta rahoittaa Opetushallitus. Tässä artikkelissa avaamme KUPERAn arviointi- ja tutkimushankkeen lähtökohtia ja kysymyksenasetteluja. Hankkeen tutkimustavoitteet ovat laajat, joten tässä artikkelissa keskitymme niistä yhteen: oppikirjojen kielitietoisuuden analyysiin ja arviointiin. Pohdimme tutkimusteemaa ja asetamme joitakin tavoitteita, joilla voidaan edistää niin oppimateriaalien kielitietoista käyttöä opetuksessa kuin kielitietoisen oppimateriaalin tuottamista.
Relationships and linguistically sensitive teaching: Developing teacher practicum at Åbo Akademi University
Mari Bergroth ja Jenny Haagensen
Project “Linguistically sensitive teaching in all classrooms” (Listiac) aims to make an impact on initial teacher education systems in Europe through action research. In line with European policies, the seven partner countries including Finland, Spain (the autonomous Basque country and Catalonia), Belgium, France, Slovenia, Lithuania and Portugal work together in providing competences and skills needed for handling linguistic diversity in our schools. Diversity education has been regarded nearly everywhere as an isolated ‘add-on’ course or study module (EC 2017). Thus, it has remained insufficiently mainstreamed as an integrated component of teaching practice. Listiac addresses this imbalance by redefining teacher education curricula towards linguistically sensitive multilingual pedagogies in mainstream classrooms and providing reflection tools for initial teacher education.