Kari Sajavaara -tunnustuspalkinnot FT Minna Intke-Hernandezille ja Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshankkeelle

Kari Sajavaara -muistoluennon yhteydessä 21.1.2022 Kielikoulutuspolitiikan verkosto ja Soveltavan kielentutkimuksen keskus myönsivät kaksi tunnustuspalkintoa. Palkinnot myönnettiin FT Minna Intke-Hernandezille tieteellisesti ansiokkaasta ja yhteiskunnallisesti merkittävästä soveltavan kielentutkimuksen väitöskirjatutkimuksesta sekä Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshankkeelle kielikoulutuksen saralla tehdystä, yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä.

Tiedote 24.1.2022

Tunnustus Minna Intke-Hernandezille

Intke-Hernandez väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta loppuvuodesta 2020. Väitöskirjassaan Intke-Hernandez tarkasteli maahanmuuttajaäitien kielenoppimista arjessa.

Kotoutumisen avaimina pidetään kielitaitoa ja työllistymistä. Ne ovatkin tärkeitä, mutta miten maahanmuuttaneet äidit voivat saada nämä avaimet käteen, jos he eivät elämäntilanteensa vuoksi voi osallistua kotoutumiskoulutukseen tai mennä työelämään? Maahanmuuttaneet äidit tulevat poliittisessa keskustelussa määritellyiksi erityistä tukea tarvitsevana ja ongelmallisena ryhmänä: jos äiti ei ole koulutuksessa tai työelämässä, hän ruokkii ylisukupolvista syrjäytymisen ketjua.

Arjen osallisuutta ei riittävästi tunnisteta tällaisissa keskusteluissa ja huolipuheissa. Minna Intke-Hernandezin tutkimus haastaa kielitaidon ja työllistymisen kaikkivoipaisuuden ja hänen tutkimustuloksensa osoittavat, että oppiakseen kieltä yksilöllä tulee ensin olla kokemus osallisuudesta. Osallisuus voi siten syntyä – ja syntyykin – ilman kielitaitoa. Tutkimus painottaa myös äitiyden merkitystä osallisuuden ilmentymänä. Äitiys kieleen sosiaalistumisen areenana määrittää pitkälti sen, minkälaiseen kieleen ja kielenkäyttäjäyhteisöön äidit haluavat osallistua.

Minna Intke-Hernandezin tutkimus osoittaa, että kotoutuminen edellyttää arjen osallisuuden kokemusta ja että äidit sosiaalistuvat kieliyhteisöön siellä, missä he lastensa kanssa aikaansa viettävät: asukaspuistoissa, avoimissa perhekerhoissa, tapahtumissa ja kodeissa. Tutkimukseen osallistuneet äidit kertovat, että heille äitiys oli senhetkinen päätoimi. Äideillä oli tavoitteena olla hyvä äiti ja jatkaa opintojaan, työllistyä omalla alallaan tai hankkia uuden ammatin, kunhan lapset olisivat saavuttaneet tietyn iän tai elämänvaiheen. Äitiys ja lasten keskeinen asema osallisuuden kannattelijana näkyi myös siten, että äidit olivat aktiivisia toimijoita arjen vuorovaikutustilanteissa ja he määrittelivät itse, mihin he tarvitsevat kielellistä tukea. Minna Intke-Hernadezin sanoin: ”he pyrkivät oppimaan kieltä jokapäiväistä elämää varten.”

Intke-Hernandezin tutkimuksella on paljon annettavaa esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen tavoitteiden ja lähtökohtien arvioinnissa. Se tukee myös formaalin kielikoulutuksen ulkopuolella tapahtuvaa kielenoppimista, jossa kohdataan ihmiset kokonaisvaltaisesti eikä vain kielenoppijoina tai kotouttamistyön kohteina.

Kiitospuheessaan Intke-Hernandez kuvasi yhteisöllisyyden merkitystä seuraavasti: ”Yhteisöjen ja osallisuuden merkitys kirkastui minulle oikeastaan vasta väitöksen jälkeen, kun minulla on ollut nyt vuosi aikaa miettiä, mitä tuli tutkittua ja kirjoitettua. Olen ymmärtänyt sen, että kielitaidon hankkiminen on yhteinen asia ja meidän kaikkien vastuulla. Kieltä ei voi oppia yksin tyhjiössä. Ei siis jätetä ketään yksin, puhutaan toisillemme ja otetaan mukaan. Siitähän kielenoppimisessa, tutkimuksessa ja ylipäätään elämässä on kyse.” 

Väitöskirja Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat: etnografinen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta luettavissa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/321636

 

Tunnustus Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshankkeelle

Karjalan kielen elvytystehtävä siirtyi vuoden 2021 alusta Itä-Suomen yliopiston vastuulle. Yliopistossa karjalan kieltä on jo tutkittu pitkään esimerkiksi Karjalan tutkimuslaitoksessa. Vaikka rahoitusta on myönnetty elvytyshankkeelle vain kahdeksi vuodeksi (2021–2022), työtä on jo tehty paljon.

