Kielibuusti.fi-sivusto tarjoaa malleja ja työkaluja korkeakoulutettujen kansainvälisten osaajien kielenoppimiseen ja sen tukemiseen – käyttäjä- ja käytettävyystutkimus ohjaa jatkokehitystä
Julkaistu: 14. helmikuuta 2024 | Kirjoittanut: Jepa Viinanen
Talent Boost -toimintoihin kuuluvassa Kielibuusti-hankkeessa kehitetään suomen ja ruotsin oppimista kansainvälisten osaajien työllistymisen ja pitovoiman parantamiseksi. Sille onkin nyt tilausta, koska myös kotimaisten kielten taito on alettu yhä laajemmin nähdä yhtenä merkittävänä tekijänä työllistymisessä ja kotoutumisessa. Olipa sitten kyseessä suoraan työhön ulkomailta rekrytoitu jo valmiiksi korkeakoulutettu osaaja tai Suomessa korkeakoulutuksen saanut, on paikallisen kielen osaaminen kiistatta tärkeä tekijä kotoutumisessa. Yli 60 prosenttia kansainvälisistä osaajista pitää kielimuuria yhtenä suurimmista kotoutumisen haasteista (Välimäki, Pitkänen, Niemi & Veijola 2023).
Kielibuusti-hankkeessa tuotetaan tutkimukseen perustuvia, käyttövalmiita materiaaleja ja työkaluja, jotka helpottavat kielenoppimista työssä ja arjessa. Yksi hankkeen kantavista ajatuksista on se, että kielenoppiminen ei ole vain oppijan itsensä vastuulla, vaan tukea tarvitaan kaikilta niiltä tahoilta, jotka tavalla tai toisella ovat tekemisissä kansainvälisen osaajan kanssa. Kielibuusti.fi-sivustolle on koottu yhden luukun taktiikalla kaikki tieto, materiaalit ja neuvot kielenoppimiseen ja sen tukemiseen. Kohderyhmiksi on määritelty suomen- ja ruotsinoppijat, suomea ja ruotsia toisena kielenä opettavat, opinto- ja uraohjaajat sekä työnantajat ja työyhteisöt.
Kun sivustoa vasta suunniteltiin syksyllä 2022, tehtiin sen eri käyttäjäryhmille kysely, jolla koottiin tietoa kohderyhmiä palvelevan sivuston rakentamiseksi ja sisällöntuotannon ohjaamiseksi. Kyselyyn vastasi yli 700 henkilöä, ja lisäksi haastateltiin eri kohderyhmien edustajia. Kielibuusti-sivustoa ja sen sisältöjä pyrittiin rakentamaan pitkälti kyselyn antaman tiedon pohjalta.
Marraskuussa 2023 – tammikuussa 2024, kun kielibuusti.fi-sivusto oli ollut toiminnassa hieman yli puoli vuotta, tehtiin käyttäjä- ja käytettävyystutkimus, jonka tavoitteena oli arvioida eri käyttäjäryhmien käyttökokemusta sivustosta. Tutkimuksessa kerättiin toisaalta tietoa siitä, miten käyttäjät arvioivat nykyisen sisällön hyödyllisyyden ja millaisia tarpeita heillä oli Kielibuustin tulevaisuudessa tarjoamille sisällöille, mutta toisaalta myös siitä, miten toimivina sivuston käyttöliittymä ja design koettiin.
Tutkimus toteutettiin yhdistämällä kaksi eri tutkimustapaa, verkkokysely sekä käyttäjätestaus ja -haastattelu. Verkkokysely oli vastattavissa kielibuusti.fi-sivustolla marraskuussa 2023. Kyselyyn oli mahdollista vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kaikkiin neljään pakolliseen kysymykseen saatiin yhteensä 745 vastausta. Ensimmäinen kysymys selvitti, mihin käyttäjäryhmään vastaaja kuului. Seuraavaksi kysyttiin, mihin tarpeisiin käyttäjä kokee sivuston sisällön vastaavan. Tarjolla olevat vastausvaihtoehdot riippuivat valitusta käyttäjäryhmästä. Vastaajia pyydetiin myös arvioimaan numeerisesti verkkosivun helppokäyttöisyyttä ja sisällön hyödyllisyyttä. Näiden neljän pakollisen kysymyksen lisäksi vastaajat saattoivat halutessaan kertoa avoimessa tekstikentässä, mikä sivuston sisältö oli erityisen hyödyllistä, ja toisaalta, mitä tietoa tai sisältöä he olisivat halunneet löytää sivustolta.
