Kieli, koulutus ja yhteiskunta – helmikuu 2022

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 13(1)

Julkaistu 9. helmikuuta 2022

Pääkirjoitus: Sosiaaliset robotit ja kielenoppiminen

Marjut Johansson, Minna Maijala, Maarit Mutta ja Outi Veivo

Voiko robotti toimia opettajana? Voiko se korvata kielten opettajaa? Vastaus on hyvin selvä: ei voi. Millainen rooli robotilla voi olla sitten luokkahuoneessa ja erityisesti vieraan kielen oppimisessa?  Miten opettajan rooli muuttuu, kun luokkaan tulee yksi uusi, täysin erilainen toimija lisää?  Mitä iloa roboteista on kielen oppimisessa? Pitääkö opettajan opetella koodaamista? Näihin ja moniin muihin kiehtoviin robottien puoliin tutustutamme lukijoita tässä teemanumerossa.

Vuorovaikutus ja kielenoppiminen sosiaalisen robotin kanssa

Marjut Johansson

Mikä sosiaalinen robotti on? Lyhyesti ilmaistuna sosiaalinen robotti on kone, teknologinen väline, jonka toiminta on sellaista, että ihmisten on mahdollista olla sen kanssa vuorovaikutuksessa (ks. mm. Breazeal 2003). Sosiaalisen robotin käytettävyyttä ja ominaisuuksia on alettu kokeilla opetuksessa ja oppimisessa. 

Tässä artikkelissa esittelen ensiksi, miten sosiaalisia robotteja on lähestytty tutkimuksen kohteena. Seuraavaksi esittelen lyhyesti erilaisia sosiaalisen robotin tyyppejä ja tarkastelen sosiaalisen robotin kehollisuutta sekä toimintaa yhden sosiaalisen robotin, Nao-robotin, esimerkin avulla. Käsittelen myös sitä, millainen keskustelukumppani robotti on ja miten se vaikuttaa vuorovaikutustilanteeseen. Lopuksi pohdin myös sitä, millaisia mahdollisuuksia robotti voi tuoda vieraan kielen opetukseen ja oppimiseen.

Tehokas opettaja vai hauska lelu? – Sosiaaliset robotit kielten oppimisessa

Outi Veivo

Ensimmäiset kokeilut sosiaalisten robottien hyödyntämisestä kielten opetuksessa tehtiin jo parikymmentä vuotta sitten. Viime vuosina näitä kokeiluja on tehty paljon myös Suomessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, mitä sosiaalisten robottien avulla voidaan oppia. Tarkastelu perustuu esimerkkeihin siitä, miten robottiavusteita kieltenopetusta on tutkittu ja millaisia tuloksia tutkimuksista on saatu.

Robotti luokkahuoneen ekosysteemissä – robotit kestävän kehityksen tavoitteiden edistäjinä?

Minna Maijala ja Maarit Mutta

Kielten opetus on nopeasti muuttuvassa maailmassa jatkuvasti uusien haasteiden edessä. Monet näistä haasteista liittyvät kulttuurien kohtaamiseen, monikielisyyteen ja oppimisympäristöjen muuttumiseen teknologisen kehityksen myötä. Seuraavassa pohdimme, miten robotin saapuminen luokkaan vaikuttaa luokkahuoneen ekosysteemiin ja miten sen käyttö voi edesauttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista robottiavusteisessa kielten oppimisessa.

Kokemuksia robotista kieltenopetuksessa

Hilla-Marja Honkalammi

Sosiaaliset robotit tarjoavat uusia mahdollisuuksia kieltenopetukseen. Sosiaaliset robotit tulivat luokkahuoneisiin muutama vuosi sitten, mutta niiden käyttö kieltenopetuksessa on edelleen kohtalaisen harvinaista. Tässä artikkelissa esitellään kahden kieltenopettajan kokemuksia robotin käytön ensimmäisistä vuosista.

Sosiaaliset robotit oppimisen tukena lapsilla ja aikuisilla

Aino Ahtinen

Tässä artikkelissa pohdin sosiaalisten robottien vahvuuksia ja mahdollisuuksia oppimisen tukena lapsilla ja aikuisilla. Tätä aluetta kutsutaan robottiavusteiseksi oppimiseksi (robot-assisted learning) ja tätä työtä tekeviä robotteja opetusroboteiksi (educational robots). Kerron ensin käyttäjäkokemustutkimuksistamme, joissa tutkittiin robotteja kieltenoppimisen apuvälineenä luokkaopetuksessa alakoulussa ja aikuisilla maahanmuuttajilla työkontekstissa. Sen jälkeen kuvailen pilottiamme, jossa erilaiset perheet yhteisoppivat sosiaalisen robotin kanssa kotikontekstissa. Lopuksi päästään kurkistamaan uuteen RoboStudioon, joka on Tampereen yliopistolla toimiva sosiaaliseen robotiikkaan liittyvä yhteisoppimisen ”paja”.

Etäläsnäolorobotti rullaa luokkahuoneeseen: osallistuminen ja toimijuus hybridiopetuksessa

Heidi Jauni ja Teppo Jakonen

Meneillään oleva pandemiatilanne on lisännyt etäosallistumisen tarvetta työelämässä ja koulutuksessa. Joustaville osallistumistavoille on kysyntää useissa eri konteksteissa. Myös tietoisuus vastaavien poikkeusolojen mahdollisuudesta tulevaisuudessa motivoi kehittämään teknologisia ratkaisuja, jotka tukevat etäosallistumismahdollisuuksia. Esittelemme tässä artikkelissa kokemuksiamme etäläsnäolorobotin käytöstä hybridin kielenopetuksen välineenä yliopistokontekstissa. Pohdimme, miten luokkahuone materiaalisena oppimisympäristönä vaikuttaa robotin käyttömahdollisuuksiin, ja millaisia pedagogisia tukitoimia robottivälitteiseen etäopetukseen tarvitaan esimerkiksi oppimateriaaleja, valkotauluja ja elektronisia laitteita käytettäessä. Lisäksi pureudumme robotin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin etäopiskelijan toimijuutta lisäävänä välineenä.

Kokemuksia humanoidirobotin käytöstä maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa työpaikoilla

Ellinoora Köpman ja Susanna Kouri

Ammattiopisto Lappiassa toteutettiin vuosina 2018–2020 Oma polku maahanmuuttajalle hanke (ESR), jossa keskiössä oli maahanmuuttajien työllistymisen ja suomen kielen oppimisen tukeminen. Hanke mahdollisti Nao 6 -humanoidirobotin ja siihen liittyvän palvelun hankinnan. Suomessa humanoidirobotteja on käytössä eri kouluasteilla, lähinnä luokkamuotoisessa kielten opetuksessa. Halusimme hankkeessa kokeilla täysin uudenlaista suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen menetelmää, jota ei tiettävästi ole kokeiltu muualla. Menetelmä ja saavutetut tulokset ovat kiinnostaneet myös kansainvälisesti ja niitä on esitelty kansainvälisissä konferensseissa. Tässä artikkelissa kuvaamme kokemuksia ja esimerkkejä siitä, miten humanoidirobotti opettaa maahanmuuttajille suomea työpaikoilla yhdessä kouluttajan kanssa. Lopuksi kerromme, miten robottiavusteisen suomen kielen opetuksen kehittämistä jatketaan Lappian Silta  ̶ siirtymät maahanmuuttajien urapoluilla -hankkeessa (ESR).