Kieli, koulutus ja yhteiskunta – helmikuu 2020
Kieli, koulutus ja yhteiskunta 11(1)
Julkaistu 11. helmikuuta 2020
Pääkirjoitus: Osallisuutta kielillä – tarkastelussa kielivaranto
Erja Kyckling ja Heidi Vaarala
Uudenlaista kuullun ymmärtämistä ylioppilastutkinnon kielikokeissa
Anna von Zansen
Anna von Zansen (2019) tutki soveltavan kielitieteen väitöskirjassaan kuvan ja videon merkitystä ylioppilastutkinnon kuullun ymmärtämisen kokeissa. Tutkimuksen aihe on Suomessa ajankohtainen ja kielten opetuksen ja digitaalisten tehtävien laadinnan kannalta tärkeä, sillä ylioppilastutkinnon kokeet muutettiin tietokoneella suoritettaviksi vuosien 2016–2019 aikana. Digitaalinen ylioppilaskoe mahdollistaa monipuolisten visuaalisten aineistojen sisällyttämisen kokeeseen. Videon ja kuvien lisääminen onkin teoriassa perusteltua, mutta tutkimusta tarvitaan teorian soveltamiseksi käytäntöön.
Inkeriläisten paluumuutto ja kielitutkinto sen osana
Minna Martikainen
Tässä artikkelissa tarkastellaan inkeriläisten paluumuuttoa heille räätälöidyn kielitutkinnon näkökulmasta. Artikkeli pohjautuu joulukuussa 2019 tarkastettuun väitöskirjaani, jossa analysoin vuosina 2003–2016 käytössä olleelle inkeriläisten kielitutkinnolle asetettuja tavoitteita, tutkinnon vaikutuksia suomen kielen opetukseen ja opiskeluun sekä paluumuuttoprosessia mediassa. Tutkimus valottaa eri näkökulmia kielitutkinnon syntyä edeltävästä keskustelusta. Aineisto osoittaa, että kielenoppijat suhtautuivat kielitutkintoon myönteisesti. Tutkinnon vaikutukset opetukseen ja oppimiseen (washback) olivat pääosin toivottuja. Paluumuuton päättövaiheen mediateksteissä vuosina 2015–2017 Suomessa asuvat inkeriläiset representoidaan elinoloihinsa tyytyväisinä, vaikka esille nousevat myös paluumuuton haasteet.
Aineenopettajaopiskelijat rakentamassa pedagogista kielitietoa kollaboratiivisesti
Eija Aalto
Kielitietoinen opetus on väline kaikkien oppijoiden osallistamiseksi eri tiedonalojen oppimisprosessiin. Kielitietoisen pedagogiikan käytänteitä on tarpeen kehittää niin kentällä kuin opettajankoulutuksessakin. Kieli-ihmiset eivät voi omia kielitietoista opetusta, vaan sen kehittely ja aito toteuttaminen vaativat oppiainerajat ylittävää yhteistyötä.
CLIL-opetuksen merkitys yksilöiden elämänkuluissa: entisten oppilaiden retrospektiivisiä narratiiveja
Anssi Roiha
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin CLIL-opetuksen kauaskantoisia vaikutuksia osallistujien elämään. Tutkimukseen osallistui 26 aikuista, jotka olivat saaneet osin englanninkielistä opetusta suomalaisessa peruskoulussa 1990-luvulla. Tutkimus osoitti, että lapsena saatu CLIL-opetus ja sen muodostama vahva kieliminä voivat tukea oppilaiden myöhempää elämänkulkua. Artikkeli pohjautuu väitöstilaisuuden alussa pitämääni lektioon.
“Hopefully nähdään”: North American Finnish language learners building community through virtual conversation hours
Anu Muhonen ja Elisa Räsänen
In the Finnish Studies Programs at two North-American universities, Finnish language students have collaborated online and participated in informal virtual conversational coffee hour meetings. These meetings are offered to complement students’ collaboration conducted during regular language classes. This article investigates what students talk about when they meet each other virtually and how they build a shared sense of community during these meetings.
Aktivoiva kielten opetus roolipelien avulla: kokemuksia italian kielen alkeiskurssista yliopistolla
Laura Senni
Yliopiston kielikeskuksen tavoitteisiin kuuluu opiskelijoiden valmistaminen työmarkkinoille, joilla hakijoilta vaaditaan monipuolista kielitaitoa. Monipuoliseen kielitaitoon ei kuulu pelkästään mahdollisimman monien kielten osaaminen, vaan myös ns. kielellä toimiminen eli taito käyttää kieltä moninaisissa viestintätilanteissa. Korkeakoulujen kieltenopettajien on siis syytä pyrkiä vuorovaikutukselliseen, viestintätaitoja vahvistavaan opetukseen – ja tämä tavoite ei kuulu pelkästään pakollisten kieliopintojen vastuuopettajille, vaan se pätee kielikeskusten koko kurssitarjontaan. Erilaiset aktivoivat opetusmenetelmät ja työkalut tarjoavat hyviä vaihtoehtoja perinteiselle oppikirjapainotteiselle opetukselle.
Children’s strategic participation in a bilingual Early Childhood Education and Care Centre
Zoë Holmila ja Josephine Moate
This article considers children’s language learning experiences at an early childhood education and care centre (ECEC) in Central Finland. The article draws on data gathered as part of a Master’s thesis study (Holmila, 2019) which looked at the perspectives of staff, parents and children regarding the use of English as part of the Content and Language Integrated Learning (CLIL) methodology at the ECEC, with a view to future developments of CLIL provision. This article considers what can be learned from the children’s perspectives. Following a brief overview of the advantages of bilingual educational programmes and the educational context for this study, the main section of this article focuses on the strategies the children use in the day-to-day bilingual activities of the early childhood centre. The article closes with recommendations for the further development of language education in heterogeneous communities.
Tulevien ruotsinopettajien näkemyksiä opettajan asiantuntijuudesta
Anne Huhtala
Artikkelissa käsitellään kieltenopettajiksi valmistuvien ruotsin kielen yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä siitä, mistä ruotsinopettajan asiantuntijuus muodostuu. Aineisto koostuu ruotsinkielisistä kirjoitelmista, joista on sisällönanalyysin keinoin etsitty aineenopettajuuteen liittyviä teemoja. Näitä on sitten verrattu Richardsin (2010) esittämiin aineenopettajan asiantuntijuuden ulottuvuuksiin. Kirjoituksissaan opettajaopiskelijat korostavat erityisesti kulttuurisen osaamisen merkitystä, oppilaiden motivointia ja oppijalähtöisyyttä. He toivovat voivansa vaikuttaa asenteisiin oman innostuksensa kautta, mutta ovat samalla hieman huolissaan omasta auktoriteettiasemastaan. Lisäksi he pohtivat paljon opettajaidentiteettiään ja rakentavat samalla omaa tulkintaansa ”hyvästä opettajuudesta”.