Käyttäjätestaus ja -haastattelu taas sisälsi etäyhteyden avulla toteutettuja käytettävyystestejä ja puolistrukturoituja haastatteluja, ja tutkimuksesta vastasi kielibuusti.fi-sivuston tekninen toteuttaja, Siili Solutions. Tutkimusjakso ajoittui marraskuun 2023 puolivälistä tammikuun alkupuolelle 2024, ja tätä artikkelia kirjoitettaessa käytettävyystutkimuksen tuloksista oli käytettävissä alustava väliraportti. Testaukseen ja haastatteluihin osallistui yhteensä 17 henkilöä kielibuusti.fi-sivuston kuudesta käyttäjäryhmästä. Jokaisesta käyttäjäryhmästä oli mukana sekä sellaisia osallistujia, joille verkkosivun sisällöt olivat entuudestaan tuttuja, että sellaisia, jotka eivät olleet vierailleet sivustolla ennen testiin osallistumista.
Käyttäjätutkimusta laadittaessa nojattiin monilta osin siihen tietoon, jota oli saatu syksyn 2022 käyttäjäryhmäkyselyssä, siis ennen sivuston rakentamisen aloitusta. Esimerkiksi monivalintakysymysten vaihtoehdot tähän käyttäjätutkimukseen oli muotoiltu aiemmin tehdyn käyttäjäryhmäkyselyn perusteella ja sitä silmällä pitäen, mitkä asiat oli koettu suurimmiksi haasteiksi.
Suomen- ja ruotsinoppijat kiittelevät sivuston sisältöä, mutta toivovat selkeyttä
Suuri enemmistö verkkokyselyyn vastanneista (745) oli suomen kielen oppijoita (552). Heistä noin 76 prosenttia oli vastannut kyselyyn englanniksi. Vastaukseksi kysymykseen ”Tämän verkkosivun sisältö auttaa minua…” suurin osa vastaajista, 52 prosenttia, oli valinnut vaihtoehdon “sivusto auttaa minua käyttämään suomea arjessa”. Seuraavaksi eniten apua oli saatu sopivan suomen opiskelutavan löytymisessä (26 % vastaajista) ja suomen kielen opintojen suunnittelussa (21 %). Huomionarvoista ja tarkempaa tarkastelua vaativaa on kuitenkin, että sisällön hyödyllisyyttä kaiken kaikkiaan arvioitiin varsin eriävin mielipitein. Vaikka asteikolla 0–10 täyden kympin antoi arvioksi 166 vastaajaa, mediaani jäi kuitenkin vain arvosanaan 6.
Avokysymykseen ”Mikä sisältö on sinulle erityisen hyödyllistä?” vastaajat luettelivat lukuisan määrän eri sisältöjä aina puhekielestä kirjoittamisen oppimiseen ja kurssihausta oppimisen suunnitteluun. Haastatteluiden perusteella hyödyllisimmiksi osioiksi koettiin Itseopiskelu, Kielitestit ja kielitaitotasot sekä Kotoutuminen ja kulttuuri. Formaattina hyödyllisimpinä pidettiin videoita ja tehtäviä sekä listauksia erilaisista vinkeistä. Pitkien listojen selaamista luonnehdittiin kuitenkin uuvuttavaksi.
Avokysymykseen ”Mitä tietoa tai sisältöä olisit halunnut löytää tältä sivustolta?” tuli runsaasti vastauksia. Osassa toivottiin asioita, joita sivustolta kyllä löytyykin, kuten vinkkejä, itseopiskelumateriaaleja ja tietoa opiskelupaikoista. Vastauksissa näkyi myös hämmennys siitä, että sivusto ei tarjonnutkaan varsinaisia kursseja. Toiveissa oli myös formaatteihin liittyviä toiveita, sillä jotkut vastaajista kaipasivat podcasteja, musiikkia, kuvia ja sanastoja. Se, että sivustolta olisi toivottu sisältöjä, joita siellä onkin runsaasti, kertonee osaltaan siitä, ettei niiden löytäminen ole aina helppoa. Selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä painottavalle jatkokehitykselle on siis selkeä tarve.
