Vierivä kivi ei sammaloidu: Kieliverkoston viides toimintakausi käynnistyi vuodenvaihteessa
Julkaistu: 12. helmikuuta 2025 | Kirjoittaneet: Essi Laitinen ja Emilia Rajala
Heleää helmikuuta kaikille! Tämän vuoden alusta Kieliverkostolla pyörähti käyntiin uusi nelivuotinen toimintakausi (2025-2028), jota olemme saaneet jo aloitella uuden valtakunnallisen ohjausryhmän kanssa. Ohjausryhmä koostuu 20:stä eri toimijasta, joihin kuuluu muun muassa opettajien ammattiyhdistyksiä, suomalaisia korkeakoulutoimijoita sekä virastoja, jotka vaikuttavat kielikoulutuksen ja kielikoulutuspolitiikan alalla. Toimintakauden vaihdos tuo mukanaan strategian päivittämistä ja mahdollisuuksia toimintatapojen tuulettamiseen. Ideoimme innolla uutta pitäen samalla kuitenkin mukana kaikkea sitä, mikä toimii, kuten Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti.
Vuoden alkuun ehdimme jo järjestää perinteisen Kari Sajavaara -muistoluennon, joka oli viidestoista. Tänä vuonna oli kansainvälisen puhujan vuoro, ja luennon pääpuhujaksi oli kutsuttu apulaisprofessori Kara D. Brownin Etelä-Carolinan yliopistosta. Brown tutustutti meidät linguistic daylighting -konseptiin kolmen virolaisen tapaustutkimuksen kautta. Linguistic daylightingissa tuodaan esille opettajien ja oppilaiden piilossa olevia kielellisiä resursseja ja tähdätään monikielisyyttä tukevaan ympäristöön. Luennolla Brown kertoi myös Virossa meneillään olevasta koulu-uudistuksesta, jossa viron kielen asemaa opetuksen kielenä vahvistetaan voimakkaasti. Muistoluennosta on tehty tallenne, ja jos haluat pääsyn tallenteeseen, ota yhteyttä Kieliverkostoon sähköpostilla kieliverkosto(at)jyu.fi. Tallenteessa on englanninkieliset tekstitykset. Voit myös lukea muistoluennon antia tiivistävän tiedotteen.
Vuosi 2024 oli Kieliverkostossa kestävän kehityksen ja kielikoulutuksen teemavuosi. Tänä vuonna Kieliverkosto ottaa käsittelyyn uuden teeman, vaikka kestävän kehityksen roolin tiedostaminen kielikoulutuksen kentällä on varmasti tullut jäädäkseen. Kuluvan toimintakauden aikana teemoja käsitellään yhden vuoden sijasta kaksi vuotta, jotta kuhunkin teemaan päästään pureutumaan pitkäjänteisemmin ja syvällisemmin. Vuosien 2025–2026 teema voidaan kohta paljastaa, seuraa Kieliverkoston sivuja kuullaksesi teemasta, kun se julkistetaan. Uusi teema tulee näkymään Kieliverkoston toiminnassa muun muassa huhtikuisessa Kieliparlamentissa ja marraskuussa ilmestyvässä Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehden teemanumerossa.
Kieliverkoston kevät on täynnä toimintaa: verkkolehteä ilmestyy tämän numeron lisäksi kolme numeroa, joista kaksi on teemanumeroita. Maaliskuun teemanumerossa käsitellään huoltovarmuutta, ja kesäkuussa syvennytään ilmastosiirtolaisuuden äärelle. Kevään aikana Kieliverkoston tutkijat osallistuvat kotimaisiin kielialan tapahtumiin. Tapahtumien osalta pitää kiirettä, sillä huhtikuussa luvassa on vuoden suurin tapahtumamme Kieliparlamentti sekä sen jälkilöylyt. Kieliparlamentti järjestetään Helsingissä kutsutapahtumana, jonne kokoamme muun muassa päätöksentekijöitä, julkishallinnon, opetushallinnon, työelämän, järjestöjen ja yhdistysten edustajia, koulutuksen tarjoajia ja kouluttajia sekä opettajia, opiskelijoita ja tutkijoita. Haluamme tänä vuonna palata yhdessä Kieliparlamentin parhaisiin paloihin, joten järjestämme etänä jälkilöylyt pari viikkoa tapahtuman jälkeen.
