Kieli, koulutus ja yhteiskunta – helmikuu 2025

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

 

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 16(1)

Julkaistu 12. helmikuuta 2025

 

Pääkirjoitus: Vierivä kivi ei sammaloidu: Kieliverkoston viides toimintakausi käynnistyi vuodenvaihteessa

Essi Laitinen ja Emilia Rajala

 

Uudet koulutukselliset ratkaisut yhdenvertaista yliopistokoulutusta edistämässä

Aija Virtanen

Maahanmuuttaneet ovat aliedustettuina korkeakoulutuksessa, ja työmarkkinat ovatkin eriytyneet. Yliopistot ovat avainasemassa tämän polarisoitumisen pysäyttämisessä, sillä nykyisellään maahanmuuttaneiden on vaikea päästä opiskelemaan ja työllistyä kielellisesti haastaville, korkeakoulututkintoa edellyttäville asiantuntija-aloille Suomessa. Yliopistoissa tuleekin tarkastella yhdenvertaisuuden periaatteita ja luoda uusia koulutuksellisia ratkaisuja maahanmuuttaneiden yliopistopolkujen mahdollistamiseksi.

 

Pankin asiakasneuvojaksi kehittyvällä kielitaidolla: kielituetun rekrytoinnin vaiheet

Virpi Heini, Johanna Komppa, Inkeri Lehtimaja, Niina Oksanen, Samuli Pienluoto ja Iina-Ruusa Pyykkönen

Moni työnantaja haluaisi palkata kansainvälisiä osaajia, mutta riittävän kielitaidon määrittäminen ja hakijoiden kielitaidon arvioiminen mietityttävät. Lisäksi työnantajat pohtivat, millaista kielellistä tukea uudet työntekijät tarvitsisivat. OP Uusimaa hyödynsi kieliasiantuntijoiden osaamista rekrytoinnissa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.

 

Mediaatiotaitoja ja jaettua asiantuntijuutta kehittämässä kansainvälisten yliopisto-opiskelijoiden kanssa

Suvi Kotkavuori

Kansainvälistyminen on muuttanut vieraan kielen opetusta yliopistoissa ja mahdollistanut monipuolisen kulttuurienvälisen oppimisen. Ensikieliset vertaisoppijat ovat olleet jo kymmenen vuotta osa kieltenopetusta useassa suomalaisessa kielikeskuksessa. Mitä tapahtuu, kun opettajan lisäksi luokassa toimii kohdekielen ja kulttuurin edustajia? Tutkimukseni mukaan tällainen oppimisen muoto lisää asiantuntijuuden jakamista ja kehittää mediaatiotaitoja eli kykyä välittää ja rakentaa merkityksiä. Ensikielisten vertaisoppijoiden rooli kielenoppimistilanteissa on monitahoinen, ja sen ymmärtäminen edellyttää laajaa käsitystä mediaatiosta.

 

Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta

Sari Ahola ja Tarja Leblay

Artikkelissa luodaan katsaus viime vuonna 30 vuotta täyttäneen Yleisten kielitutkintojen (YKI) tutkintojärjestelmän toimijoihin, kielivalikoimaan ja osallistujajoukon muutokseen. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan tutkintojärjestelmän lakisääteisyyttä ja sen vaikutuksia, järjestelmään liittyvää kehitystyötä ja laadunvarmennusta sekä YKIn kansallista merkitystä kielitaidon arvioinnin alalla. Lopuksi esitellään järjestelmää koskevia haasteita.

 

Kielitiedostumisia: havaintoja vastasaapuneen oppilaan opetus- ja arviointikäytänteistä Ruotsissa

Jenni Marjokorpi ja Ella Väätäinen

Vierailimme kesällä 2024 Tukholmassa oppimassa siitä, miten Ruotsissa opetetaan, arvioidaan ja tuetaan vastasaapuneita oppilaita. Käyntimme Skolverketissä, Tukholman yliopistossa, Södertörnin korkeakoulussa ja eräässä paikallisessa alakoulussa osoittivat, että länsinaapurissa arviointikäytänteitä on kehitetty pitkäjänteisesti, tutkimuspohjaisesti ja yhteistyötä tehden. Kehittämistyön tuloksena kielitietoinen opetus näyttäytyy luontevana prosessina, jossa arviointi, opetus ja oppimisen tuki kietoutuvat yhteen.

 

Viron koulu-uudistus ja vironkieliseen koulutukseen siirtyminen

Birute Klaas-Lang

Artikkelissa luodaan katsaus Virossa alkaneeseen suureen koulutusuudistukseen eli siirtymiseen vironkieliseen koulutukseen, sen järjestämiseen ja haasteisiin. Samalla tarkastellaan Viron kieliympäristöä ja tähän asti voimassa olleen kaksoiskoulujärjestelmän historiaa sekä perustellaan koulutusuudistuksen tarvetta.

 

A framework for embedding interculturality as a process into language courses

Deborah C. Darling ja Haiqin Liu

This article introduces a critical approach to intercultural communication, interculturality as a process, and shows how this can be effectively incorporated into higher education language programmes by drawing on media discourses and using project-based learning.

 

Sujuvia siirtymiä koulutusasteiden ja kielten välillä: CLIL LOTE -projektin esittely

Satu Koistinen ja Anssi Roiha

Euroopan neuvoston nykykielten keskuksen (ECML) hankekaudella 2020–2023 projektissa CLIL in languages other than English – Successful transitions across educational stages tutkittiin sisältöä ja kieltä yhdistävän oppimisen käytänteitä eri koulutusasteilla ja etsittiin toimintatapoja, jotka tukevat eri koulutusasteiden ja kielten välisiä siirtymiä. Projektissa tarkasteltiin sisältöä ja kieltä yhdistävää oppimista erityisesti muiden kielten kuin englannin näkökulmasta. Tässä artikkelissa esitellään projektin lähtökohdat, tavoitteet ja keskeiset tulokset. Sisältöä ja kieltä yhdistävästä oppimisesta muilla kielillä kuin englannin kielellä käytetään tässä artikkelissa lyhennettä CLIL LOTE (Content and Language Integrated Learning in Languages Other than English).