Kieli, koulutus ja yhteiskunta – lokakuu 2019
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(6)
Julkaistu 16. lokakuuta 2019
Pääkirjoitus: Perustaidoilla arjen osallisuutta ja hyvinvointia
Taina Tammelin-Laine, Sanna Riuttanen ja Erja Kyckling
Monet aikuiset tarvitsevat tukea perustaitojensa kehittämiseen
Maarit Mäkinen ja Mika Sihvonen
Aikuisten ongelmat perustaidoissa ovat viime aikoina herättäneet keskustelua. Suomessa arvioidaan olevan satoja tuhansia työikäisiä, joiden perustaidot eivät ole riittäviä nykyajan arjessa toimimiseksi. Muutaman vuoden takainen PIAAC-tutkimus havahdutti myös maamme päättäjät, ja tällä hetkellä käynnissä on valtakunnallisia kehittämisohjelmia, joissa erilaiset aikuiskoulutuksen toimijat ja organisaatiot pyrkivät kehittämään perustaitoja parantavia koulutusmalleja ja juurruttamaan niitä osaksi pysyviä käytäntöjä. Yksi keskeinen haaste on niiden henkilöiden tavoittaminen, joilla on heikot perustaidot, sekä tiedon ja koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen heidän valmiuksiensa parantamiseen.
Finska vägar till vuxnas litteracitetsundervisning
Leena Nissilä
Öppningstal, Alfarådet-konferens, Hanaholmen 25.3.2019
Aikuiset suomen kieltä ja lukutaitoa opiskelevat matkalla aktiivisiksi kansalaisiksi
Laura Kananen
Elämme voimakkaasti kirjallisia taitoja korostavassa yhteiskunnassa, jonka toimintaan aktiivisesti osallistuminen edellyttää monenlaista kirjallista osaamista. Mitä tämä tarkoittaa lukemiseen ja kirjoittamiseen harjaantumattoman maahanmuuttaja-aikuisen näkökulmasta? Tässä artikkelissa tarkastelen aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa vuoden 2015 jälkeen tapahtuneita muutoksia kokeneiden lukutaito-opettajien ryhmähaastattelun pohjalta. Pohdin myös, millaisilla keinoilla lukutaito-opiskelijat selviävät arkielämässään, kun kirjallinen suomen kielen taito on vähäinen.
Älypuhelimet aikuisten lukutaito-oppijoiden vapaa-ajalla
Heidi Vaarala ja Minna Bogdanoff
Aikuiset lukutaito-oppijat käyttävät älypuhelimia näppärästi ja ovat erilaisten sovellusten keskellä kuin kotonaan. Mitä nämä opiskelijat kertovat puhelimen käytöstään vapaa-ajalla? Entä miten tätä tietoa ja taitoa voisi hyödyntää opetuksessa?
Kristina Kemi
Aikuisena Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien kieli-, koulutus- ja työllistämispalvelut ovat omaleimaisia ja laaja-alaisia kysymyksiä. Erityisopettajan työssäni kohtaan paljon rajanvetoa suomen kielen taidon ja erityisen tuen välillä. Myös käsitys tuen laadusta tai määrästä saattaa olla hyvin vaihteleva, eikä ”maahanmuuttajaerityinen” erityinen tuki ole monellekaan kantaväestön opettajalle tuttu asia. Artikkelissa avaan ja perustelen näitä väitteitä pedagogiikan ja sosiaalipsykologian lähtökohdista. Lisäksi pohdin, millaisia ovat aikuisten maahanmuuttajien oppimisvaikeudet, mitä on ja mitä pitäisi olla heille suunnattu erityinen tuki ja miten tukea tulisi kehittää niin, että kohderyhmän työ-, koulutus- ja kotoutumispolut saataisiin entistä toimivammiksi. Tarkastelen maahanmuuttajien oppimisen tukea erityisesti ammatillisen koulutuksen ja kotoutumisen näkökulmista.
Perustaitojen tukeminen ammatillisessa koulutuksessa
Anna-Maria Ratia, Erja Mölsä, Pauliina Niemi, Tuuli Oksanen ja Marianne Seppä
Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien perustaitojen kirjo on hyvin laaja. On heitä, jotka pärjäävät ja omaksuvat helposti muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia taitoja, mutta toisaalta on myös heitä, joiden taidot tarvitsevat tukea ja harjaannuttamista. TAHTI-hankkeessa tuetaan aikuisia tutkinnon suorittajia perustaitojen kehittymisessä.
Sanat haltuun -hanke vei lukutaitoa ammattikouluihin
Emmi Jäkkö
Sanat haltuun -työpajat ovat saaneet noin 5000 huonosti lukevaa suomalaista nuorta kiinnostumaan kirjoittamisesta ja ymmärtämään lukutaidon merkityksen. Työpajat innostavat heikot lukijat lukemaan ja parantamaan lukutaitoaan. Hanke luotiin alun perin ammattioppilaitosten teknisten alojen opiskelijoiden lukutaidon vahvistamiseksi. Lukukeskus ja UPM järjestivät 100 toiminnallista lukutaitotyöpajaa ammattikouluissa eri puolella Suomea vuosina 2017–2018. Opetusmalli paljastui niin tehokkaaksi, että se on saanut uusia muotoja. Menetelmää sovelletaan nyt myös peruskoulun erityisopetuksessa, sairaalakouluissa ja vankiloissa.
LUKILOKI – Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon ohjaamiseen
Eija Aalto, Riikka Heikkilä, Marjaana Järvenoja, Merja Kuosmanen, Auli Lehtinen, Marja-Kristiina Lerkkanen, Sanna Luokomaa, Susanna Mononen, Sanna Mustonen, Tuula Nousiainen, Tiia-Liina Raittila ja Johanna Saario
“Mukavaa, kun tässä koulutuksessa tutkimus kohtaa arjen”, tiivisti LUKILOKI-koulutuksen osallistuja kokemuksiaan. Valtakunnallisen, 1600 opettajaa tavoittavan LUKILOKI-täydennyskoulutuksen tavoitteena on tarjota opetushenkilöstölle luku- ja kirjoitustaidon ohjaamiseen ja tukemiseen liittyvää tutkimustietoa ja käytännön työkaluja. Koulutuksen keskiössä ovat muun muassa lukumotivaatio, arviointi ja oppimisen tukeminen luki- ja oppimisvaikeuksien sekä S2-opetuksen ja monikielisyyden näkökulmista. Tässä artikkelissa kuvataan hankkeen tavoitteita ja tuotoksia, joita opettajat voivat hyödyntää työnsä tukena.