LUKILOKI – Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon ohjaamiseen
Julkaistu 16. lokakuuta 2019 | Kirjoittanut: Eija Aalto, Riikka Heikkilä, Marjaana Järvenoja, Merja Kuosmanen, Auli Lehtinen, Marja-Kristiina Lerkkanen, Sanna Luokomaa, Susanna Mononen, Sanna Mustonen, Tuula Nousiainen, Tiia-Liina Raittila ja Johanna Saario
LUKILOKI on Opetushallituksen rahoittama luku- ja kirjoitustaitoon keskittyvä täydennyskoulutushanke. Koulutuksen järjestää Jyväskylän yliopisto yhteistyössä Niilo Mäki Instituutin kanssa vuosina 2018–2019. Sisällöntuotantoon ja kouluttamiseen on osallistunut yli sata asiantuntijaa ja yhteistyötahoa. Viidentoista opintopisteen laajuinen koulutus on suunnattu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajille sekä erityisopettajille. Koulutus on toteutettu sekä monimuoto- että verkkokoulutuksena, ja lähiopetuspäiviä on järjestetty kymmenellä paikkakunnalla Helsingistä Rovaniemelle.
Koulutuksen tavoitteena on tukea opettajien osaamista sekä antaa välineitä luku- ja kirjoitustaitojen ohjaamiseen ja tukemiseen. Teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä: opettajat pääsevät soveltamaan tutkittuun tietoon nojaavia hyviä käytänteitä työssään muun muassa opetuskokeilujen muodossa. Koulutuksessa jaetaan kollegiaalisesti uusia ideoita sekä kokemuksia kokeiluista, jolloin opettajille muodostuu laaja materiaalipankki. Palautteissa osallistujat kertovatkin saaneensa uutta intoa ja jaksamista omaan työhönsä, vaikka kiireinen ja työntäyteinen arki välillä haastaa täydennyskoulutukseen syventymistä.
“Vaikka loppukevät on omien töiden kannalta raskasta, oli tämä koulutus niin innostavaa, että jaksoi vielä ponnistella senkin. Toisten ideat ja käytänteet ovat hyviä. Niistä oppii paljon!”
“Muiden opiskelijoiden ajatuksia ja hyviä käytänteitä oli kiva lukea – toki myös jännitti jättää omia juttuja muille.”
“Olen kokeillut myös muiden etätehtäviä käytännössä. Pitkän uran jälkeenkin on tärkeää saada tuulettaa ajatuksiaan opetuksen suhteen, vaihtaa toimintavinkkejä ja kuulla uusimpien tutkimusten tuloksia.”
LUKILOKI koostuu kolmesta koulutusosiosta. Ensimmäisessä, kaikille yhteisessä osiossa perehdytään luku- ja kirjoitustaidon oppimisen jatkumoon kansallisten (mm. Alkuportaat, BRAIN) ja kansainvälisten (mm. PIRLS, PISA) tutkimusten sekä opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Osallistujat syventävät ymmärrystään ja jakavat ajatuksiaan muun muassa monilukutaidosta, kielitietoisuudesta ja laajasta tekstikäsityksestä sekä oppimisen arvioinnista.
“Vaikka opetankin yläkoulu-lukiossa, koen aiemminkin saaneeni erittäin käyttökelpoisia ideoita opetukseen nimenomaan luokanopettajilta : ) On mukava huomata, kuinka paljon itse- ja vertaisarviointia teetätte jo alaluokilla. Siitä ne arviointitaidot kehittyvät kohti ylä- ja lukioluokkia, ja oppijoita voi vastuuttaa arvioinnista ajan mittaan enemmän, kun nämäkin arviointikäytänteet ovat jo pienestä pitäen heille tuttuja.”
Koulutuksen toisessa osiossa keskitytään eri kasvatus- ja koulutusmuotojen erityispiirteisiin ja työskennellään oman koulutusasteen ryhmässä. Kolmannen koulutusosion valinnaiset opintojaksot käsittelevät eri näkökulmista luku- ja kirjoitustaitojen tukemista. Opintojaksoilla syvennytään esimerkiksi luki- ja kielenkehityksen vaikeuksiin, suomi toisena kielenä -oppimiseen ja monikielisyyteen, lastenkirjallisuuteen ja sanataiteeseen, digitaalisten luku- ja kirjoitustaitojen ohjaamiseen ja menetelmiin sekä ohjelmointiin osana kirjoittamista ja luetun ymmärtämistä.
