Kieli, koulutus ja yhteiskunta – helmikuu 2023
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 14(1)
Julkaistu: 15. helmikuuta 2023
Pääkirjoitus: Monilukutaito on ajattelua, ymmärtämistä ja maailman hahmottamista
Teija Mursula ja Anne Tiermas
”Monikirjoitustaidot” – tiedonalakohtaisten kirjoitustaitojen monet mahdollisuudet
Johanna Pentikäinen
Ovatko kirjoitustaidot jääneet lukutaitoja ja monilukutaitoa koskevan keskustelun varjoon? Artikkelissa pohditaan, kuinka kirjoitustaitoja voi vahvistaa eri oppiaineiden osana, ja kannustetaan integroivaan ja sosiaalisia käyttötapoja huomioivaan opetukseen.
Visuaaliset tekstilajit osana monilukutaitoa
Henri Satokangas
Yksi monilukutaidon osa-alue muodostuu taidoista tulkita ja tuottaa visuaalisia ilmaisukanavia hyödyntäviä tekstikokonaisuuksia. Kuvilla on monenlaisia tiedonaloilla erikoistuneita tehtäviä, ja näitä tehtäviä täyttämään on muodostunut lajeja kartoista ja käsitediagrammeista pilakuviin ja tilastografiikkaan, joilla on omat alakohtaiset käytänteensä.
Ympäristöopin ja historian yhteiskirjoittaminen alakoulussa
Anne-Elina Salo, Sara Routarinne, Riitta Juvonen ja Arja Kaasinen
Suomalaisessa tulkinnassa monilukutaidosta lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen kuuluu kaikille oppiaineille ja siihen kuuluu myös tiedonalan kielen omaksuminen (esim. Harmanen, 2016). Näemme, että joustavuus moninaisissa tavoissa osallistua tekstin tuottamiseen tukee oppilaiden kirjoittamisen valmiuksia alati muuttuvassa maailmassa. Tässä artikkelissa esittelemme erilaisia osallistumisrooleja, joihin alakoulun oppilaat nojaavat ympäristöopin ja historian yhteiskirjoittamisen tilanteissa. Esittelemämme roolit kuvaavat oppilaiden valmiuksia ja voivat toimia opettajille hyödyllisenä työkaluna tunnistaa niin oppilaiden vahvuuksia kuin kehittämisen kohteita yhteiskirjoittamisen tilanteissa. Tämä voi auttaa opettajaa kehittämään opetustaan ja suunnittelemaan tehtäviä siten, että ne kannustavat oppilaita joustavasti monimuotoiseen, lukemista ja kirjoittamista tukevaan osallistumiseen.
Tiedonalojen tekstitaidot käsityöprosessin dokumentoinnissa: työkuvauksen tekstilajin mallinnusta
Virva Törmälä ja Pirjo Kulju
Eri tiedonaloilla on omat lukemisen, kirjoittamisen ja puhumisen konventionsa, jotka näyttäytyvät esimerkiksi tekstuaalisina ja sanastollisina piirteinä. Artikkelissa kuvataan, kuinka käsityön tiedonalan kieli ja esitystavat todentuvat alakoulussa kolmasluokkalaisten digitaalisissa työkuvauksissa.
Miksi ja miten energiatiedon lukutaitoa kouluihin?
Teija Keränen
Energiatiedon lukutaito on kansalaistaito, jonka merkitys on korostunut sodan ja energiakriisin myötä. Energiaan liittyvät asiat ovat keskeisiä yhteiskunnan toiminnassa ja toisaalta energiantuotanto liittyy mm. ilmaston lämpenemiseen. Energia-aiheisiin perehtyminen on siksi tärkeää jo koulujen perusopetuksessa.
Tiedonalakohtaiset tekstitaidot rakentuvat vuorovaikutuksessa
Anne Tiermas
Tiedonalan kieli eli oppiainekohtainen kielenkäyttö mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa (Opetushallitus 2014), mutta käytännönläheisiä esityksiä eri tiedonalojen kielten piirteistä on vasta vähän. Tarkastelen tässä artikkelissa yläkoulun fysiikan oppituntia, jossa sekä opettajan että oppilaiden toiminta tekee näkyväksi niin tiedonalan kielen kuin tiedonalakohtaisten tekstitaitojen rakentumista. Pohdin myös hieman sitä, millaista on opiskella koulun oppiaineita toisella kielellä.
Sarjakuva – monilukutaidon pedagogiikan aarreaitta
Minna Sääskilahti
Sarjakuvaa tarkastellaan artikkelissa monilukutaidon opettamisen aarreaittana. Se on ilmaisumuoto, joka tarjoaa lapsille ja nuorille elämyksellisiä lukukokemuksia sekä motivoivia mahdollisuuksia kehittää monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taitoja. Sarjakuva antaa myös välineitä yhteiskunnallisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.
Luku- ja kirjoitustaidon opettamisen täydennyskoulutus ja prosessimallit työn tukena
Teija Mursula
Kun opettaja osallistuu luku- ja kirjoitustaidon täydennyskoulutukseen, hänellä on usein mielessään huoli oppilaiden tai opiskelijoiden lukutaidon heikentymisestä. Pystyykö perusopetus enää turvaamaan riittävää luku- ja kirjoitustaitoa jokaiselle oppijalle, ja miten opettaja voi auttaa ja tukea monilukutaitojen oppimisessa mahdollisimman hyvin?
Monilukutaidon opetus on sisältöjen integrointia ja uudenlaista pedagogiikkaa
Outi Kallionpää
Monilukutaitoa kuvataan sateenvarjokäsitteeksi, joka sisältää kaikki nykymaailmassa tarvittavat lukutaidot. Useat opettajat kokevat, että monilukutaito tarkoittaa perustaidoista erillistä media- ja digitaalisuuskasvatusta, joka vie uutta tilaa muutoinkin täyteen ahdetusta opetussuunnitelmasta ja heikentää näin entisestään lasten perusluku- ja kirjoitustaitojen opetukseen käytettävää aikaa. Polarisaatioasetelma on usein kuitenkin keinotekoinen.
Teematarinat – yhteisöllisen kirjoittamisen opiskelumenetelmä
Ulla Maija Jutila
Skotlannista alkunsa saanut storyline on hauska, motivoiva ja luova työskentelytapa. Tutustuin menetelmään Oulun yliopiston järjestämässä Lukeminen lentoon, kirjoittaminen kiitoon -täydennyskoulutuksessa. Kuvaan tässä artikkelissa kokemuksiani menetelmän hyödyntämisestä teematarinoissa.
Kirjallisuuslähtöinen sanataide innostaa lukemaan, keksimään ja kirjoittamaan
Anna Anttonen ja Kati Inkala
Lasten ja nuorten lukumotivaation ja lukemisen taitojen heikkeneminen ovat yksi vuosikymmenemme kriiseistä. Monipuolisten lukemisen ja kirjoittamisen taitojen merkitystä ei voida kiistää: lukeminen ja kirjoittaminen avaavat reittejä toisiin ihmisiin, heidän ajatuksiinsa ja tunteisiinsa. Kirjallisuuslähtöinen sanataide kuljettaa lapsia ja nuoria kirjojen maailmoihin ja innostaa kertomaan ja kirjoittamaan myös itse.