Sivuston käytettävyydestä suomenoppijat olivatkin montaa mieltä. Käytön helppoutta arvioitiin asteikolla 0–10 vastaamalla kysymykseen ”Löydän etsimäni helposti tältä verkkosivustolta”, ja vastausten mediaaniksi tuli 6. Haastatteluissa selvisi, että juuri oppijoilla oli käyttäjäryhmistä eniten haasteita sivuston käyttöliittymän käytössä, sivustolla navigoinnissa ja sopivan sisällön löytämisessä. Sivuston konsepti ja käyttötarkoitus aiheutti hämmennystä 50 %:ssa haastatelluista, koska sivusto toimi heidän kokemuksensa mukaan hyvin eri tavalla kuin muut kielenoppimissivustot ja -sovellukset. Kaikki kävijät eivät siis selvästi hahmota sivustoa materiaalia yhteen kokoavana portaalina, vaan siltä toivotaan asioita, jotka olisivat mahdollisia ennemminkin oppimisalustan kaltaisessa ympäristössä.
Ruotsinoppijoita oli kyselyyn vastanneissa 27, ja myös heistä suurin osa oli vastannut kyselyyn englanniksi. Myös ruotsinoppijoista iso osa, hieman yli 40 prosenttia, oli sitä mieltä, että sivuston sisältö auttoi heitä ennen kaikkea käyttämään ruotsia arjessaan. Oppijoiden mukaan sivusto auttoi heitä rohkaistumaan ruotsin oppimiseen (26 % vastaajista) ja suunnittelemaan opintojaan (19 %). Hyödyllisiksi sisällöiksi mainittiin avovastauksissa kurssihaku ja materiaalipankki. Haastatteluiden perusteella ruotsinoppijat pitivät hyödyllisinä samoja sisältöjä kuin suomenoppijatkin, eli esimerkiksi itseopiskelumateriaaleja arvostettiin.
Ruotsinoppijoiden antamat arvosanat sivun käytettävyydestä vaihtelivat laidasta laitaan, ja mediaani oli 6. Haastattelut vahvistivat, että ruotsinoppijoilla oli sivuston käyttämisessä samat vaikeudet kuin suomen oppijoillakin. Sitaatti valaisee asiaa:
”Jos olen täysin rehellinen, en koe sivuston käyttöä helppona. Olen kohta 10 minuuttia selannut erilaisia sivuja läpi pääsemättä käsiksi sisältöön, josta olisi minulle hyötyä.”
Sivusto tukee suomen- ja ruotsinopettajien työtä tarjoamalla opetusmateriaalia ja pedagogista tukea
Kyselyn pakollisiin kysymyksiin vastanneista (745) suomen kielen opettajia oli 95. Vastausten perusteella verkkosivun sisältö oli auttanut suomenopettajia eniten opetusmateriaalin löytämisessä. Tätä mieltä oli 65 prosenttia vastanneista. Seuraavaksi eniten sisältö oli tuonut apua opetuksen kehittämiseen tai pedagogisen tuen saamiseen (51 % vastaajista) sekä oppijoiden ohjaamiseen kieliopinnoissa (50 %). Noin neljäsosa vastaajista koki sivuston auttaneen myös motivoimaan oppijoita ja tarjoamaan heille mahdollisuuksia käyttää suomea arjessa.
