Kielet koulutuksen kentällä - Kieliverkosto lausui valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta

Tiedote 22.1.2021

Kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto) on lausunut luonnoksesta valtioneuvoston koulutuspoliittiseksi selonteoksi. Lausunto on annettu verkkopalvelussa lausuntopalvelu.fi. Katso lisätietoja koulutuspoliittisesta selonteosta: OKM 2020.

Kieliverkoston lausunnon keskeinen sisältö

• Kieliverkosto kommentoi lausunnossaan kasvatuksen ja koulutuksen kenttää varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. On hienoa, että molemmat kansalliskielet sekä maahanmuuttajien koulutusta koskevat seikat näkyvät selonteossa kattavasti.

• Selonteossa esitetty S2/R2-opetuksen kehittämisohjelman laatiminen on erittäin tervetullut ja kannatettava toimenpide, jotta opetuksen laatu ja tasa-arvo ympäri Suomen voidaan taata. Kieliverkosto toivoo, että kehittämisohjelmaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä kielen ja koulutuksen tutkijoiden ja opettajien kanssa.

• Jotta tutkimuksissa todettuihin maahanmuuttajaoppilaiden ja kantaväestöön kuuluvien oppilaiden oppimistulosten eroihin voidaan vaikuttaa, tarvitaan mm. resursseja oppimisen tukeen, kielitietoista opetusta sekä opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittämistä esimerkiksi monikielisen pedagogiikan osalta.

• On tärkeää edistää lasten ja nuorten oppimista ja osaamista kaikilla heidän osaamillaan kielillä. Siksi esimerkiksi maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta on kehitettävä niin opetussuunnitelman, opetusjärjestelyiden ja -materiaalien kuin opettajien koulutuksen osalta.

• Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa yleissivistävien opintojen vahvistaminen ja arvostuksen kasvattaminen ovat tärkeitä tavoitteita, sillä yleissivistävät opinnot tukevat opiskelijoiden ammatillista osaamista. Toisella asteella kansainvälisyyden vahvistaminen edellyttää koulutuksenjärjestäjiltä vahvempaa panostusta kieliin ja kielikoulutukseen.

• Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden integrointi yhteiskuntaan ja työelämään vaatii kansalliskielten kurssien merkittävää lisäämistä korkeakouluissa. Korkeakoulutuksesta on tärkeää huolehtia myös ruotsin kielellä.

• Selonteossa huomioidaan maahanmuuttajien mahdollisuus kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan myös ruotsiksi. Toimivan ruotsinkielisen koulutusväylän tarjoaminen ja kehittäminen on kannatettava tavoite.

• Selonteossa on huomioitu, että kielitaito on keskeinen osa kansainvälisyysosaamista. Siinä ei kuitenkaan huomioida ajankohtaista tutkimustietoa siitä, että suomalaisten lasten ja nuorten kieltenopiskelu on vähentynyt ja eriarvoistunut, ja tämä kehitys jatkuu edelleen. Siksi kielikoulutukseen tulee tulevina vuosina panostaa merkittävästi niin valtionhallinnon, kuntien, opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kuin lasten ja nuorten asenteiden ja motivaation tasolla, jotta Suomessa on tulevaisuudessakin eri kielten osaajia riittävästi.

• Selonteossa on huomioitu, että maahanmuuton kasvu vahvistaa kansallista kielivarantoa. On kuitenkin vielä tehtävä työtä sen eteen, että Suomessa jo nyt oleva kattava kielivaranto tulisi tunnistetuksi, tunnustetuksi ja hyödynnetyksi.

***

Lausunto on Kieliverkoston vastuullisten tutkijoiden yhteistyössä laatima.

Kieliverkoston lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kannanotot-lausunnot-ja-muut-materiaalit/kieliverkoston_lausunto_luonnoksesta-valtioneuvoston-koulutuspoliittiseksi-selonteoksi_220121_logolla.pdf