Karjalan kielen ja kulttuurin perusopinnot ovat tulleet avoimen yliopiston tarjontaan kuluvana lukuvuonna ja ovat saavuttaneet suuren suosion, kursseille on osallistunut noin 150 opiskelijaa. Itä-Suomen yliopistossa tehdään merkittävää karjalan kieleen liittyvää tutkimustyötä, joka kohdistuu erityisesti rajakarjalaismurteisiin ja tverinkarjalaan.

Elvytyshankkeen toimintaa voi seurata todella virkeästä blogista, jossa on esimerkiksi äänestetty vuoden parasta karjalankielistä sanaa (ehdokkaita: loitto-opastus = etäopetus, ruttolaihin = pikavippi). Blogiin on koottu karjalan kielen sanastoja eri teemoista, muun muassa marjoista, puista ja autoista karjalan eri murteilla. Blogista löytyy myös videoita, esimerkiksi mainion 5-vuotiaan Miitrei Suutarin kirjanluku- ja loruhetki. Blogissa on myös tietoa ja osallistumisohjeet karjalankielisiin keskustelukerhoihin.

Elvytyshankkeen toimintaan kuuluvat erilaiset tempaukset. Esimerkiksi marraskuussa 2021 vietettiin sosiaalisessa mediassa karjalan kielen viikkoa Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset nuoret Suomessa -yhdistyksen kanssa. Vuosina 2015–2019 toteutetussa Kiännä!-hankkeessa luotiin puitteet karjalankielisten kääntäjäkoulutukselle, ja käännöskurssit jatkuvat osana karjalan kielen oppiaineen opetusta. Myös erilaisten oppimateriaalien laadinta on tärkeä hankkeen toimintatapa.

Suomessa karjalan kieltä hyvin puhuvia arvioidaan olevan jopa 11 000, minkä lisäksi kieliyhteisöön kuuluu noin 20 000 kieltä ymmärtävää. Kieliyhteisö on sekä alueellisesti että sisäisesti hyvin moninainen ja moniääninen. Karjalaa puhutaan lisäksi myös Venäjällä, ja kieliyhteisöt tekevät rajanylistä yhteistyötä. Elvytystehtävä on kuitenkin haasteellinen kieliyhteisön moninaisuuden ja hajanaisuuden takia. Toisaalta ilahduttavaa on, että nuorten parissa karjalan kieli on kokenut uudenlaisen nosteen. Etenkin nuoret, joiden suvusta löytyy karjalan puhujia, ovat kiinnostuneet kielestä ja karjalaisesta kulttuurista.

Karjalan kieli on päässyt mukaan myös hallituksen kielipoliittiseen ohjelmaan. Kielipoliittisten uudistusten tavoitteena on edistää kielellisten oikeuksien toteutumista ja kielten elinvoimaisuutta Suomessa. Kielipoliittinen ohjelma hyväksytään keväällä 2022.

Palkintoa olivat vastaanottamassa hankkeen johtaja, professori Helka Riionheimo sekä hankkeen työntekijät koordinaattori Natalia Giloeva, projektitutkija Katerina Paalamo ja projektitutkija Olga Karlova. He pitivät kiitospuheensa monikielisesti. Riionheimo toi ilmi, että palkinto auttaa karjalan kielen yhteiskunnallisen näkyvyyden lisäämisessä, sillä harva suomalainen tietää, että on olemassa karjalan kieli ja että kieli tarvitsee tukea. Kiitospuheen vienankarjalankielisessä osiossa pidettiin tärkeänä kieliyhteisön yhteistyötä:

On ylen hyvä mieli ta šamoten šuuri vaštuuki ruatua oman kielen kehittämisen eteh. Kašvetah omat kielinerot, kumpasie juat kuin rahvahan, niin ni omahisien, perehen käyttöh. Pien tärkienä, ihan kullankarvasena, ruatuo rahvahan kera ta kieliyhtövehen kešen. On ilo nähä, kun karjalaisissa šyttyy kyven, uško omah kieleh, šen väkeh ta omah kielinerohki, ihmisien mieli virkuou ta kieli šuau lisyä voimua ta elpyy. Šyntyy tunto, jotta myö kaikin yheššä piemmä kieltä elävänä. On šuuri kunnivo šuaha tämä palkinto, passipo miän ruavon tunnuštamua! 

Livvinkarjalaksi kiiteltiin puolestaan näin:

Suuret passibot palkindos! Ilo da kunnivo on ruadua karjalazih näh da nähtä, kui hyö viritäh omah kieleh. Kieli kehittyy, konzu sidä kehitetäh. Da myö kehitämmö sidä.

Lisätietoja Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshankkeesta: https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/

**** 

Kielikoulutuspolitiikan verkosto ja Soveltavan kielentutkimuksen keskus jatkavat Kari Sajavaaran rahaston vuonna 2007 aloittamaa työtä jakamalla professori Kari Sajavaaran nimeä kantavia tunnustuspalkintoja vuosittain muistoluennon yhteydessä. Palkintojen tarkoituksena on antaa tunnustusta tieteellisesti ansiokkaasta tutkimuksesta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä soveltavan kielentutkimuksen alalla. 

Lisätietoja

Tiedote luennosta: Kriittinen lukutaito tärkeä työkalu nuorille internetin rikkaassa maailmassa – Carita Kiili Kari Sajavaara -muistoluennolla 2022

Kielikoulutuspolitiikan verkosto, kieliverkosto(at)jyu.fi