Hyödyllisinä opettajat listasivat runsaasti erilaisia sisältöjä, joista oli nähtävissä myös, millaisessa kontekstissa he suomea opettavat. Hyödyllisiksi lueteltiin yhtä lailla hyvin yleiset sisällöt, kuten alkeissuomi, linkkikokoelmat ja Kielenoppijan työkalupakki -osio, mutta toisaalta kiiteltiin myös työelämään liittyviä sisältöjä, kuten ammattitekstejä ja -sanastoja sekä työpaikalla tapahtuvaan kielenoppimiseen liittyviä sivuston osioita. Haastatteluissa hyödylliseksi koettuna sisältönä mainittiin erityisesti pedagogiikkapankki. Myös opetusmateriaalipankki koettiin erittäin hyvänä konseptina, johon toivottiin lisää sisältöä. Itse- ja vertaisarviointitehtävien teettäminen eri kulttuurista kotoisin oleville opiskelijoille koettiin työlääksi, koska konsepti on heille niin uusi. Tähän haasteeseen toivottiin apuvälineitä.
Myös toiveet siitä, mitä sivustolta haluttaisiin löytää, kuvasivat hyvin erilaisissa konteksteissa opettavien tarpeita. Avovastauksissa toivottiin toisaalta enemmän materiaalia A1–A2-tasoille ja esimerkiksi valmiita opetuspolkuja eri taitotasoille, mutta monet kaipasivat myös lisää ammattisanastoja ja materiaalia tietynlaisissa työtehtävissä tarvittavan kielen opetukseen. Myös selkeitä ja ytimekkäitä ohjeita kielenoppijan tukemiseen kaivattiin avuksi ohjaajille työpaikoilla. Kielibuusti-hankkeessa on alun perin rajattu, että sisältöjä tuotetaan erityisesti edistyneen tason kielenoppijoille ja heidän kielenoppimistaan tukeville tahoille, mutta tämä kielitaitotason rajaus ei sivustolta selvästikään käy riittävän hyvin ilmi, koska haastatteluissakin pari opettajaa pohti, mikä on sivuston tarkka tavoite ja minkä tasoisille oppijoille sivusto haluaa materiaaleja tarjota.
Suomenopettajien arvioidessa sivuston käytettävyyttä mediaaniksi tuli 8, eli tyytyväisyys oli selvästi parempi kuin oppijoiden käyttäjäryhmässä. Haastatteluissa suomenopettajat toivat esiin, että sivuston sujuvan käytön ja materiaalien löytämisen koettiin vaativan useamman käyttökerran ja jonkin verran opettelua.
”Sivuston informaatioarkkitehtuuri on aika haastavalla tavalla toteutettu, mutta kun siitä pääsee jyvälle, sivuston käyttö on suht helppoa.”
Ruotsinopettajia kyselyyn vastanneista oli 12. Vastausten perusteella myös he olivat sitä mieltä, että eniten verkkosivun sisällöstä oli ollut apua opetusmateriaalin löytämisessä. Tätä mieltä oli kaksi kolmasosaa vastanneista. Seuraavaksi eniten sisältö oli tuonut apua opetuksen kehittämiseen tai pedagogisen tuen saamiseen (42 % vastaajista). Kolmasosa vastaajista koki sivuston auttaneen myös motivoimaan oppijoita ja tarjoamaan heille mahdollisuuksia käyttää ruotsia arjessa. Siitä, millaiset sisällöt sivuilla koettiin hyödylliseksi, ruotsinopettajat olivat siis hyvin samanmielisiä suomea opettavien kollegoidensa kanssa. Sivuston hyödyllisyyden arvioinnissa tämä käyttäjäryhmä oli kaikkein tyytyväisin, sillä ruotsinopettajat arvioivat hyödyllisyyden peräti arvosanalla 9 (mediaani). Hyödyllisinä pidetyistä sisällöistä mainittiin avovastauksissa esimerkiksi materiaali- ja pedagogiikkapankki.
Toiveissa mainittiin, että sivuston verkosto-osiossa ruotsinopettajille pitäisi linkata muitakin kuin Facebook-ryhmiä, mutta toistaiseksi ruotsia kansainvälisille osaajille opettaville ei ole olemassa muita kuin some-pohjaisia verkostoja. Toivomuksissa esitettiin myös, että olisi hyvä löytää balanssi sivuston suomen ja ruotsin kielen osioiden välillä, jotta vaikutelma ei olisi se, että suomi on pääasia ja ruotsi vain roikkuu mukana. Tähän pyritään hankkeessa vastaamaan sillä ajalla ja niillä resursseilla, jotka ovat käytettävissä, ja hankkeen viimeisen vuoden aikana sivusto täydentyy ruotsinkielisillä materiaaleilla.
