A2, C1 ja YKI 3 – opiskelijatyö murtamassa koodeja ja tukemassa työnantajia kielitaidon arvioinnissa

Julkaistu: 10. toukokuuta 2023 | Kirjoittaneet: Jenni Hatzitoliou ja Niina Kauppinen 

Maahanmuuttajien kielitaidon kytkeytyminen työllistymiseen ja työllisyystilanteeseen

Työvoimatutkimuksen mukaan maaliskuussa vuonna 2023 ulkomaalaisten työllisyysaste oli 70,2 %, kun taas suomalaisten työllisyysaste oli 74,6 %. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli samaan aikaan 11,7 % ja suomalaisten 5,8 %. Ulkomaalaisten osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli työvoimatutkimuksen mukaan 14 %, kun taas suomalaisten osuus oli 86 %. Ulkomaalaisten pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin työvoimatutkimuksen mukaan harvinaisempaa kuin suomalaisten. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2023.)

Työttömyysasteessa näkyvä ero saattaa selittyä sillä, että suurempi osa työikäisistä ulkomaalaisista saattaa jäädä vielä tällä hetkellä työelämän ulkopuolelle suomalaisiin verrattuna. Suomen kielen taidon puute saattaa myös heijastua yllä mainittuihin lukuihin.

Kotoutumisen osaamiskeskuksen (2021) mukaan kielitietoisuus työelämässä tarkoittaa sitä, että on positiivista, jos työpaikalla kuullaan ja osataan käyttää hyödyksi useita eri kieliä. Jotta heikomman kielitaidon omaava työntekijä pystyisi hoitamaan työnsä hyvin, tulisi työympäristön toimintatapoihin tehdä muutoksia, esimerkiksi helpommilla kielitaitovaatimuksilla. Usein ammatillinen kielitaito kehittyy työtä tehdessä, kun taidot muovautuvat työtehtävien vaatimusten mukaan. Olisi tärkeää, että heikommalla suomen kielen taidolla tai englannin kielen taidolla olisi mahdollisuus osallistua taukotiloissa käytyihin keskusteluihin ja näin tutustua muihin työyhteisön jäseniin. Suomenkielisten selkosuomen käyttö edistäisi maahanmuuttajatyöntekijöiden osallisuutta työpaikoilla. Virheettömän kielitaidon saavuttamisen ei tulisi olla tavoite. Tärkeämpää olisi pyrkiä kohti osallisuutta, vastavuoroisuutta ja molemminpuolisen ymmärryksen edistämistä. (Kotoutumisen osaamiskeskus 2021.)

OsaajaKS-palveluketju

OsaajaKS-palveluketju on luonut uutta jatkuvan oppimisen palveluketjua Keski-Suomessa Jyväskylän seudun työllisyyden kokeilukuntiin vuosina 2021–2023. Jyväskylän seudun työllisyyden kuntakokeilussa mukana ovat Jyväskylän lisäksi Laukaa, Muurame sekä Äänekoski. (OsaajaKS 2023.)

Palveluketjun tarkoitus on lisäkoulutuksen avulla saada työnhakijoita työllistymään Keski- Suomen alueella. Näin myös alueen työnantajat saavat osaavia työntekijöitä. Jatkuvan oppimisen palveluketjua kehitetään, jotta se tukisi työllistymistä monipuolisesti. Tähän keinoina ovat lisäkoulutuksen ja ohjauksen antaminen, jotta työtön työnhakija voisi työllistyä pitkäkestoisesti jollekin työvoimapulasta kärsivälle alalle. Tällaisia aloja Keski- Suomessa ovat kone- ja tuotantotekniikka, sosiaali- ja terveysala sekä ICT-alat. (OsaajaKS 2023.)

Projektia koordinoi Jyväskylän yliopisto, ja mukana on myös muita oppilaitoksia, kuten Humanistinen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Gradia, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Jyväskylän kesäyliopisto, Alkio-opisto, Jyväskylän kansalaisopisto sekä Jyvälän kansalaisopisto. Hankkeen rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. (OsaajaKS 2023.)

Miten helpottaa työnhakijan suomen kielen osaamisen tunnistamista?

Saimme yhteisöpedagogiopintojen "Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittäminen" -kurssilla kehittämistehtävän. Ryhmämme valitsi OsaajaKS-palveluketjun tilaaman työn, jonka teemana oli “suomen kielen osaamisen tunnistamisen kehittäminen työelämää varten”. Ryhmän jäseninä toimivat Ida Kuikka, Satu Ruuskanen, Niina Kauppinen, Lotta Niemetmaa, Emilia Romppanen ja Jenni Hatzitoliou.

Tehtävän tavoitteena oli selkeyttää ja helpottaa suomen kielen osaamisen tunnistamista työelämässä niin työnantajille kuin työnhakijoille. OsaajaKS-palveluketju sekä OsaajaKS-ohjausryhmän jäsen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:llä (KYT) Työtä etsimässä -hankkeen uraohjaaja Mohammad Ghadiri nostivat esiin ajatuksen siitä, että kielitaidosta saadaan todistuksia, mutta työnantajille niiden sisältämät kirjain- ja numeroyhdistelmät, kuten C1 tai Yki 3, eivät välttämättä kerro ja avaa kovin konkreettisesti työnhakijan todellista kielitaitoa työtä ajatellen.