Koulutuksen teemoihin johdattelevalla videolla professori Marja-Kristiina Lerkkanen, yliopistonlehtori, dosentti Sari Sulkunen ja yliopistotutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta keskustelevat suomalaisten lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon tilasta uusimpaan tutkimustietoon pohjaten. Opetussuunnitelmien perusteissa tekstin tuottamisen ja tulkitsemisen ohjaamisesta on rakennettu jatkumo, jossa samat tavoitteet ja teemat toistuvat ja syventyvät varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle asti. Tutkimusten perusteella suomalaisilla lapsilla ja nuorilla on edelleen varsin vahva peruslukutaito, mutta lukumotivaation ja kirjoittamistaitojen edistäminen haastaa opetusta.
Koulutuksen teemoihin johdatteleva video
Koulutuksessa on kehitetty erilaisia työvälineitä luku- ja kirjoitustaidon ohjaamisen ja opettamisen tueksi. Luku- ja kirjoitustaidon kehityksen jatkumon avulla voidaan havainnollistaa oppijan lukivalmiuksia ja
-taitojen rakentumista. Tukivastemallia voi soveltaa opetuksen yksilöllistämisessä ja eriyttämisessä. Monikielisen oppijan matkassa -sivusto auttaa opettajia edistämään kielitietoista opetusta ja oppijoiden tasavertaisuutta monikielisessä yhteisössä.
Luku- ja kirjoitustaidon kehityksen jatkumo ja tukivastemalli
Luku- ja kirjoitustaidon kehityksen jatkumoa kuvaavaan infograafiin (Heikkilä & LUKILOKI-tiimi, 2018) on pyritty tiivistämään olemassa olevaa tutkimustietoa siitä, miten luku- ja kirjoitustaito kehittyvät varhaisista valmiuksista tekniseen luku- ja kirjoitustaitoon sekä edelleen kohti kirjoitetun kielen käyttötaitoja ja monilukutaitoa. Taitojen kehittymistä luonnehtii tietynlainen hierarkkisuus: vaikka monia näistä taidoista harjoitellaan samanaikaisesti ja pitkällä aikavälillä, taidot rakentuvat toistensa päälle. Varhaiset kielelliset taidot luovat pohjaa luku- ja kirjoitustaidon omaksumiselle, ja puutteet näissä taidoissa hidastavat tai vaikeuttavat lukitaitojen kehittymistä. Samoin taitava luetun ymmärtäminen ja tuottava kirjoittaminen rakentuvat teknisten perusluku- ja kirjoitustaitojen päälle.
Infograafin kuvitus: Terese Bast
Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (OPH, 2018), esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH, 2014), perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH, 2014) sekä lukio-opetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH, 2015) korostavat työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuutta. Oppimisen arvioinnin tulee kannustaa, edistää ja ohjata oppijan oppimista sekä tarjota riittävää ja jatkuvaa informaatiota oppimisprosessista. Samoin oppijan saaman tuen tulee opetussuunnitelmien mukaan olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tuen suunnittelun lähtökohtana on tietämys sekä opetusryhmän että oppijan yksilöllisistä vahvuuksista ja tuen tarpeista. Tukeminen merkitseekin yhteisöllisten ja oppimisympäristöihin liittyvien ratkaisujen lisäksi oppijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, oppimista on arvioitava säännöllisesti ja riittävän monipuolisesti. Luku- ja kirjoitustaidon jatkumoa voidaan hyödyntää tässä tarkoituksessa eräänlaisena karttana, jonka avulla opettaja tunnistaa, missä kohtaa kukin oppija kehityksensä portailla näissä taidoissa on. Opettajan tärkeä tehtävä on tukea oppijaa etenemään yksilöllisten tarpeiden mukaisesti luokka- ja ikätasosta riippumatta.
