Kieli, koulutus ja yhteiskunta – helmikuu 2019
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(1)
Julkaistu 13. helmikuuta 2019
Pääkirjoitus: Kielitietoisena ja -taitoisena ammattiin
Erja Kyckling ja Heidi Vaarala
Kohti eettistä ammatillista koulutusta
Saija Leiding
Ammatillinen koulutus on ollut jo muutaman vuoden ajan myrskyn silmässä. Koulutuksen uudistavaa lainsäädäntöä valmisteltiin vuosia, ja uusi lainsäädäntö astui voimaan 2018. Reformista on saatu ensi kokemuksia vuoden verran, ja onkin hyvä aika tarkastella tilannetta – mitä ammatilliselle koulutukselle kuuluu nyt ja mihin suuntaan koulutuksen laadunvarmistusta olisi syytä kehittää?
Kielitietoisella ohjauksella vauhtia ammattikielen oppimiseen
Tuija Arola ja Marianne Seppä
Vieraskielisten määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti, ja tämä näkyy voimakkaasti myös ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä yhä suurempi osa ammatin oppimisesta siirtyy työpaikolle. Uusi ammatillinen koulutus tuo uudenlaisia haasteita ohjaukselle. Tarvitaan kielitietoisuutta ja siihen liittyvää uutta ammattitaitoa niin ammatillisten opettajien kuin työpaikkaohjaajienkin arkeen.
Yritystä uralle! – Maahanmuuttajat jatko-opintoihin ja työhön toisen ja korkea-asteen yhteishankkeessa
Tuula Jäppinen, Birgitta Nelimarkka ja Riitta Yli-Tainio
Suomen työmarkkinoille tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän maahanmuuttajia. Toisaalta monien maassa jo asuvien kansainvälisten opiskelijoiden ja muista syistä tänne muuttaneiden voi olla vaikea työllistyä suomen kielen taidon puutteiden ja mahdollisten ennakkoluulojen vuoksi. Miten maahanmuuttajien jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia voisi parantaa? Helsingin seudun kauppakamarin rahoituksella käynnistetty hanke Yritystä uralle! etsii ratkaisuja Business Collegen ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yhteistyönä.
Does vocationally oriented foreign language teaching meet the needs of Finnish and German vocational school students?
Sanna Dziomba
This article is based on upper secondary vocational school students’ interviews made in Finland and in Germany in 2016 and in 2017. The study results suggest that in both countries, English language skills are seen as the most important foreign language skills and the students would like to have more vocationally oriented English language classes with focus on authentic spoken language communication. The differences in the educational systems of the two countries might result in differences in students‘ perceptions of whether and to what extent they will actually need foreign languages in their future working life.
The Future is Now – UAS Language Education in Transition
Kirsi-Marja Toivanen ja Kaija Sankila
The current article discusses how the increasing student diversity and transformation of work challenge language education at the Finnish universities of applied sciences (UAS). The article highlights some administrative and pedagogical solutions that have been developed at Karelia UAS to enable the progress of diverse students towards professional competence in foreign languages necessitated by the changes in the labour market. The aim of this article is to evoke discussion on the future directions of language education in vocational higher education.
Kieltä ja viestintää opiskellaan yhä enemmän verkossa ammatillisella toisella asteella
Kaisa Jänis
Pohjoiskarjalainen eRiveria on keskittynyt kehittämään ja tarjoamaan yhteisten aineiden verkko-opintoja ammatillisella toisella asteella. Äidinkielen opettaja ja kieltenopettaja kertovat, miten viestintä muuttuu, kun opiskelijat ovat luokkatilan sijaan verkossa. Esimerkiksi tehtävänantojen yksiselitteisyyteen ja palautteiden sanavalintoihin on kiinnitettävä verkko-opinnoissa enemmän huomiota kuin kontaktiopetuksessa. Opiskelijat tulevat tutuiksi ja kommunikointi onnistuu verkossakin, vaikkei reaaliaikaista vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijan välillä ole opintojen aikana välttämättä lainkaan.
Työelämään kielitaitoisina ja itseohjautuvina – englannin monimuoto-opetuksen tarkastelua ammattikorkeakoulussa
Hellä Siekkinen
Tarkastelen tässä väitöskirjaani (Siekkinen 2017) pohjautuvassa artikkelissa monimuoto-opetuksen käyttöä Jyväskylän ammattikorkeakoulun englannin opetuksessa ja sen mahdollista vaikutusta opiskelijoiden itseohjautuvuuteen ja kielitaidon kehittymiseen. Monimuoto-opetuksella tarkoitetaan yhdistettyä lähi- ja itsenäistä opiskelua. Vertailen lukion suorittaneiden ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden peruskoulupohjaisten opiskelijoiden oppimistuloksia ja itseohjautuvuutta. Aihe kiinnosti, koska olen toiminut englannin opettajana sekä lukiossa että ammatillisella puolella kauppaoppilaitoksessa. Ammattikorkeakouluopintoihin jatketaan sekä lukioista että ammatillisista oppilaitoksista.
Mihin tähtäät, nursing-ohjelma?
Anu Mustonen ja Sara Tuisku
Tässä artikkelissa pohditaan, millainen ammattikorkeakoulujen hoitoalan englanninkielinen tutkinto-ohjelma on suomen kielen oppimisen näkökulmasta. Artikkeli pohjautuu asiasta tehtyyn taustatutkimukseen, omiin kokemuksiimme kansainvälisille hoitoalan opiskelijoille suunnattujen suomen kurssien opettajina sekä opiskelijoilta saatuun palautteeseen. Haluamme nostaa esiin kysymyksen siitä, mikä on ammattikorkeakoulujen englanninkielisten hoitoalan tutkinto-ohjelmien tavoite.
Ai mikä multimodaalinen vuorovaikutus? Opetussuunnitelman uudistustyö tulkkauksen koulutuksessa
Elina Tapio ja Hanna-Kaisa Turja
Viittomakielen tulkkeja on koulutettu Suomessa jo vuodesta 1978 lähtien. Ammattikorkeakoulutasolla tulkkikoulutusta on ollut yli kaksikymmentä vuotta. Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Diakonia-ammattikorkeakoulu kouluttavat viittomakielen tulkkeja ja niillä on yhteinen ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Humakista valmistuu vuosittain noin 35 tulkkia. Viime vuosina tulkiksi valmistuminen on nähty kuitenkin riskialttiina, koska muutokset tulkkauspalvelun järjestämisessä ja laajemmin yhteiskunnassa ovat luoneet haasteita työllistymiselle. Aiemmalla tulkkauksen koulutuksen opetussuunnitelmalla saavutettu osaamisprofiili osoittautui liian suhdanneherkäksi. Tässä artikkelissa kerromme, millä tavalla opetussuunnitelmaa uudistamalla reagoimme tulkkausalan toimintaympäristön muutoksiin. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön syksyllä 2018. Kirjoittajista yliopettaja Elina Tapio veti koulutuksen opetussuunnitelmatyötä ja lehtori Hanna-Kaisa Turja oli opetussuunnitelmatyöryhmässä työn alusta opetussuunnitelman valmistumiseen saakka.