Teoriataustana käytettiin virallista eurooppalaista kielitaidon viitekehystä ja siitä jatkokäsiteltyjä kielitaidon arvioinnin työkaluja. Me yhteisöpedagogiopiskelijat veimme kehitystyötä vielä askeleen eteenpäin yksinkertaistamalla ja kiteyttämällä kielitaidon tasoja yleisellä tasolla. Esimerkiksi pienissä yrityksissä saattaa olla hyvin rajalliset resurssit työntekijöiden kielitaitovaatimuksiin ja taulukoihin perehtymiseen. Työssämme halusimme madaltaa kynnystä perehtyä vaadittaviin kielitaitotasoihin. Teimme hyvin yksinkertaisen mallin kielitaidon arviointiin työnkuvasta riippumatta. Jätimme kielitaidon viitekehyksen tason C2 tarkoituksella pois, sillä siihen eivät kaikki äidinkielenä suomea puhuvatkaan yllä. Jaoimme lisäksi kielenymmärtämisen osa-alueen kuullun ja luetun ymmärtämiseen.

Kielitaidon arvioinnin työkalu työnantajille ja -hakijoille

Lähdimme työssä liikkeelle kokoamalla kehittämistiimin. Jakauduimme kahteen työryhmään, joista toinen ryhmä keskittyi kielitaidon arviointiin työnantajan näkökulmasta ja toinen työnhakijan näkökulmasta. Nämä ryhmät tekivät tiivistä yhteistyötä.  

Työnantajaryhmä keksi, että työnantajille voidaan luoda lomake kielitaidon arviointiin. He muokkasivat kielitason osa-alueet (kirjoittaminen, puhuminen, puheen ymmärtäminen ja luetun ymmärtäminen) yksinkertaistetusti lomakkeelle.

Kuva 1. Työnantajille tarkoitetun lomakkeen kirjallisen kielitaidon puoli. Kuva: Niina Kauppinen.

Jokaisessa osa-alueessa on lauseita, joiden mukaan työnantajat voivat arvioida, millaista kielitaitoa työnhakija mahdollisesti tarvitsee työssään.  Esimerkiksi eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen (CEFR) A2-kohdassa luetun ymmärtäminen:

“Pystyn lukemaan hyvin lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä. Pystyn löytämään tiettyä, ennustettavissa olevaa tietoa jokapäiväisistä yksinkertaisista teksteistä, esimerkiksi mainoksista, esitteistä, ruokalistoista ja aikatauluista. Ymmärrän lyhyitä, yksinkertaisia henkilökohtaisia kirjeitä.”

muutettiin työnantajien lomakkeelle seuraavasti:

Kehittyvä osaaja (A2 / YKI 2)

☐ kykenee lukemaan yksinkertaisia, lyhyitä lauseita.

☐ löytää tuttua tietoa jokapäiväisistä teksteistä, kuten aikataulusta tai ruokalistasta.

☐ ymmärtää lyhyitä henkilökohtaisia kirjeitä.

Työnantajaryhmän lomakkeelle laittamat tekstit päätettiin ottaa käyttöön myös työnhakijoiden näkökulmasta. Valmiit tekstit työnantajien lomakkeelta muutettiin eri sanamuotoon, ja lisäksi osiot kuvitettiin havainnollistamaan sitä, mitä osa-aluetta lomakkeessa käsitellään. Työnhakijan lomakkeelle esimerkiksi yllä esitelty kohta muutettiin näin:

Kehittyvä osaaja (A2 / YKI 2)

☐ Minä osaan lukea helppoja ja lyhyitä lauseita, esimerkiksi opastuksia.

☐ Minä osaan löytää tuttua tietoa teksteistä, kuten aikatauluista ja ruokalistasta.

☐ Minä ymmärrän lyhyitä henkilökohtaisia kirjeitä.

Tarkoituksena on rastittaa lomakkeesta kustakin osa-alueesta sopivat vaihtoehdot.

Kuva 2. Työnhakijan lomakkeen kirjallisen kielitaidon puoli. Kuva: Niina Kauppinen.

Työnantajaryhmä kävi tapaamassa esimerkiksi Maahanmuuttaneiden osaamiskeskuksessa työskentelevää suomen kielen ohjaaja Roosa Bergiä, jolta he saivat hyviä vinkkejä pitkin työprosessia. Kehitystyössä oli mukana lisäksi muutaman kerran toinen suomen kielen ohjaaja, yrityskoordinaattorit sekä Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluista omavalmentajia.