Edellä kuvattua arvioinnin ja tuen saumatonta vuorovaikutusta kuvataan LUKILOKI-hankkeessa tukivastemallilla (Aro & Lerkkanen, 2019). Se on toimintatapa, jossa opettaja suunnittelee ja toteuttaa oppimisen tukea nojautuen joko tutkittuihin keinoihin tai hyvin perusteltuihin oletuksiin toimivista tukikeinoista. Hän tunnistaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa tukea tarvitsevan oppijan ja kohdentaa tuen tarpeen sekä valitsee konkreettiset tavoitteet, joiden saavuttamista voidaan seurata. Sen jälkeen hän suunnittelee keinot tavoitteisiin pääsemiseksi ja toteuttaa suunnitellun tuen. Tuen vaikuttavuutta seurataan jatkuvasti. Tukivastemallissa arviointi onkin olennainen osa tukea sekä työväline opetuksen ja tuen jatkuvaan kehittämiseen (ks. Heikkilä, Puttonen & Siiskonen, 2019). Oppimisprosessin aikana arvioidaan tuen vaikuttavuutta (eli oppijan vastetta tukeen). Seuranta-arviointi ohjaa tuen muokkaamista sekä toimii palautteena oppijalle taitojen kehittymisestä.
Infograafin kuvitus: Terese Bast
Koulutukseen osallistuneet opettajat ovat ottaneet luku- ja kirjoitustaidon kehityksen jatkumon ja tukivastemallin käyttöönsä opetustyössä. Monet kertovat käyttäneensä jatkumoa apunaan vanhempainilloissa tai yksilöllisissä oppijan ja vanhempien tapaamisissa, kun he ovat kuvanneet koulussa harjoiteltavia taitoja ja niiden yhteyttä edistymiseen. Tukivastemallin on nähty jäsentävän ja systematisoivan opettajan työtä ja tuen suunnittelua. Tukivastemallin sekä luku- ja kirjoitustaidon kehityksen jatkumon käytännön sovelluksena koulutukseen osallistujille on annettu tuen suunnittelun lomake (Puttonen & Heikkilä, 2018), jota kukin on voinut soveltaa ja muokata omien tarpeidensa mukaiseksi.
Monikielisen oppijan matkassa
Monikielisen oppijan matkassa -sivusto (Aalto, Mustonen, Järvenoja & Saario, 2019) ohjaa opettajia havainnoimaan ja arvioimaan monikielisten oppijoidensa kielellisiä resursseja, osallistamaan heitä koulun arjessa ja eri oppiaineiden tiedonrakentelussa, tukemaan heidän oppimistaan vuorovaikutuksessa sekä vahvistamaan heidän kielellisiä taitojaan tavoitteellisesti. Sivusto tukee kielitietoista tiedonalojen opetusta ja on laadittu opettajien perustutkintokoulutukseen sekä kentällä toimivien opettajien täydennyskoulutukseen. Se perustuu 15-vuotiseen kehittämistyöhön Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja ajankohtaiseen tutkimukseen kielen ja sisältöjen limittäisestä oppimisesta.
Sivusto jakautuu neljään pääosaan: Monikielinen oppija tasavertaisena koulussa, Kielitietoinen opetus, Kielitaidon kehitys ja taidon arviointi sekä Kielitietoinen pedagogiikka eri tiedonaloilla. Kokonaisuus rakentuu osallisuuden ja tasavertaisuuden käsitteiden varaan. Kielitietoisten työtapojen avulla tuetaan oppijoita niin, että kaikki pääsevät taustoistaan riippumatta tasavertaisiksi yhteisön jäseniksi ja pystyvät osallistumaan toimintaan hyödyntäen omia kielellisiä ja kulttuurisia resurssejaan. Monikieliset oppijat pääsevät itse ääneen, kun he kertovat kokemuksiaan suomalaisesta koulusta, niin ulkopuolisuuden ja toiseuden tunteistaan kuin merkityksellisistä nähdyksi tulemisen tilanteista. Sivustolla myös mallinnetaan, miten eri tiedonalojen sisältöjen oppimista voidaan syventää tukemalla oppijoiden monikielisiä kielellisiä taitoja. Kielitietoista pedagogiikkaa hahmotetaan muun muassa monialaisten, eri oppiaineita integroivien teemakokonaisuuksien ja tehtävistöjen avulla. Vaikka sivustolla keskitytään erityisesti monikielisiin oppijoihin, samat näkökulmat, haasteet ja tuen keinot pätevät myös suomea äidinkielenään käyttäviin oppijoihin.
