Tiedote: Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista julkaistu

Ministeri Grahn-Laasonen: Kielten opiskelu voi alkaa jatkossa ensimmäisellä luokalla

Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista julkaistu

Opetus- ja kulttuuriministeriö 13.12.2017 10.12 Tiedote

Professori, vararehtori Riitta Pyykkö luovutti laatimansa selvityksen Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 13. joulukuuta. Selvitys kattaa koko koulutusjärjestelmän, ja siihen sisältyy joukko toimenpide-ehdotuksia, joiden pohjalta suomalaisten kielitaitoa voidaan kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

- Yhä kansainvälisemmässä maailmassa tarvitaan monipuolista kielitaitoa. Selvitys antaa suuntaa kielten opetuksen kehittämiseksi. On tärkeää katsoa koko kielenoppiminen kaarta yli koulutusasteiden ja huolehtia, että kansallisissa linjauksissa huomioidaan myös opettajankoulutuksen tarpeet, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

- Kielten oppiminen tulee varhaistaa alkamaan viimeistään ensimmäisellä luokalla, mielellään jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, kuten selvityshenkilö esittää. On hienoa, että monet kunnat ovat jo tehneet pysyvän päätöksen kieltenopetuksen varhaistamisesta tällä hallituskaudella käynnistettyjen valtakunnallisten kokeilujen tuella. Meidän tulee kannustaa lapsia ja nuoria opiskelemaan monia kieliä, se avaa ovia ja lisää kansainvälisyyttä. Kiitän professori Riitta Pyykköä ja muita selvitystyöhön osallistuneita arvokkaasta työstä, ministeri Grahn-Laasonen jatkaa.

- Monipuolinen kielivaranto on ehdottoman tärkeä Suomen menestymiselle globaalissa maailmassa. Meidän on tunnistettava maasta löytyvä kielitaito, ja taattava mahdollisuudet sen kehittämiselle eri elämänvaiheissa. Kielitaito on aina myös avain kulttuuriin ja keskinäiseen ymmärrykseen. Kiitän ministeriötä kiinnostavasta haasteesta, on ollut ilo tehdä tätä tärkeää selvitystä, joka toimii pohjana kansallisen kielistrategian laatimiselle, sanoo professori, vararehtori Riitta Pyykkö Turun yliopistosta.

Kielivarannolla tarkoitetaan kansallista kieliosaamista kokonaisuudessaan: kansalaisten kielitaitoa, koulutusjärjestelmän tuottamaa kieliosaamista sekä niiden opettamiseen tähtäävää suunnittelua.

Kansallisen kielivarannon visio ja ehdotuksia sen saavuttamiseksi

Vision mukaan vuonna 2025 Suomi on aktiivinen kansainvälisen yhteisön jäsen, jonka vahvuus on kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus. Kielitaidon kehittämiseen panostetaan ja kieliä käytetään rohkeasti rinnakkain; jokainen työikäinen osaa kotimaisten kielten lisäksi englantia, lisäksi useimmat osaavat myös yhtä tai useampaa muuta kieltä. Koulussa opitun kielitaidon rinnalla tunnustetaan esimerkiksi työelämässä ja vapaa-ajalla hankittu osaaminen, ja ihmiset kehittävät kielitaitoaan jatkuvasti.

Selvityksessä löydetään lukuisia keinoja ja ehdotuksia vision saavuttamiseksi, kuten:

• kielten opiskelu alkaisi jatkossa viimeistään 1. luokan keväällä. A1-kielivalinnaksi suositeltaisiin pääsääntöisesti muuta kuin englantia
• valinnainen A2-kieli varhennettaisiin alkamaan 3. luokalta, ja se olisi pääsääntöisesti englanti
• lukion rakennetta kehitettäisiin niin, että se mahdollistaa joustavan, pitkäjänteisen ja monipuolisen kieltenopiskelun hyödyntämällä oppiainerajat ylittäviä oppimiskokonaisuuksia.
• suullisen kielitaidon koe otettaisiin osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita ylioppilastutkinnossa
• oppilaitokset tarjoaisivat eri asteilla kieliin erilaisia polkuja: kielikerhoja, pelillistämistä ja muita digitaalisten sovellusten tarjoamia mahdollisuuksia
• kannustettaisiin kuntia laatimaan vuoteen 2020 mennessä kieli- ja kansainvälisyysohjelmat, joissa kieltenopetusta tarkastellaan oppilaiden kielipolkujen jatkumon, kielivalintojen tarjonnan ja jakauman, kunnan tai maakunnan elinkeinoelämän tarpeiden sekä kansallisten tarpeiden kannalta
• muutettaisiin asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista. Osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen kehitettäisiin joustavia malleja yliopistojen, lukioiden ja vapaan sivistystyön yhteistyönä.
• korkeakoulut sopisivat Unifin ja Arenen johdolla työnjaosta ja yhteistyöstä Aasian ja Afrikan kielten perusopetuksesta kielikeskuksissa tai vastaavissa. Tarkastelu tehtäisiin rinnan kielten tutkintokoulutuksen kehittämisen kanssa.
• yliopistot kehittäisivät uudenlaisia, kieliaineita ja muuta substanssia yhdistäviä tutkinto-ohjelmia.

Kieliosaaminen nykyisin ristipaineessa

Selvityksen mukaan Suomen kielivaranto on nykyisin ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut ja vieraiden kielten osaaminen painottuu yhä voimakkaammin englannin kieleen. Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö asettaa uusia vaatimuksia kielitaidolle, kun esimerkiksi talouden painopiste on siirtynyt pois Euroopasta.

Suomi on monikulttuuristunut ja -kielistynyt viime vuosina voimakkaasti kasvaneen maahanmuuton myötä. Tämä asettaa uusia vaatimuksia toisaalta kotimaisten kielten opetukselle toisena kielenä, toisaalta maahanmuuttajien muun kielitaidon tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöille.

Selvityshenkilön tukena toimi opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Aiheen tiimoilta järjestettiin seminaareja ja työpajoja, minkä lisäksi selvityshenkilö ja ohjausryhmä kuulivat laajaa joukkoa kielikoulutuksen asiantuntijoita.

Kieltenopetuksen varhentamisen jo käynnissä olevat kokeilut ovat osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Kokeilu toteutetaan myöntämällä erityisavustuksia hankkeille, joilla varhennetaan, kehitetään ja lisätään A1- ja A2- kielten opetusta varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Kieltenopetuksen varhentamiseen on vuonna 2017 myönnetty 96:lle opetuksen järjestäjälle yhteensä yli 4 miljoonaa euroa. Tavoitteena on rohkaista oppijoita valitsemaan ja opiskelemaan kieliä sosioekonomisesta, etnisestä taustasta, sukupuolesta tai paikkakunnasta riippumatta.

Selvitys toimii pohjana kansallisen kielistrategian laatimiselle. Seuraavaksi selvitys lähetetään laajalle lausuntokierrokselle.

Toimenpide-ehdotuksiin Suomen kansallisen kielivarannon kehittämiseksi  sekä selvitykseen Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta voi tutustua osoitteessa  www.minedu.fi/monikielisyys

Lisätietoja:

- erityisavustaja Daniel Sazonov, OKM, puh. 045 129  6812

- selvityshenkilö, professori, vararehtori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto puh. 029 450 2642

- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, OKM, puh. 0295 330182

- opetusneuvos Minna Polvinen, OKM, puh. 0295 3 30262