Kieliverkostoa koordinoidaan Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa, ja toukokuun 21. päivä järjestetään Solki tutkii -päivä sidosryhmille. Päivässä esitellään Solkin tekemää tutkimusta. Tarkempaa tietoa ohjelmasta tulee myöhemmin. Toivottavasti näemme monia teistä konferensseissa ja tapahtumissa!
Oletko jo tutustunut Tassuun ja Tiuhun? Kieliverkoston verkkosivuilla on Tassu & Tiu -osio, jonne Kieliverkoston tutkijat ovat koonneet kieltenopetusmateriaaleja. Tällä hetkellä sivustolta löytyy materiaalia kolmelle kohderyhmälle: 1) opettajille, 2) lapsille ja nuorille sekä 3) huoltajille. Opettajille sivusto tarjoaa opetusmateriaalien, -vinkkien ja -metodien lisäksi kootusti Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehden artikkeleita kieltenopetuksesta sekä työkaluja esimerkiksi opetuksen suunnitteluun. Lapset ja nuoret löytävät sivustolta muun muassa kielten oppimiseen tarkoitettuja pelejä ja sovelluksia, vinkkivideoita sekä listoja kielten opiskelun kannalta hyödyllisistä Youtube-kanavista, selkokielisistä lehdistä ja podcasteista. Huoltajat taas voivat saada sivustolta muun muassa vinkkejä lasten kielivalintojen tueksi sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin kielten oppimisesta ja kielivalinnoista.
Jos sinulla on tiedossasi hyväksi havaittu opetusmateriaali, jota ei vielä löydy listauksestamme, laita meille viestiä osoitteeseen kieliverkosto@jyu.fi! Otamme mielellämme vastaan vinkkejä opetusmateriaaleista, joita jakamalla voimme tukea opettajien arvokasta työtä.
Kuva: Nina Huisman
Opettaja, opiskelija, tutkija, päätöksentekijä tai muuten vain kielikoulutuksesta kiinnostunut! Onko sinulla sanottavaa jostain kieleen, koulutukseen tai yhteiskuntaan liittyvästä ajankohtaisesta aiheesta? Oletko tehnyt tutkimusta tai opetuskokeilun, jonka tuloksia ja oivalluksia haluat jakaa kollegoillesi ympäri Suomen? Oletko kohdannut tai kehittänyt työssäsi em. teemoihin liittyviä hyviä käytänteitä tai ollut mukana innostavassa hankkeessa? Jos haluat jakaa kokemuksiasi laajemmalle yleisölle, lähetä artikkeliehdotus verkkolehteemme! Alta löydät tietoa verkkolehdestä ja kirjoitusohjeet. Olethan artikkeliehdotuksesi kanssa ajoissa liikkeellä, sillä numerot täyttyvät nopeasti!
***
Tässä numerossa on teemoja opetuksen ja työelämän uudistamisesta meiltä Suomesta ja ulkomailta. Lisäksi mukaan mahtuu asiaa arvioinnista sekä sisältöä ja kieltä yhdistävästä opetuksesta.
Aija Virtanen avaa artikkelissaan vaihtoehtoja, joiden avulla suomalaista yliopistokoulutusta voitaisiin yhdenvertaistaa ja kehittää saavutettavammaksi maahanmuuttaneille. Minkälaiset rakenteet estävät maahanmuuttaneiden tasavertaisen osallistumisen yliopistokoulutukseen? Entä kuinka maahanmuuttaneet voitaisiin ottaa huomioon opiskelijamarkkinoinnissa? Artikkeli pohjautuu Virtasen viime vuonna julkaistuun selvitykseen Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen sosiaalityön koulutuksessa: Toimenpiteet maahanmuuttaneiden tavoittamisen, pääsyn ja opintojen aikaisen tuen muotojen kehittämiseksi.