Niin kyselyn kuin haastatteluidenkin perusteella ruotsinopettajat olivat kaikkein tyytyväisin ryhmä myös sivun käytettävyyttä arvioidessaan. Kysymykseen ”Löydän etsimäni helposti tältä verkkosivustolta” vastausten mediaaniksi tuli 8,5. Haastatteluissa ruotsinopettajat myös luonnehtivat käyttöliittymää visuaalisesti miellyttäväksi ja sujuvaksi käyttää.
Työnantajan ja HR:n edustajien näkemykset sivustosta
Kyselyn pakollisiin kysymyksiin vastanneista (745) työnantajien ja HR:n edustajia oli 12. Suurin osa vastaajista oli vastannut suomeksi. Vastaajista puolet koki sivuston auttaneen tekemään muutoksia työpaikan kielipolitiikkaan tai kielikäytänteisiin. Kolmannes koki sivuston auttaneen kielenoppimismahdollisuuksien löytämisessä kansainvälisille työntekijöille, ja neljännes näki sen auttaneen myös motivoitumaan muiden kokemuksista.
Sivuston hyödyllisyydestä työnantajan ja HR:n edustajat antoivat arvosanan 8 (mediaani). Avovastauksissa hyödyllisiksi sisällöiksi mainittiin mallit ja muiden kokemukset. Sivustoa kuitenkin kritisoitiin siitä, että monet osiot olivat vielä keskeneräisiä. Yhdessä vastauksessa avokysymykseen toivottiin enemmän videoita siitä, kuinka suomea voisi käyttää arjessa. Samalla tavoin kuin jotkut oppijoiden käyttäjäryhmässä eivät olleet hahmottaneet sivustoa verkkoportaalina, vaan toivoivat jotakin oppimisalustan kaltaista, ei sivuston tarkoitus ja luonne ollut selvä kaikille työnantajan ja HR:nkään edustajille. Tämä kävi ilmi esimerkiksi vastauksessa, jossa toivottiin ”Käytännön tietoa. Millä alueilla toimitte? Mitä palveluiden hyödyntäminen maksaa ja miten käytännössä yhteistyön voi aloittaa?”
Haastatteluissa hyödyllisenä pidettynä sisältönä nousi esiin taskuvihkomenetelmä, jossa työntekijä tai työharjoittelija kirjoittaa taskuun mahtuvaan vihkoon omia havaintojaan kielenkäytöstä työpaikalla. Tulevaisuudessa materiaaleihin toivottiin sisältöjä siitä, kuinka työyhteisö ja erityisesti suomenkieliset työntekijät voivat ottaa suomen kielen oppijoiden tarpeet paremmin huomioon. Tulevista materiaaleista kiinnostusta herättivätkin erityisesti kahvihuoneen keskustelukortit, joiden avulla natiivi voi auttaa ja rohkaista suomea oppivaa kollegaansa.
Sivuston käytettävyyttä arvioidessaan tämä käyttäjäryhmä oli kyselyssä kaikkein tyytymättömin, ja arvosanaksi annettiin vain 5,5 (mediaani). Haastateltujen työnantajan ja HR:n edustajien kokemus oli kuitenkin kyselyyn vastanneita positiivisempi, ja he kuvasivat Kielibuustin etusivua ja käyttöliittymää jopa erittäin selkeäksi ja visuaalisesti miellyttäväksi. Kaksi osallistujaa toi kuitenkin esille, että valokuvissa kielten oppijoita kuvataan stereotyyppisesti henkilön etnisyyden kautta. Selviä parannusehdotuksiakin tuli:
“Lyhyempiä tekstejä, informatiivisemmat otsikot ja selkeytys heti sivun alkuun mistä on kysymys: mitä, miksi, kenelle, kuka tekee jne. Muuten todella hyvää sisältöä ja siistin näköiset sivut. Hienoa että tällaista tehdään.”
