Tiedote: Suomen venäjänkieliset mediankäyttäjinä – media matkustaa maahanmuuttajan mukana
Valtioneuvoston viestintäosaston tiedote (27.10.2016):
Suomen venäjänkieliset mediankäyttäjinä – media matkustaa maahanmuuttajan mukana
Maahanmuuttajat jatkavat usein lähtömaidensa median seuraamista. Nyt julkaistu Suomen venäjänkieliset mediankäyttäjinä -tutkimushankkeen raportti on ensimmäinen Suomen venäjänkielisten mediankäyttöä ja venäjänkielistä mediamaisemaa koskeva yleisesitys.
Hankkeessa on selvitetty, miten Suomen venäjänkieliset käyttävät tällä hetkellä mediaa, mitä medioita Suomen venäjänkieliset seuraavat ja mihin medioiden seuranta johtaa. Lisäksi hankkeessa on analysoitu suomalaisen ja venäläisen kansallisen median antamaa tietoa ja muita sisältöjä. Hanke myös selvitti venäjänkielisten omaehtoista mediatoimintaa sekä muuta mediankäyttöön liittyvää aktiivisuutta.
Hankkeessa tutkittiin paitsi kohderyhmän mediankäyttöä, myös keinoja, joilla Venäjän valtamedia pyrkii vakuuttamaan yleisönsä sekä Suomessa tuotettua venäjänkielistä mediaa. Suomen venäjänkielisten mediankäyttö on hankkeessa tehtyjen haastattelujen valossa runsasta ja monipuolista. Valtaosa heistä seuraa sekä Suomessa että Venäjällä tuotettua mediaa. Haastateltavat arvelevat, että suomalainen ja venäläinen media poikkeavat toisistaan merkittävästi.
– Haastateltavat suhtautuvat valtaosin skeptisesti Venäjän valtamedian tiedon todenperäisyyteen, mutta toisaalta suomalaista mediaakaan ei pidetty neutraalina toimijana. Mielikuvissa suomalainen media sijoitetaan osaksi Venäjä-vastaista läntistä mediaympäristöä. Haastateltavien näkemykset jakaantuivat siinä, kuinka ongelmallisena tätä pidetään. He kokevat, että Venäjä esitetään Suomen mediassa liian negatiivisessa sävyssä, tiivistää hankkeen johtaja, FT Olga Davydova-Minguet.
Venäjänkielistä mediasisältöä on Suomessa runsaasti saatavilla. Valtaosa tästä sisällöstä on tuotettu Suomen rajojen ulkopuolella, mutta on olemassa myös täällä tehtyä venäjänkielistä mediatuotantoa. Merkittävä osa tästä on niin sanottua kansalaismediaa eli tavallisten ihmisten tekemiä videoita, blogitekstejä tai muita sosiaalisen median mahdollistamia tuotteita. Toisaalta Suomesta löytyy myös ammattimaisesti tehtyä journalismia, kuten Spektr- tai Venäjän kauppatie -lehdet sekä Yleisradion venäjänkieliset palvelut.
Hankkeessa on annettu myös joukko toimenpide-ehdotuksia
– Suomeen tarvitaan julkaisuja, jotka puhuvat täällä asuvien venäjänkielisten ihmisten elämästä, ongelmista, saavutuksista niin, että käyttäjät kokevat olevansa osa yhteiskuntaa. Ylen tulisi strategiansa mukaisesti olla ”henkilökohtaisesti tärkeä” ja ”koskettava” myös Suomen venäjänkielisille. Tähän päästään lisäämällä venäjänkielistä sisältöä, kuten venäjänkielisiä puheohjelmia suomeksi tekstitettynä. Ylipäätään tutkimus tuo hyvin esille tarpeen lisätä Suomessa tuotettua venäjänkielistä uutisointia, painottaa Davydova-Minguet.
Venäjän valtamediaa seuraavien henkilöiden luottamuksen saavuttaminen ei tapahdu nopeasti. Hyökkäävät yritykset vastustaa propagandaa toimivat todennäköisesti itseään vastaan, koska yleisö sijoittaa ne mielessään informaatiosota-kategoriaan ja suhtautuu silloin niihin torjuvasti. Keskusteleva ja erilaiset näkökulmat esittävä ja huomioiva mediatoiminta on uskottavampaa. Kyse voi olla myös hyvin teknisistä asioista, kuten siitä, että selvitetään suomalaisten kanavapakettitarjoajien mahdollisuus monipuolistaa venäjänkielisten tv-kanavien tarjontaa Suomessa.
Suomen venäjänkieliset mediankäyttäjinä -tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankeen toteuttamisesta vastasi Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella toiminut tutkimusryhmä. Hankkeen johtajana toimi FT Olga Davydova-Minguet. Tutkimusryhmän muut jäsenet olivat YTT Tiina Sotkasiira, YTM Teemu Oivo, turvallisuusasiantuntija Janne Riiheläinen ja haastattelut tehnyt FK Daria Kettunen.
Suomen venäjänkieliset mediankäyttäjinä -tutkimusraportti
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja: FT Olga Davydova-Minguet, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 433 3735, olga.davydova-minguet(at)uef.fi