Yliopistokoulutuksesta siirrytään työelämään, kun Virpi Heini, Johanna Komppa, Inkeri Lehtimaja, Niina Oksanen, Samuli Pienluoto ja Iina-Ruusa Pyykkönen avaavat artikkelissaan ovia työelämän saavutettavuuteen, nimittäin kielitietoiseen rekrytointiin. Artikkeli tarjoaa innovatiivisen katsauksen siihen, miten kieliasiantuntijoiden osaamista hyödynnettiin pankin asiakasneuvojien rekrytoinnissa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Artikkelin opit sopivat kaikkiin monikielisiin ja monikielistyviin työyhteisöihin.
Suvi Kotkavuori on kirjoittanut artikkelin ensikielisten vertaisoppijoiden hyödyntämisestä yliopiston kielten oppitunneilla pohjautuen tuoreeseen väitöskirjaansa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten ensikieliset vertaisoppijat voivat tukea kieltenopiskelua ja mitä vaikutuksia heidän osallistumisellaan on luokkahuoneen vuorovaikutukseen sekä opettajien että opiskelijoiden näkökulmasta. Millainen rooli ensikielisillä vertaisoppijoilla oppitunnilla oikein on, ja miten he ovat itse kokeneet roolinsa?
Yleiset kielitutkinnot (YKI) juhli viime vuonna 30-vuotista taivaltaan. Sari Ahola ja Tarja Leblay valottavat artikkelissaan YKIn historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta eri osa-alueiden, kuten tutkintojärjestelmän toimijoiden, kielivalikoiman, lakisääteisyyden ja haasteiden, kautta. Artikkeli tarjoaa olennaista YKI-tietoa tiiviissä paketissa.
Pohjoismaista näkökulmaa ovat tuomassa Jenni Marjokorpi ja Ella Väätäinen, jotka kävivät viime kesänä Ruotsissa tutustumassa vastasaapuneiden oppilaiden tuki-, opetus- ja arviointikäytänteisiin. Artikkelissaan he avaavat matkan synnyttämiä oivalluksia ja vertaavat ruotsalaisia valmistavan opetuksen käytänteitä Suomen vastaaviin. Kirjoittajat myös esittelevät Valu-nimistä arviointityökalua, jonka kehittämisessä he ovat olleet mukana Helsingin yliopistossa.
Birute Klaas-Langin artikkeli luo tarkemman katsauksen Viron koulu-uudistukseen, josta mainitsimme aiemmin pääkirjoituksessa. Klaas-Langin artikkeli kuvaa vironkieliseen koulutukseen siirtymistä ja sen haasteita sekä tarkastelee tähän asti voimassa ollutta kaksoiskoulutusjärjestelmää. Yhteiskunnallisen tason lisäksi näkökulma on myös yksilöissä: mistä asioista vanhemmat ovat huolissaan koulu-uudistuksen keskellä? Opetuksen uudistamisesta on kyse myös Deborah C. Darlingin ja Haiqin Liun artikkelissa, jossa he esittelevät kehittämäänsä China today -kurssia, jonka tarkoitus on haastaa opiskelijoilla mahdollisesti olevia stereotypioita Kiinasta ja kiinalaisesta kulttuurista. Kirjoittavat käyttävät lähtökohtanaan Norman Faircloughin teoriaa median valta-asemasta ja sen synnyttämistä ennakkoluuloista.
Lehden lopuksi Satu Koistinen ja Anssi Roiha sukeltavat artikkelissaan sisältöä ja kieltä yhdistävän oppimisen projektiin. Projektissa tutkittiin CLIL-opetusta muilla kielillä kuin englannilla ja etsittiin koulutusasteiden välille siirtymiä tukevia toimintatapoja. Suomessa opetusta toteutetaan ainakin ranskaksi, ja artikkelissa ääneen pääsevät myös oppilaat.
Insipiroivia lukuhetkiä verkkolehden parissa!
Essi Laitinen työskentelee Kieliverkostossa projektitutkijana. Koulutukseltaan hän on englannin-, ranskan- ja ruotsinopettaja.
Emilia Rajala työskentelee Kieliverkostossa projektitutkijana. Koulutukseltaan hän on monialainen kieliasiantuntija.