Ura- ja opinto-ohjaajat kokevat sivuston hyödylliseksi ohjaustyössä
Ura- ja opinto-ohjaajia oli kyselyn vastaajissa 17. Tästä käyttäjäryhmästä 53 prosenttia koki sivuston auttaneen löytämään asiakkailleen mahdollisuuksia oppia suomea tai ruotsia. 35 prosenttia vastanneista koki sivustosta olleen apua asiakkaiden motivoimisessa siihen, että suomi tai ruotsi on tärkeä työelämätaito, ja yhtä moni oli vastannut sivuston auttaneen eri ammattien kielitaitovaatimusten löytämisessä.
Ohjaajat kokivat sivuston sisällöt hyvinkin hyödyllisiksi, sillä he antoivat hyödyllisyydestä peräti arvosanan 9 (mediaani). Haastatteluissa kehuttiin esimerkiksi suomen kielen vaikeuden myyttejä murtavaa Myth Busters -materiaalia.
Sivuston käytettävyyttä tämäkään ryhmä ei arvostanut kyselyn perusteella kovin korkealle, mediaaniarvosanaksi tuli 6. Sisältöjen löytämisen vaikeudesta kertonee sekin, että sivulta olisi toivottu löytyvän esimerkiksi itseopiskelumateriaalia ja opiskelupaikkoja asiakkaille vinkattavaksi. Sellaistahan sivustolla on runsaasti, muttei ilmeisesti se ei ole riittävän helposti löydettävissä tälle kohderyhmälle. Esimerkiksi kurssipaikkahakua toivottiin vielä kehitettävän niin, että hakukone löytäisi opetuspaikkojen lisäksi myös kursseja ja suodattimella voisi rajata esimerkiksi vain etä- tai lähikurssit. Tällainen toive on esitetty usealta taholta, mutta teknisen toteutuksen haastavuus saattaa nousta esteeksi. Haastatteluissa nousi esiin tarve voida muutenkin suodattaa materiaalia:
”On hienoa, että sivustolla on paljon listauksia ja vinkkejä, kuinka oppia kieltä: Olen kuitenkin huomannut että asiakkaani uupuvat helposti jos materiaalia on saatavilla liikaa, eikä sitä ole mahdollisuus rajata käyttäjän tarpeiden mukaan.”
Lopuksi
Kaiken kaikkiaan käyttäjä- ja käytettävyystutkimukseen osallistuneet olivat melko tyytyväisiä sisältöön, vaikkakaan sen luonne tietoa kokoavana portaalina ei ollut kaikille selvä, ja toiveita esitettiin paljon. Materiaalia on tulossa lisää, mutta sen lisäksi jatkokehityksessä täytyy selvästi panostaa siihen, että sivuston tarkoitus, tavoite ja kohderyhmät käyvät paremmin ilmi. Eniten tekemistä on selvästi kuitenkin käytettävyyden parantamisessa, jotta sopivan sisällön löytäminen koettaisiin helpoksi. Tämä on luonnollisestikin tärkeä kehityskohde, koska hyödyllisenkään sisällön ääreen ei ehkä palata, jos kulloisenkin tarpeen mukaisen sisällön löytäminen on liian työlästä.
Kielibuusti-hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun saakka, joten sivustoa ehditään vielä hankkeen aikana muokata paremmin kohderyhmien tarpeita vastaavaksi. Sivuston ylläpidon ja jatkuvuuden eteen hankkeen jälkeenkin tehdään nyt hartiavoimin töitä, ja jatkossakin palautetta otetaan mielihyvin vastaan esimerkiksi kielibuusti.fi-sivuston palautelomakkeen kautta.
Jepa Viinanen on suomen kielen ja kirjoitusviestinnän lehtori Aalto-yliopistossa ja työskentelee Kielibuusti-hankkeessa
Lähteet:
Välimäki, Matti – Pitkänen, Ville – Niemi, Mari K. – Veijola, Roosa (2023): Kansainväliset osaajat ja Suomi. Mielikuvat, kotiutuminen, työelämä ja tuen tarpeet. Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankeen loppuraportti. E2 Tutkimus. https://static1.squarespace.com/static/617ecbfe0e14de2e5d8ee729/t/64102518a9971931b4799ba8/1678779677569/AAAAA+UUSi+rapsa.pdf