Lopuksi
Lukijaksi sitoutuminen ja lukemisen harrastaminen vaikuttavat lukutaidon tasoon ja elinikäiseen oppimiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen rooli luku- ja kirjoitustaitojen kehittämisessä on merkittävä – samaan aikaan kielitietoista toimintakulttuuria täytyy kehittää kaikissa oppiaineissa ja koko opinpolulla varhaiskasvatuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Jatkuvasti muuttuvassa, globaalissa maailmassa on yhä keskeisempää se, miten opitaan, kuin se, mitä opitaan. Eri-ikäiset lapset ja nuoret tarvitsevatkin vahvat oppimaan oppimisen taidot tulevaisuuden tekstiympäristöissä.
LUKILOKI-koulutuksen osallistujat ovat pyrkineet uudistamaan opetuskäytänteitään monin tavoin: esimerkiksi varhaiskasvattajat ovat innostuneet digitarinankerronnasta ja ammatillisen koulutuksen opettajat ovat kertoneet päässeensä lähemmäksi eri alojen luku- ja kirjoitustaidon ydintä. Jotta uusinta tutkimustietoa saadaan vietyä käytäntöön mahdollisimman laajasti, tarvitaan myös jatkossa opettajien täydennyskoulutusta, joka keskittyy luku- ja kirjoitustaitojen laadukkaaseen ohjaamiseen.
Kirjoittajat ovat LUKILOKI-hankkeen asiantuntijoita:
Eija Aalto, lehtori, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Riikka Heikkilä, erityisasiantuntija, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto ja psykologi, kuntoutusyksikkö Nekku
Marjaana Järvenoja, opinto-ohjaaja, Kuokkalan yhtenäiskoulu, Jyväskylän kaupunki
Merja Kuosmanen, erityisasiantuntija, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Auli Lehtinen, yliopistonopettaja, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Marja-Kristiina Lerkkanen, professori, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Sanna Luokomaa, yliopistonopettaja, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Susanna Mononen, erityisasiantuntija, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Sanna Mustonen, yliopistonopettaja, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Tuula Nousiainen, erityisasiantuntija, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Tiia-Liina Raittila, projektipäällikkö, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Johanna Saario, yliopistonopettaja, Monikielisen akateemisen viestinnän keskus, Jyväskylän yliopisto
Lähteet
Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. & Saario, J. (2019). Monikielisen oppijan matkassa. Verkkosivusto opettajankoulutukseen. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Saatavilla: https://monikielisenoppijanmatkassa.fi
Aro, M. & Lerkkanen, M.-K. (2019). Lukutaidon kehitys ja lukemisvaikeudet. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M.-K. Lerkkanen, & T. Siiskonen (toim.), Oppimisen vaikeudet (s. 252–289). Niilo Mäki Instituutti.
Heikkilä, R. & LUKILOKI-tiimi (2018). Luku- ja kirjoitustaidon kehityksen jatkumo. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, LUKILOKI-hanke 2018–2019.
Heikkilä, R., Puttonen, J., & Siiskonen, T. (2019). Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti: NMI-bulletin, 29 (1), 54–62. Ladattavissa https://bulletin.nmi.fi/category/2019/nmi-bulletin-1-2019/
Opetushallitus (2014). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Haettu osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Haettu osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Opetushallitus (2015). Lukion opetussuunnitelman perusteet. Haettu osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf
Opetushallitus (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Haettu osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf
Puttonen, J. & Heikkilä, R. (2018). Lukemisen ja kirjoittaminen tuen suunnittelu ja seuranta. Lomake. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, LUKILOKI-hanke 2018–2019.