Työnhakijaryhmä haastatteli neljää maahan muuttanutta työnhakijaa. Kysymykset liittyivät kielitaitoon sekä työnhakutilanteessa että työpaikalla työskentelyyn. Lopuksi vastaukset koottiin yhteen. Työnhakijat kokivat lukemisen selvästi vaikeammaksi kuin kuuntelemisen varsinkin, jos ohjeet olivat todella pitkiä. Haastattelussa kävi ilmi, että työpaikalla ymmärtämistä helpottaisi esimerkiksi selkeiden tuotteiden, kuten siivouksessa käytettävien pesuaineiden, nimet ja apukuvat. Malliesimerkit työpaikalla olisivat haastateltavien mielestä paras tapa oppia asioita. Malliesimerkeillä tarkoitettiin esimerkiksi kuvitettuja ohjeita työtehtävään. Lomakkeet koettiin osin vaikeaselkoisiksi ja kävi ilmi, että niistä tarvitaan selkosuomennos ja mahdollisesti äänite.

Saimme haastattelusta vahvistusta meille opiskelijoillekin mieleen tulleesta ajatuksesta selkosuomennoksen ja äänitteen suhteen. Työn valmistuttua esitimme sen 14.12.2022 Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa opiskeluryhmällemme ja paikalle tulleille kuulijoille. Lähetimme lopuksi valmiit lomakkeet OsaajaKS-palveluketjulle, jonka toimesta lomakkeet selkosuomennettiin ja laitettiin kaikkien saataville: https://osaajaks.fi/fi/ajankohtaista/uusi-tyokalu-tyossa-tarvittavan-kielitaidon-tunnistamiseen-ja-oman-kielitaidon-arvioimiseen

Lomakkeiden suosio yllätti

Lomake täydentää hyvin jo olemassa olevia kielitaidon arvioinnin työkaluja ja kriteeristöjä. Se tuo kielitaidon hahmottamisen helpommin lähestyttäväksi silloin, kun ei ole tarpeen tai mahdollista perehtyä siihen syvällisemmin tai antaa suuntaviivoja kielitaidon tarkempaan selvittelyyn.

Olemme saaneet iloksemme ja yllätykseksemme kuulla runsaasti myönteistä palautetta ja kiinnostusta työtämme ja lomakkeita kohtaan useammalta taholta ympäri Suomen. Lomakkeet ovatkin nyt kaikkien ladattavissa ja käytettävissä. Lomakkeiden suosio on yllättänyt meidätkin.

Mikäli lomake jää jatkuvaan käyttöön, voisi olla hyvä saada tehtyä niistä myös äänite.  Aikataulusyistä emme kuitenkaan ehtineet suunnitella mahdollista äänitettä tai sen tekemistä tarkemmin. Toivomme lomakkeille mahdollisimman laajaa levikkiä ja että ne pääsevät oikeasti käyttöön.

Kirjoittajat Jenni Hatzitoliou ja Niina Kauppinen ovat Jyväskylän Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijoita. Artikkelin kirjoittamista varten saatiin tukea Humakin lehtoreilta Maarit Honkonen-Seppälältä (FM, KM) ja Taru Kemiläiseltä (FM, tuntiopettaja). Kirjoittajat kiittävät heitä avusta.

Lomakkeiden pohjana käytetyt lähteet

Euroopan neuvosto 2022. Common European Framework of Reference for Languages. Eurooppalainen kielitaidon viitekehys (CEFR). Saatavilla eri kielillä: https://www.coe.int/en/web/common-european-framework-reference-languages/table-2-cefr-3.3-common-reference-levels-self-assessment-grid (Viitattu 4.11.2022.)

Opetushallitus 2022. Taitotasoasteikko. Saatavilla: http://www02.oph.fi/ops/taitotasoasteikko.pdf (Viitattu 4.11.2022.)

Taitotalo 2018. Kielitaidon tasot, Taitoavain-sovellus 2018. Pdf-tiedosto. Ammattien Taitoavain -hanke. (Viitattu 4.11.2022.)

Valmiit lomakkeet saatavilla: https://osaajaks.fi/fi/ajankohtaista/uusi-tyokalu-tyossa-tarvittavan-kielitaidon-tunnistamiseen-ja-oman-kielitaidon-arvioimiseen (Viitattu 7.5.2023.)

Artikkelin pohjana käytetyt lähteet

Kotoutumisen osaamiskeskus 2021. Kielitietoinen työympäristö on työntekijän ja työnantajan etu. Saatavilla: https://kotoutuminen.fi/kielitietoisuus-tyoelamassa (Viitattu 11.4.2023.)

OsaajaKS 2023. Tietoa hankkeesta. Saatavilla: https://osaajaks.fi/fi/tietoa-hankkeesta (Viitattu 11.4.2023.)

Työ- ja elinkeinoministeriö 2023. Ulkomaalaisten työttömyys ja palveluihin osallistuminen. Helmikuun 2023 luvut. Työ- ja elinkeinoministeriö. 21.3.2023. Saatavilla: https://kotoutuminen.fi/documents/56901608/148590213/Maaliskuu-2023-Ulkomaalaisten-tyottomyys-ja-palveluihin-osallistuminen.pdf/52cc57cb-b129-fdc3-f3aa-43b073b7239c/Maaliskuu-2023-Ulkomaalaisten-tyottomyys-ja-palveluihin-osallistuminen.pdf?t=1679574390912 (Viitattu 11.4.2023.)