Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2021

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(2)

Julkaistu 24. maaliskuuta 2021

Pääkirjoitus: Kielivarannon valot ja varjot

Heidi Vaarala ja Sanna Riuttanen

Lukion opetussuunnitelman monikielinen käänne

Karoliina Inha, Anu Halvari ja Katri Kuukka

Uudet Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet (LOPS 2019) otetaan käyttöön syksystä 2021 alkaen. Perusteita on kehitetty aikana, jolloin kielitaidon ja kielivarannon kaventuminen huolettaa yhä useampia, monipuolisen kielitaidon arvoa ei oikein tunnisteta, eikä kielten opiskelulle tai kielitaidon kehittämiselle syystä tai toisesta ole aikaa. Samanaikaisesti opiskelun ulkopuolella opiskelijalle karttuu esimerkiksi eri medioiden kautta kielitaitoa, jota ei aina tunnisteta opetuksessa eikä välttämättä ehditä huomioida lukion opetuskäytännöissä. Äidinkielen – oli kyse sitten opetuskielestä tai opiskelijoiden omista äidinkielistä – osaamisen tunnistaminen ja kuvaaminen jää niin ikään paitsioon. Se, mitä lukiolainen muodollisesti saa opinahjostaan, on yksittäisiksi arvosanoiksi tiivistetty, lukio-opintojen kautta hankittu kielitaito. Muutoksen mahdollistajana esittelemme tässä artikkelissa taustaa ja lähtökohtia uudelle kieliaineita yhdistävälle, lukion monikielisyyttä tukevalle kieliprofiilille, joka osaltaan ilmentää parhaillaan tapahtuvaa käännettä monikielisyyteen.

English only? Kielten opettajien käsityksiä kielivalintojen monipuolistamisen esteistä ja keinoista

Katja Mäntylä, Outi Veivo, Pirjo Pollari ja Jaana Toomar

Huoli Suomen ja suomalaisten hupenevasta kielivarannosta on viime vuodet ollut kielikoulutuksen kestopuheenaihe. Englannin taidon hyödyn ja välttämättömyyden ymmärtävät kaikki, mutta samalla moni ajattelee, että englanti yksin riittää. Näin ei opinnoissa eikä työelämässä kuitenkaan ole. Kielivalintojen monipuolistamiseksi on kunnissa ja kouluissa järjestetty alakoululaisille kielisuihkutuksia, -karnevaaleja, -kerhoja ja muuta toimintaa innostuksen ja motivaation herättämiseksi. Vuosia jatkunut työ tuottaa kuitenkin hyvin hitaasti hedelmää ja samalla mm. lukioissa valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt. Kysyimme kieltenopettajilta Webropol-kyselyllä, mitä he kokevat suurimmiksi kielivalintojen esteiksi ja miten he korjaisivat tilannetta. Tammi-helmikuussa 2021 toteutettuun kyselyyn vastasi kaikkiaan 349 vastaajaa.

Kielitietoinen asiantuntijatyö ja sukupuolitietoinen viestintä keinoina edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä

Shadia Rask, Mia Teräsaho ja Sanna Nykänen

Työelämän monimuotoisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarvitaan erilaisia ja toisiinsa linkittyviä keinoja. Useat tutkimukset ovat viime vuosina osoittaneet, että syrjintää ilmenee eri tilanteissa työelämässä. Tässä artikkelissa keskitymme sukupuoleen ja kielitaitoon liittyviin työllistymisen esteisiin ja koettuun haittaan työelämässä. Ratkaisuna esittelemme kaksi uutta keinoa sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi moninaistuvassa työelämässä: kielitietoisen asiantuntijatyön ja sukupuolitietoisen viestinnän.

Teknologiavälitteinen kokousvuorovaikutus tarvitsee sujuakseen muutakin kuin kielellistä ja teknistä osaamista

Tuire Oittinen

Millaista etäkokousten vuorovaikutus on, ja miten sitä viedään eteenpäin? Onko väliä, käytetäänkö videoyhteyttä? Millaiset käytänteet ovat hyviä ja toimivia? Tällaisiin kysymyksiin etsin vastauksia englannin kielen väitöskirjassani, jossa tarkastelin mikrotasolla erään kansainvälisen yrityksen teknologiavälitteisiä kokouksia. Vaikka kansainvälisessä ympäristössä työskentelyn kulmakivenä pidetään usein hyvää englannin kielen taitoa, tutkimukseni tulokset osoittavat, ettei se suinkaan ole ainut asia, mitä etäkokouksissa tarvitaan. Tullakseen ymmärretyksi täytyy myös osata kommunikoida oikealla tavalla oikeaan aikaan ja pystyä sopeutumaan muuttuvan teknologisen ympäristön vaatimuksiin.

Tieteen monikielinen termistö yhteisöllisenä toimintana korkeakouluopetuksessa

Johanna Enqvist ja Tiina Onikki-Rantajääskö

Tässä artikkelissa tarkastelemme erityisesti korkeakoulutukseen liittyvää kysymystä siitä, kuinka opiskelijat omaksuvat taidon osallistua oman alansa asiantuntijadiskurssiin useammalla kuin yhdellä kielellä. Keskeisiä teemoja ovat tieteen erikoissanaston eli termistön kysymykset sekä tieteen kielivarannon yhteistoiminnallisuus. Esimerkkitapauksena käsittelemme Tieteen termipankkia, jonka kautta korostamme yliopisto-opetuksen merkitystä tieteen kielen kielivarannon välittämisessä ja kannattelussa.

Eettisyys ja kestävä kehitys kielten opetuksen ja kielten opettajien koulutuksen tulevaisuuden haasteena

Minna Maijala, Leena Maria Heikkola, Päivi Laine, Maarit Mutta, Katja Mäntylä, Judi Rose ja Veijo Vaakanainen

Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen uudessa tutkimushankkeessa Eettisesti kestävä kielten opetus (EKKO) (2021–2024) tutkitaan, miten suomea ja muita Suomessa opiskeltavia kieliä voidaan opettaa eettisesti ja kestävästi. Artikkelissa pohditaan eettisyyteen ja kestävään kehitykseen liittyviä käsitteitä ja niiden merkitystä kielten opettamisessa, oppimisessa ja tutkimuksessa.

Språkstigen i de svenskspråkiga skolorna – utmaningar och möjligheter

Pamela Granskog ja Yvonne Nummela

I denna artikel är vårt syfte är att betrakta språkreserven och vad den innebär ur de svenskspråkiga skolornas perspektiv. Vi tar avstamp i nationella styrdokument, forskning- och utvärderingsrapporter, språkundervisning och elevernas språkstig i syfte att belysa de svenskspråkiga skolornas särdrag, behov och utmaningar från småbarnspedagogik upp till andra stadiet.