"Monikielisyys osallistumisen edistäjänä” Kieliverkoston teemaksi vuosille 2025–2026

Tiedote 14.3.2025

Kielikoulutuspolitiikan verkoston eli Kieliverkoston tavoitteita ja arvoperustaa toteutetaan vaihtuvien teemojen avulla. Vuosien 2025–2026 teemaksi on valittu Monikielisyys osallistumisen edistäjänä. Laaja-alainen teema on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä kieli, kielet ja monikielisyys kietoutuvat väistämättä yhteen yhdenvertaisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, osallistumisen mahdollisuuksien, koulutuksen kehittämisen sekä yhteiskunnallisen rauhan ja demokratian ylläpitämisen kanssa.

Huoli suomalaisen yhteiskunnan kielitaitovarannosta ja kieltenopiskelun vähenemisestä on ollut laajasti esillä jo pitkään. Usein suomalainen kielikeskustelu kuitenkin typistyy koskemaan kansalliskielten turvaamista, englannin asemaa ja huolta kielivalintojen vähenemisestä tiettyjen vieraiden kielten osalta. Yksi Kieliverkoston tehtävistä on herättää keskustelua ja lisätä tietoisuutta kielikoulutuksesta, kielenoppimisesta ja monikielisyydestä yhteiskunnassa kokonaisvaltaisesti. On tärkeää kehittää koulutusta ja koulutuspolitiikkaa niin, että jokaisen yksilön monikielisyys ja monipuolinen kielitaito nähdään arvokkaana, ei vain tiettyjen kielten tietynlainen osaaminen. Monipuolinen osaaminen on tärkeää globaalissa maailmassa nyt ja tulevaisuudessa ei vain yksilön kannalta vaan myös talouden, yhteiskunnan, kielellisen huoltovarmuuden ja demokratian näkökulmista.

Esimerkiksi tällaisten kysymysten äärelle monikielisyyttä ja osallistumista rakentavan kielikoulutuspoliittisen yhteistyön ja päätöksenteon äärellä on tärkeä pysähtyä:

  • Millainen kielenkäyttö edistää osallistumista? Millainen ja keiden kielitaito on osallistumiselle välttämättömyys tai voimavara? Entä millaisissa tilanteissa kielestä muodostuu osallistumisen este?

  • Ketkä kokevat itsensä monikielisiksi ja uskaltavat tuoda sitä esille? Entä keiden monikielisyys jää näkymättömäksi, ja miksi?

  • Millaisia tunteita ja tuntemuksia eri kielten käyttö yksilöissä ja yhteisöissä herättää? Miten taltuttaa kielihäpeä ja uskaltaa käyttää vähäistäkin kielitaitoaan?

  • Miten varmistetaan, että koventuvat kieliasenteet ja poliittiset muutokset eivät vaaranna kielten opetusta ja kielitaidon arvostusta?

  • Miten voidaan taata yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella kieliä eri kunnissa ja kouluissa?

  • Miten ja miksi eri ikäiset investoivat monikielisyyteen ja kielten oppimiseen? Miten tätä tietoa voitaisiin paremmin hyödyntää kieltenoppimisinnon ja kieltenopiskelun lisäämisessä?

  • Tarjoaako suomalainen koulutusjärjestelmä maahanmuuttaneille riittävästi mahdollisuuksia sekä suomen ja ruotsin oppimiseen että omien kielten ylläpitämiseen, jotta muuttaneet voisivat osallistua kaikkien heille tärkeiden yhteisöjen ja yhteiskunnan toimintaan?

  • Miten lukutaidon eriytymiskehitys vaikuttaa osallistumisen mahdollisuuksiin?

  • Monikielisyys on jo arkea monissa oppilaitoksissa, luokkahuoneissa ja (työ)yhteisöissä. Miten näissä yhteisöissä voidaan rakentaa sellaisia kielitietoisia käytänteitä, että kaikki eri kielitaustaiset kielenkäyttäjät kokevat voivansa osallistua yhdenvertaisina?

Monikielisyys ja sen arvostaminen ja tukeminen ovat siis mitä suuremmissa määrin osallistumisen kysymyksiä. Esimerkiksi demokratian toteutuminen niin yhteiskunnan kuin myös organisaatioiden ja työyhteisöjen tasolla edellyttää moninaisuuden ja monikielisyyden arvostamista ja huomioimista. Toivomme yllä olevien kysymysten herättelevän kielen ja koulutuksen asiantuntijoita pohtimaan monikielisyyden ja kielitaidon merkityksiä osallisuudelle eri muodoissaan ja tuovan teemavuoden toimintaan rohkeasti oman asiantuntemuksensa sekä erityisen ja tärkeän kulmansa aiheeseen. Kieliverkostoon voi olla rohkeasti yhteydessä erilaisten yhteistyöideoiden merkeissä.

Kieliverkoston vahvuus on siinä, että se tuo yhteen koulutuksen ja kielikoulutuspolitiikan kentän erilaisia toimijoita ja asiantuntijoita. Kieliä ei aseteta kilpailemaan keskenään, vaan monikielisyydellä ja jokaisen kielen ja kielimuodon käytöllä nähdään arvoa. Kieliverkoston toiminta on tutkimusperustaista, ja siihen sisältyvät kaikki kielet ja kielimuodot kielikoulutuksen moninaisella kentällä. Aiemmin teema on valittu vuodeksi kerrallaan, mutta nyt uuden toimintakauden (2025–2028) myötä on päätetty, että samaa teemaa käsitellään eri näkökulmista kaksi vuotta. Näin teemaan ehditään syventyä paremmin. Vuosien 2025–2026 aikana teemaa tarkastellaan Kieliverkostossa laajasti esimerkiksi tapahtumissa ja Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä. Huhtikuussa 2025 Kieliverkosto järjestää valtakunnallisen Kieliparlamentin, johon kutsutaan asiantuntijoita keskustelemaan teemasta. Loppukeväästä 2025  julkaistaan kirjoituskutsu Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehden marraskuun 2025 teemanumeroon, jossa käsitellään monikielisyyttä osallistumisen edistäjänä.

Kieliverkoston viimeisimpiä teemoja ovat olleet kestävä kehitys ja kielikoulutus (2024), kielen ja vuorovaikutuksen arviointi muutoksessa (2023) sekä kieli, koulutus ja teknologia (2022).

Lisätietoja:

Kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto)

kieliverkosto(at)jyu.fi