Kieli, koulutus ja yhteiskunta – joulukuu 2018
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(7)
Julkaistu: 13. joulukuuta 2018
Pääkirjoitus: Vuonna 2018 – kielistä keskustellaan!
Heidi Vaarala ja Erja Kyckling
Kieltenopetusta varhennetaan – ollaanko kunnissa valmiita?
Kristiina Skinnari
Valtioneuvoston huhtikuisella päätöksellä A1-kielen opetus varhennetaan alkamaan kaikissa Suomen kunnissa viimeistään ensimmäisen vuosiluokan kevätlukukaudelta 1.1.2020 lähtien. Päätös koskee syksyllä 2019 ja sen jälkeen koulunsa aloittavia perusopetuksen oppilaita. Päätös lisää koulutuksellista tasa-arvoa, sillä varhennettuun kieltenopetukseen osallistuvat kaikki oppilaat kaikkialla Suomessa. Opetuksen järjestäjät saavat kieltenopetuksen varhentamisen tueksi tuntiresurssin, opetussuunnitelman perusteisiin lisättävät linjaukset sekä avustusta esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen järjestämistä varten. Valtion tuesta huolimatta kuntien valmiudet järjestää varhaista toisen tai vieraan kielen opetusta vaihtelevat tällä hetkellä muun muassa eri kielten tarjonnan ja opettajaresurssien osalta. Lisäksi opetuksen järjestäjien on huolehdittava, että oppilaiden mahdollisesti tarvitsema tuki huomioidaan opetuksessa. Kouluissa on myös ratkaistava, opettaako toista tai vierasta kieltä alkuopetuksessa luokanopettaja vai kielten opettaja. Nämä seikat tulevat esille Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen julkaisemassa kuntatason selvityksessä (Skinnari & Sjöberg 2018), jossa tarkasteltiin erityisesti kieltenopetuksen varhentamisen esteitä kunnissa.
Varhennettua englannin opiskelua Suomessa – tutkimustuloksia sukupuolten eroista ja yhtäläisyyksistä
Karoliina Inha ja Ari Huhta
Suomessa yhä useampi opetuksen järjestäjä on aikaistanut kieltenopetusta alkamaan jo alkuopetuksessa, esiopetuksessa tai varhaiskasvatuksessa. Tammikuusta 2020 lähtien jokainen aloittaa kielten opiskelun viimeistään 1. luokan kevätlukukaudella. Alkuvuodesta 2018 selvitimme, miten varhennettu kieltenopetus vaikuttaa oppilaiden suhtautumiseen vieraan kielen opiskeluun, miten oppilaat käyttävät koulussa opetettua kieltä vapaa-ajallaan ja minkälaista kielitaitoa he oppivat ensimmäisen puolen vuoden opiskelun aikana. Tässä artikkelissa kerromme selvityksen alustavia tuloksia sukupuolivaikutuksen näkökulmasta ja avaamme muutamia tulokulmia mahdolliselle jatkotutkimukselle.
Varhemmin helposti – luokanopettajien käytännön ideoita kieltenopetuksen varhentamiseen
Tea Kangasvieri ja Josephine Moate
Tässä artikkelissa käsitellään luokanopettajien luovia ratkaisuja englannin kielen varhentamisessa alakoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla. Luokanopettajilta kerättiin raportteja kevään 2018 aikana heidän hyväksi toteamistaan aktiviteeteista, joiden avulla he ovat varhentaneet vieraan kielen opetusta omassa työssään. Esimerkit ovat englannin kielen opetuksesta, mutta niitä voidaan käyttää myös muiden vieraiden kielten opetuksessa. Artikkelissa kerrotaan myös luokanopettajien omista tuntemuksista ja kokemuksista kieltenopetuksen varhentamisesta. Opettajien mukaan tunneilla on muun muassa pelattu, leikitty, kerrottu tarinoita, askarreltu ja kirjoitettu lyhyitä tekstejä ja esitelmiä. Vähäiselläkin suunnittelulla voidaan lisätä vierasta kieltä alakoulun opetukseen.
Englanti globaalina kielenä – OPS:ssa tärkeä, mutta opettajilla ei ole sille aikaa
Saara Tikkakoski
Tässä artikkelissa tarkastellaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toteuttamista A-englannin opetuksessa. Artikkeli pohjautuu pro gradu -tutkielmaani (Tikkakoski 2018), jossa selvitettiin suomalaisten englanninopettajien näkemyksiä opetussuunnitelman globaalia englantia koskevista kohdista kyselytutkimuksen avulla. Kyselyyn vastanneet opettajat pitävät opetussuunnitelman globaalia englantia koskevia tavoitteita ja sisältöjä tärkeinä, mutta se ei läheskään aina näy opetuksessa resurssien puutteen takia.
Avoimella keskustelulla ja yhteistyöllä kohti kansainvälisten maisteriohjelmien laadukasta opetusta
Miia Konttinen
Tuore väitöskirjatutkimukseni (Konttinen, 2018) tuo esille kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijoiden opintopolkujen ja uranäkymien valtavan kirjon ja sen ääripäät. Toisille kv-maisteriohjelma on hedelmällinen ponnahduslauta kohti kansainvälistä uraa, toisille puolestaan kompastuskivi, kun valmistuminen viivästyy jopa vuosilla ja suomalaisen työelämän ovet eivät tunnu aukeavan. Tutkimukseni mukaan opiskelijoiden viestintä- ja kieliosaaminen, kuten akateemisen englannin taidot sekä mahdollinen suomen kielen taito, ovat suuressa roolissa opiskelumenestyksen ja tulevan uran kannalta.
Virtual exchange – not only for language learning
Judit Háhn
Technology enables teachers to connect their students online with foreign students in a facilitated educational setting. Such tele-collaborative intercultural projects are called virtual exchange practices (O’Dowd 2018). The students get an opportunity to engage in dialogues and tele-collaboration with peers from other countries. The intercultural encounters may not only enhance the participants’ intercultural and foreign language competencies but can also develop their collaborative skills. In addition, the students can learn how to manage in communicative situations, when the communicators’ language proficiency levels and study fields are different. This article provides an overview of virtual exchange projects that two enthusiastic teachers planned and launched together, moving beyond the subject boundaries. This article gives an overview of the pedagogical design, the research conducted and the ideas for the continuation.
“Olen tietoisempi, miten suomen kieli toimii” − Havaintoja edistyneen suomenoppijan kielitaidosta täsmäopetushankkeen aikana
Niina Kekki ja Hanna Jokela
Esittelemme tässä artikkelissa Turun yliopiston Täsmäopetusta edistyneille suomenoppijoille ‑hanketta ja tarkastelemme sellaisia edistyneen suomenoppijan kielitaitoon liittyviä ilmiöitä, jotka nousivat esiin tarjoamamme täsmä- eli yksilöopetuksen aikana.