Kaikki kielet näkyviin! Kieliverkosto on lausunut selvityksestä usean kielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään

Tiedote 29.5.2020

Kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto) on lausunut selvityksestä usean kielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään. Lausunto on annettu verkkopalvelussa lausuntopalvelu.fi.

Taustalla viranomaisselvitys

Lausunnon kohteena olevassa selvityksessä esitettiin kahta mallia:

• Malli A: Vaihtoehto A on usean äidinkielen merkitseminen siten, että henkilö aina myös merkitsee asiointikielekseen suomen tai ruotsin kielen.
• Malli B: Vaihtoehto B on, että äidinkieli ja asiointikieli merkitään samalla tavalla kuin nykyään, ja lisätään mahdollisuus merkitä väestötietojärjestelmään yksi tai useampi kotikieli.

Selvityksessä on arvioitu vaikutuksia kieliryhmiin ja viranomaisten toimintaan sekä taloudellisia vaikutuksia. Selvitys on oikeusministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, väestörekisterikeskuksen sekä etnisten suhteiden neuvottelukunnan virkamiehistä koostuvan asiantuntijaryhmän laatima ja julkaistu helmikuussa 2020.

Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-800-4.

Kaikki kielet näkyviin - Kieliverkoston lausunnon keskeinen sisältö 

Kieliverkosto päätyi kannattamaan mallia A.

Kieliverkoston mukaan asia on tärkeä ei vain kaksikielisten suomen- ja ruotsinkielisten ja Suomen virallisten kielivähemmistöjen vaan myös uudempien moninaisten maahanmuuttajakieliryhmien näkökulmasta. On tärkeää tehdä näkyväksi se, että yksilö voi kuulua ja identifioitua useisiin kieliryhmiin ja valita, miten hän tuo tätä ilmi.

Malli A saisi aikaan todellisen yhteiskunnallisen muutoksen, kun taas malli B saattaisi tuoda muutoksen vain nimellisesti. Malli A olisi kielellisten ihmisoikeuksien mukainen, kun taas malli B asettaa yksilön kielet eriarvoiseen asemaan, eikä yksilön ole helppo tehdä ehkä yhtä hyvin osatuista tai samanarvoisista kielistä valintaa äidinkieleksi.

Mallin A myötä monikielisyydestä voisi tulla vähitellen yhteiskunnallisesti arvostettu rikkaus, mikä lisää erikielisten välistä ymmärrystä ja edistää esimerkiksi kielikoulutuksen kehittämistä. Mahdollisuus merkitä useita kieliä väestötietojärjestelmään tekisi Suomen kielivarantoa näkyväksi ja mahdollistaisi erikielisten palveluiden paremman ennakoimisen ja kehittämisen.

Uudistuksista tiedottaminen tärkeää

Kumman tahansa mallin käyttöönotto tukee esim. varhaiskasvatuksen ja opetuksen suunnittelua, kun järjestelmästä näkee kotona käytettävän useita kieliä. Lisäksi viranomaiset voivat kehittää palvelujaan monikielisille asiakkaille.

Viranomaisten näkökulmasta on tärkeää, että tarve käyttää eri kieliä esimerkiksi tiedottamisessa tulee näkyväksi. Tämä on huomattu jo esimerkiksi koronaepidemian aiheuttamassa kriisissä. Kieliverkosto pyrkii omalta osaltaan vuoden 2020 teeman mukaisesti edistämään Suomen monipuolista kielivarantoa ja keskustelua siitä.

Väestötietojärjestelmän kehittäminen vaatii sitä, että asiasta tiedotetaan yksilöitä ja eri kieliryhmiä kattavasti, selkeästi ja eri kielillä. Kieliryhmät tarvitsevat luotettavaa tietoa, jossa perustellaan usean kielen merkitsemisen hyötyjä yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Yksilöille ja kieliryhmille tulee olla selvää, mitä järjestelmän kehittämisellä tavoitellaan, mikä ero on asiointikielellä ja äidinkielillä, millä perusteella viranomainen tarjoaa palveluja milläkin kielellä ja mistä kielistä on mahdollista saada kieltenopetusta.

***

Lausuntoa on ollut laatimassa Kieliverkoston vastuulliset tutkijat sekä osa ohjausryhmän jäsenistä. Ohjausryhmä koostuu laajasti kielikoulutuksen asiantuntijoista.

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kannanotot-lausunnot-ja-muut-materiaalit/kieliverkoston_lausunto_selvityksesta_usean_kielen_merkitsemisesta_vaestotietojarjestelmaan_290520.pdf