Kieli, koulutus ja yhteiskunta – toukokuu 2024

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 15(3)

Julkaistu 14. toukokuuta 2024

Pääkirjoitus: Yhdessä kohti kestävän kehityksen tavoitteita

Sanna Riuttanen ja Essi Laitinen

Ruokaa roskiin! Kestävyyttä ruokahävikkiä vähentämällä?

Liia-Maria Raippalinna

Ruokahävikki – jätteeksi päätyvä ruoka – puhuttelee, koska se on kestävyysongelmana intuitiivisesti ymmärrettävä ja kulttuurisesti vetoava. Se kietoutuu perinteiseen ruoan kunnioittamisen normiin ja säästäväisyyden ja huolellisuuden ihanteisiin. Viime aikoina säästeliäisyyttä ilmentävät arkielämän niksit ja käytänteet ovat saaneet uuden merkityksen kestävän elämäntavan ilmentäjinä, ja ruokahävikin vähentäminen onkin demokratisoinut kestävää kulutusta tuomalla sen tavallisen ihmisen ulottuville. Samalla hävikin syntyyn vaikuttavat poliittiset ja rakenteelliset kysymykset ovat jääneet sangen vähälle huomiolle julkisessa keskustelussa. Tämä on ongelmallista, koska ylijäämän tuotanto on elimellinen osa arvontuotantoa. Monet arkisista ruokakäytännöistämme sekä perustuvat ylijäämän tuotantoon että ylläpitävät sitä, ja siksi ruokahävikin vähentäminen edellyttää syvällistä kulttuurista muutosta. Helppojen ratkaisujen etsimisen lisäksi tarvitaan hankalien kysymyksien äärellä pysymistä ja totuttujen ajattelun, toiminnan ja kielenkäytön tapojen haastamista. Tapa, jolla ongelmista puhutaan, rajaa myös niiden mahdollisia ratkaisuja.

Kanssatutkimusta työväenopistossa – yhdessä tutkimassa ja oppimassa

Kaarina Hippi, Havu Kuusinen, Ronja Marwedel ja Johanna Vaattovaara

Artikkelissamme valotamme yhtä tutkimuksen ja koulutuksen yhteen kietovaa opetuskokeilua, joka toteutettiin Helsingin työväenopistossa osana Koneen Säätiön rahoittaman Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hankkeen toimintaa. Kurssin toimintamalli perustui osallistujien vuorovaikutukseen ja siihen, että jokainen on oman kielellisen todellisuutensa asiantuntija ja rooliltaan kanssatutkija (termistä ks. Kulmala ym. 2023). Kuvaamme artikkelissa osallistujien kokemuksia tästä kansalaistieteellisestä kokeilusta.

Oman äidinkielen opetus osana kestävää kieltenopetusta

Irina Piippo

Mahdollisuus opiskella omaa äidinkieltä on osa hyvää koulutusta, jolla voidaan tukea oppilaan monipuolista vähemmistökielen taitoa ja koulukieleen sosiaalistumista. Opetusta toteutetaan kuitenkin monin tavoin koulujärjestelmän marginaaleissa. Tässä artikkelissa nostan esiin joitain havaintoja arabian oman äidinkielen opetuksesta Migdia-hankkeessa tekemäni etnografisen havainnoinnin pohjalta ja pohdiskelen opetuksen kestävyyttä erityisesti koulujen yhdenvertaisuustyön ja eettisyyden näkökulmista. Opetuksen järjestämiseen liittyvät haasteet on tunnistettu alan arvioinneissa ja tutkimuksessa. Selvityksissä ja kyselytutkimuksissa arjen kestävyyttä rakentavat ja rapauttavat yksityiskohdat jäävät kuitenkin usein irrallisiksi laajemmasta yhteiskunnallisesta viitekehyksestään.

”Tuotan sen itse, sen punaisen langan”: Suomen kielen oppimateriaalien tuotanto ja käyttö Ruotsissa opettajien kokemina

Maarit Jaakkola

Ruotsin peruskoulujen suomen opettajille toteutetusta kyselystä selviää, että opettajat hyödyntävät pääosin Suomessa tuotettuja oppimateriaaleja ja täydentävät niitä itse kootulla kulttuurimateriaalilla. Oppimateriaalityötä ja opetustyötä luonnehtii vahva yksin tekemisen kulttuuri.

Vastuullinen vieraiden kielten opetus herättelee oppijan kieli- ja kulttuuritietoisuutta

Milla Luodonpää-Manni, Kaisa Hahl, Laura Lahti ja Toni Mäkipää

Artikkelissa tarkastelemme kieli- ja kulttuuritietoisuutta osana vastuullista vieraiden kielten opetusta. Yhteiskunnan moninaistuessa opetussuunnitelman perusteet eri kouluasteilla asettavat opettajien tehtäväksi tukea oppijoiden kasvua kohti kulttuurista moninaisuutta ja kielitietoisuutta. Vieraiden kielten opetus nähdään johdatuksena kielikasvatukseen, ja kulttuuriseen osaamiseen liittyviä sisältöjä mainitaan eri oppimäärien oppimistavoitteissa.

Can arts, business and sustainability go together? Implementing a communications course on cultural sustainability for business students

Maria Asuncion Gajitos 

This article describes the creation and implementation of a communications course based on cultural sustainability at Hanken School of Economics. Created in 2021, “Cultural Sustainability and Communication” is intended to expand the English business communication course pool. Several guests from the field of culture are invited to lecture on their expertise during the seven-week course. Cultural sustainability awareness, contact with stakeholders and communication strategies are at the heart of the course. It aims to increase cultural awareness during university studies and inspire the students to be players of change in the cultural scene. 

Kielten opintojaksot kestävän tulevaisuuden asialla

Ria-Marika Heiska ja Maarit Ohinen-Salvén

Tässä käytännönläheisessä artikkelissa käsittelemme kestävää kehitystä yhtenä mahdollisuutena lisätä korkeakoulutasoisen kielenopetuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Valaisemme kahdella käytännön esimerkillä, miten kestävän kehityksen teemoja voidaan integroida vieraan kielen oppimiseen. Ensimmäinen esimerkki pohjautuu kansallisessa KiVAKO-hankkeessa tuotettuun saksan kielen verkko-opintojaksoon, joka on muokattu eurooppalaisen yliopistoallianssin tarjontaan sopivaksi. Toinen esimerkkimme on Saksaan suuntautuvan opintomatkan ympärille rakentuva saksankielisiä markkinoita ja kulttuuria käsittelevä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun omassa tarjonnassa oleva opintojakso.

Towards sustainable bilingual-CLIL education through the three gifts of teaching

Josephine Moate ja Pei-Fen Hsu

In recent decades, the Sustainable Development Goals (UN, 2015), and the importance of education for reimagining the future (UNESCO, 2021) have increasingly gained attention. While the importance of sustainability has been recognised in recent CLIL publications (Dalton-Puffer et al., 2022; Nikula et al., 2022), what sustainability means as part of CLIL education is yet to be addressed. We begin by outlining the connection between CLIL and bilingual teaching in Finland, then using Biesta's theory of World-Centred Education (2022) we use the three gifts of teaching to consider the importance of teaching in the development of sustainable bilingual education. The key question we seek to address is how students in bilingual education can grow up to be at home in the world, aware of the limits and limitations on what humans can desire from and can do with the natural and social world. This question draws attention to the crucial role of teachers and teaching in the development of sustainable bilingual-CLIL education.