Tiedote: Suomen kouluissa pätevät opettajat

Opetushallituksen lehdistötiedote (25.3.2014):

Suomen kouluissa pätevät opettajat

Perusopetuksen opettajien muodollinen kelpoisuus on edelleen korkea. Yli 95 prosenttia perusopetuksen lehtoreista ja luokanopettajista oli kevätlukukaudella 2013 muodollisesti kelpoisia hoitamassaan tehtävässä.

Kaikista perusopetuksen opettajista muodollisen kelpoisuuden vaatimukset täyttyivät 89 prosentilla opettajista. Ammatillisen koulutuksen opettajiston kelpoisuus puolestaan koheni yli seitsemän prosenttiyksikköä vuoden 2010 tiedonkeruuseen verrattuna.

Opettajien muodollinen kelpoisuus on Suomessa ollut jo pitkään hyvällä tasolla. Vuosiin 2008 ja 2010 verrattuna muodollisesti kelpoisten opettajien suhteellinen osuus oli edelleen noussut. Perusopetuksen rehtoreista ja lehtoreista 96 prosenttia ja luokanopettajista 94 prosenttia oli muodollisesti kelpoisia hoitamassaan tehtävässä. Lukioissa rehtorien ja lehtorien kelpoisuustilanne oli vielä perusopetustakin parempi.

Ruotsinkielisessä koulutuksessa muodollisesti kelpoisten rehtoreiden ja opettajien osuus oli noussut jonkin verran vuodesta 2010. Kaikista ruotsinkielisten peruskoulujen rehtoreista ja opettajista oli 79 prosenttia kelpoisia tehtäväänsä. Myös ruotsinkielisessä lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa kelpoisten rehtorien ja opettajien osuus oli noussut vuodesta 2010. Yhteinen piirre kaikille koulumuodoille oli, että kelpoisuusaste ruotsinkielisessä koulutuksessa oli alempi kuin suomenkielisessä.

Kaikista ammatillisen koulutuksen opettajista muodollisen opettajakelpoisuuden vaatimukset täyttyivät 80 prosentilla opettajista. Rehtoreista ja lehtoreista muodollisesti kelpoisia oli 95 prosenttia. Kokonaisuutena ammatillisen koulutuksen opettajiston kelpoisuustilanne koheni vuoden 2010 tilanteesta yli 7 prosenttiyksikköä. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että ammatillisen koulutuksen opettajan kelpoisuusehtoja muutettiin vuonna 2010.

Nuorinta opettajakunta on perusopetuksessa, jossa 31 prosenttia koulujen rehtoreista ja päätoimisista opettajista oli alle 40-vuotiaita. Lukiokoulutuksessa runsas neljäsosa ja ammatillisessa koulutuksessa vajaa viidesosa kuului alle 40-vuotiaiden ikäryhmään. Ammatillisen koulutuksen kaikista opettajista hieman yli puolet on jo 50 vuotta täyttäneitä. Lehtoreissa tämän ikäryhmän osuus on lähes 63 prosenttia. Suurista opintoaloista etenkin kone-, metalli- ja energiatekniikan ja sähkö- ja automaatiotekniikan opettajisto on ikääntynyttä. Kyseisten opintoalojen opettajista vain kolmannes on alle 50-vuotiaita.

Opetusryhmien keskimääräinen opetusryhmäkoko on pienentynyt ja suurten opetusryhmien osuus lähes puolittunut vuodesta 2008. Perusopetuksen yhteydessä järjestettävässä esiopetuksessa lapset oppivat keskimäärin vajaan 15 oppilaan opetusryhmissä. Vuonna 2013 perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 opetusryhmän koko oli keskimäärin noin 20 oppilasta ja vuosiluokilla 7–9 opetusryhmässä on keskimäärin 17 oppilasta.

Osallistuminen jatko- ja täydennyskoulutukseen aktiivista

Opettajat ja oppilaitosjohto osallistuivat täydennys- tai jatkokoulutukseen aktiivisesti. Neljä viidestä, eli 80 %, on päivittänyt vuoden 2012 aikana omaa ammatillista osaamistaan. Kuitenkin valitettavan harvalla (14,5 %) rehtorilla tai opettajalla oli sovittuna henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma oman ammatillisen kehittymisen tueksi.

Ammatillisen koulutuksen opettajien osallistuminen työelämäjaksoille oli vähäistä. Vain vajaat viisi prosenttia ammatillisen koulutuksen opettajista osallistui työelämäjaksoille vuoden 2012 aikana. Työelämäjaksojen perustavoitteena on, että opettaja ajanmukaistaa ammattitaitoaan ja kehittää työelämäosaamistaan työskentelemällä koulutusalaansa vastaavissa yrityksissä ja työyhteisöissä.

Tilastokeskus keräsi keväällä 2013 tietoa suomalaisesta opettajistosta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Lähes 90 prosenttia oppilaitoksista vastasi kyselyyn. Vastaavanlainen tiedonkeruu tehtiin viimeksi vuonna 2010. Tiedonkeruun tulokset on koottu Opetushallituksen julkaisuun Opettajat Suomessa 2013. Julkaisu sisältää tietoa mm. opettajien muodollisesta kelpoisuudesta opettamassaan aineessa tai alalla sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta. Lisäksi julkaisussa kuvataan opettajien täydennyskoulutusta, ammatillisten opettajien työelämäjaksoja, opetusryhmien kokoja sekä suomalaisten opettajien tilannetta kansainvälisessä vertailussa.

Lisätietoja

Opetushallitus
Erityisasiantuntija Timo Kumpulainen, puh. 029 533 1109 (kirjan sisältö, toimitus)
Opetusneuvos Matti Kyrö, puh. 029 533 1114 (kirjan sisältö)
Erityisasiantuntija Annika Westerholm, puh. 029 533 1221(opettajat ruotsinkielisessä koulutuksessa)

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetusneuvos Armi Mikkola, puh. 029 533 0214 (opettajatarpeet, linjaukset)
Kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi, puh. 0295 3 30135 (opettajien jatko- ja täydennyskoulutus)

Tiedote Opetushallituksen sivuilla