Tiedote: Loppuraportti saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämisestä
Opetus- ja kulttuuriministeriö 15.4.2021 10.30 Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti helmikuussa 2020 saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella saamenkielisen varhaiskasvatuksen sekä saamelaisopetuksen tilaa kokonaisuutena. Työryhmän työn tueksi teetettiin neljä erillisselvitystä ja kuultiin laajasti asiantuntijoita. Raportti luovutettiin 15.4.2021 opetusministeri Jussi Saramolle ja valtiosihteeri Tuomo Puumalalle.
Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen saattaminen pysyvälle pohjalle koko maassa edellyttää raportin mukaan etäyhteyksien hyödyntämistä entistä enemmän sekä muutoksia opetuksen säännöksiin. Työryhmän mukaan opetuksen laadun kehittämiseksi tarvitaan enemmän ajantasaista saamenkielistä oppimateriaalia. Saamen kielistä koltansaamen opetuksen kehittäminen nostetaan raportissa kiireisimmäksi, koska koltansaame on saamen kielistä (inarin-, koltan- ja pohjoissaame) uhanalaisin.
-Saamenkielinen opetus on yksi tärkeimmistä alkuperäiskansan tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja koulun merkitystä saamen kielten, kulttuurin ja saamelaisyhteisön tulevaisuudelle ei voi ylikorostaa. Saamenkielisessä opetuksessa on tapahtunut myönteistä kehitystä, jota on todella tärkeää vahvistaa niin, että saamelaisten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin toteutuu varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle, sanoi opetusministeri Jussi Saramo raportin luovutustilaisuudessa.
Saamen kielipesät vahvemmin osaksi varhaiskasvatusta
Raportissaan työryhmä esittää saamenkielisen varhaiskasvatuksen vahvistamista erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamen kielten elvyttämiseksi on kehitetty vuodesta 1993 alkaen alle kouluikäisille lapsille suunnattua saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa. Kielipesien ansiosta saamen kielten aktiivisten puhujien määrä on kasvanut sadoilla henkilöillä. Työryhmä pitää tärkeänä, että saamen kielipesät toimivat osana varhaiskasvatusta. Tällä hetkellä saamen kielipesistä ei ole mainintoja varhaiskasvatuslaissa, eikä niitä tunnisteta myöskään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.
- Saamen kielipesä on toimivaksi osoittautunut keino elvyttää uhanalaisia saamen kieliä. Kielipesätoimintaa onkin tarpeen kehittää siten, että yhä useammalla lapsella on mahdollisuus saamen kielen ja kulttuurin omaksumiseen. Samoin saamelaislasten mahdollisuuksia saada omakielistä, laadukasta varhaiskasvatusta on tuettava, totesi valtiosihteeri Tuomo Puumala. Saamenkielisen varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön saatavuutta parannettava
Työryhmä esittää raportissaan toimenpiteitä saamen kielen taitoisten aineenopettajien koulutuksen lisäämiseksi ja koordinoimiseksi. Monessa oppiaineessa opetus joudutaan antamaan suomeksi, koska saamenkielistä opettajaa ei ole saatavilla. Myös saamen kielellä opettavista varhaiskasvatuksen opettajista, luokanopettajista, erityisopettajista ja opinto-ohjaajista on pula.
Raportissa ehdotetaan vastuuoppilaitosten nimeämistä sekä saamenkielisen opetushenkilöstön että saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutukseen. Sote-henkilöstön kouluttamistarpeiden osalta työn tukena toimi Tuuli Miettusen selvitys. Tämä selvitys luovutetaan yhdessä kehittämistyöryhmän raportin kanssa opetusministeri Saramolle ja valtiosihteeri Tuomo Puumalalle.
Saamelaisten osallistumista varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiseen vahvistettava
Työryhmän mukaan saamelaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiseen tulisi vahvistaa. Toimenpiteinä esitetään muun muassa lainsäädännöllisiä keinoja sekä opetushallinnon toimintatapojen ja rakenteiden selkeyttämistä.
Työryhmä nostaa esiin myös tarpeen lisätä saamelaistiedon opetusta kouluissa ja uudistaa saamelaistiedon opetusmateriaaleja. Saamelaistiedon opetuksen määrää ja laatua kehittämällä voitaisiin muun muassa vähentää eriarvoisuutta ja helpottaa saamelaislasten ja -nuorten omaan kulttuuriin kasvamista.
Osana raporttia työryhmä teetti selvitykset saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta ja koulutuspoluista sekä selvitykset, miten saamelaistieto näyttäytyy perusopetuksen oppimateriaaleissa ja mikä on saamenkielisten oppimateriaalien tilanne. Ne julkistettiin 1.12.2020.
Lisätiedot:
- Tiina Silander, työryhmän puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 029 533 0188
- Ulla Aikio-Puoskari, työryhmän varapuheenjohtaja, saamelaiskäräjät, puh. 010 839 3112
Taustaa
- Saamelaisia asuu Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Kaikkiaan saamelaisia on yhteensä 75 000-100 000.
- Eniten saamelaisia on Norjassa. Suomen saamelaisalue kattaa Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen.
- Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella.
- Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto.
Opetus- ja kulttuuriministeriö | minedu.fi | info@minedu.fi
Alkuperäinen tiedote opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla