Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta

Julkaistu: 12. helmikuuta 2025 | Kirjoittaneet: Sari Ahola ja Tarja Leblay

Monikielisen YKIn taustaa ja historiaa

Opetushallituksen vuodesta 1994 hallinnoima valtakunnallinen kielitutkintojärjestelmä, yleiset kielitutkinnot (YKI) täytti 30 vuotta syksyllä 2024. Koko tämän ajan Opetushallituksen sopimuskumppanina on toiminut kielitaidon arviointiin erikoistunut Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus (Solki), joka vastaa muun muassa tutkintojen laadinnasta ja testisuoritusten arvioinnista. YKI-toimijat muodostavat suhteellisen suuren verkoston, kun Opetushallituksen ja Solkin lisäksi mukana yleisen kielitutkinnon eri tehtävissä ovat tutkintojen järjestäjät, testitehtävien laatijat, tutkintosuoritusten arvioijat ja haastattelijat. YKI-tutkintojärjestelmän 30-vuotista taivalta juhlistettiin loppuvuodesta 2024 julkaisemalla aiheeseen liittyvä artikkelijulkaisu (Leblay & Ahola 2024) ja järjestämällä Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta -juhlaseminaari.

YKI perustettiin Suomen liityttyä Euroopan unioniin, koska sen ajateltiin tuovan tarvetta vieraiden kielten testaukselle. Tässä vaiheessa pidettiin tärkeänä, että Suomen valtio tukee kansalaistensa monikielisyyttä ja mahdollistaa sen, että jokaisen on halutessaan mahdollista saada virallinen kielitutkintotodistus haluamastaan tutkintokielestä. Samoihin aikoihin myös kielten kommunikatiivisen opetuksen ja arvioinnin käytänteitä pyrittiin vakiinnuttamaan Suomessa. Euroopan unioniin liittyminen ei kuitenkaan saanut YKIn vieraiden kielten osallistujamääriä kasvamaan odotetulla tavalla siitäkään huolimatta, että iso osa suomalaisista aikuisista on kehittänyt vuosikymmenien aikana kielitaitoaan eri kielissä muun muassa työväen- ja kansalaisopiston kielikursseilla. YKIn osallistujamäärät lähtivät kasvamaan vasta 2000-luvulla, kun maahanmuutto Suomeen alkoi lisääntyä. Maahanmuuton lisääntyminen ja kansalaisuuslakiin vuonna 2003 tullut edellytys suomen tai ruotsin kielen taidon osoittamisesta muuttivat tutkintojärjestelmää enemmän toista kieltä kuin vieraita kieliä testaavaksi, vaikka YKIssä on edelleen mahdollisuus testata kansalliskielten – suomen ja ruotsin – rinnalla seitsemän muun kielen (englanti, espanja, italia, pohjoissaame, saksa, ranska ja venäjä) osaamista. Näiden muiden, usein suurten maailmankielten, osallistujamäärät ovat yleisissä kielitutkinnoissa valitettavasti pysyneet pieninä.

Osallistujajoukko on muuttunut 30 vuoden aikana

Tutkintokieliin liittyvän muutoksen seurauksena myös osallistujajoukko on muuttunut paljon vuosien myötä. Alkuvuosina osallistujajoukko koostui pääosin Suomen kansalaisista, jotka tarvitsivat kielitaitotodistuksen lähinnä työnhakuun tai osoittaakseen kielitaitonsa työnantajalleen, mutta viime vuosina todistuksen käyttötarkoitus on pääasiassa liittynyt Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevan kielitaidon osoittamiseen. Käyttötarkoituksen muuttuminen on yhteydessä siihen, että osallistujat ovat usein kansalaisuudeltaan jotain muita kuin Suomen kansalaisia. YKI-testeihin osallistuvien maahanmuuttajien kansalaisuuksien kirjo on suuri; esimerkiksi yhden suomen keskitason tutkintokerran osallistujajoukko voi koostua yli sadasta kansalaisuudesta. Koska YKIn tutkintotodistus on yksi suosituimmista tavoista osoittaa Suomen kansalaisuuden hakemiseen edellytettävä kielitaito, YKIn osallistujajoukon koostumus korreloi suoraan Suomeen suuntautuneen muuttoliikkeen kanssa, johon puolestaan vaikuttavat muun muassa erilaiset konfliktit ja ympäristötekijät maailmalla sekä taloudelliset tekijät. Yhteiskunnan muutos ja poliittiset päätökset Suomessa vaikuttavat niin ikään siihen, miten paljon ja mistä maista Suomeen muuttaa ihmisiä. (Esim. Halonen 2024.)

Osallistujajoukon muuttumisen ja monipuolistumisen rinnalla YKIn osallistujamäärät ovat kasvaneet huomattavasti etenkin suomen kielen keskitason osallistujamäärän kasvun myötä. Kun YKIn ensimmäisinä toimintavuosina noin 2000 henkilöä osallistui tutkintoihin, nykyisin osallistujia on vuosittain jo noin 9 000–10 000 henkilöä (ks. lisää aiheesta Neittaanmäki & Hirvelä 2014; Hirvelä 2024).

Siitäkin huolimatta, että YKI-testiä käytetään Suomen kansalaisuuden hakemiseen edellytettävän kielitaidon osoittamiseen, johon se vaikuttaakin varsin hyvin soveltuvan, on syytä muistaa, että yleisiä kielitutkintoja ei ole tarkoitettu alun perin kansalaisuustestiksi. Kyseessä on edelleen jokapäiväistä kielenhallintaa testaava funktionaalinen ja kommunikatiivinen kielitesti, jolla voi osoittaa osaamisensa moneen muuhunkin tarkoitukseen, kuten työnhakuun tai opiskeluun, tai jonka avulla voi saada palautetta omasta kielitaidostaan.

YKI ja lakisääteisyys

Koska YKIn toimintaa ohjaavat laki (964/2004) ja asetus (1163/2004), suuret rakenteelliset muutokset tutkintojärjestelmässä vaativat aina lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Esimerkiksi yhden osakokeen (sanasto ja rakenteet) poistuminen tutkintojärjestelmästä vuonna 2012 edellytti asetusmuutosta. Samoin vilppiepäilyyn liittyvien tapausten käsittelyä ja päätöksentekoa varten tarvittiin säännöksen lisäys lakiin yleisistä kielitutkinnoista.

YKI-järjestelmää koskevat säädökset laaditaan opetus- ja kulttuuriministeriössä, mistä seuraa se, että järjestelmään toivottavat muutokset ovat riippuvaisia ministeriön virkamiesten aikatauluista. YKIn perustuminen lainsäädäntöön on vaikuttanut myös siihen, että monet tutkintojärjestelmään liittyvät kehittämistarpeet, joihin useisiin on jo tehty vuosien varrella huomattavaakin suunnittelutyötä, ovat jääneet toistaiseksi vielä toteutumatta. Tällaisista ”vuoroaan odottavista” kehittämistarpeista voidaan mainita ainakin tutkintojen järjestäminen ulkomailla ja suomalaisen viittomakielen sekä koltan- ja inarinsaamen kielten liittäminen yleisten kielitutkintojen tutkintokieliksi.

Kehittämistyötä ja laadunvarmennusta

Yleisiä kielitutkintoja on kehitetty monin eri tavoin vuosikymmenten kuluessa. Kehittämistyö on ollut sekä YKIn toiminnallisuuteen liittyvää kehittämistyötä että myös tutkintojärjestelmän laatua koskevaa tutkimusperäistä kehittämistä. Opetushallitus on muun muassa kehittänyt tutkintojen ilmoittautumisjärjestelmää sujuvammaksi digitalisoimalla ilmoittautumisjärjestelmän. Lisäksi YKIn verkkosivut on uudistettu perusteellisesti vuonna 2022, ja niiden käytettävyyttä on parannettu ottaen huomioon asiakkailta tulleet kysymykset ja toivomukset. Kun Opetushallituksen verkkosivuja uudistettiin, erityistä huomiota kiinnitettiin sivuilla käytettävään kieleen, jotta varsinkin YKIn suurin osallistujaryhmä, suomen kielen keskitason tutkinnon osallistujat, löytäisivät verkkosivuilta helposti vastauksen kysymyksiinsä. Myös sivustolla käytettävien termien muoto, toistuvuus ja tunnettuus olivat erityisen huomion kohteina. Panostus Opetushallituksen suomenkielisen YKI-sivuston kehittämistyöhön ja selkokielistämiseen tuottikin tulosta, sillä Selkokielikeskus myönsi elokuussa 2022 sivustolle selkotunnuksen merkkinä kielestä, joka on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavampaa ja ymmärrettävämpää (Selkokeskus 2024; Juuti & Koskinen 2024).  

Koska YKIn tutkintotodistuksella on monelle osallistujalla suuri merkitys, tutkintojen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota koko arviointiprosessin aikana, jotta testit antavat osallistujien kielitaidosta luotettavaa tietoa. Laatu vaatii tuekseen tutkimusta, koska tutkimustulosten avulla voidaan kehittää arviointiprosessia ja sen luotettavuutta sekä saada myös lisää tietoa erilaisista arviointiprosessiin vaikuttavista tekijöistä, kuten arvioijien arviointikäyttäytymisestä, testitehtävien toimivuudesta tai osallistujajoukon muutoksista. Lisäksi laatuun pyritään vaikuttamalla siten, että kaikki YKIn toimintaan osallistuvat noudattavat yhteisesti sovittuja käytänteitä ja että tutkintojärjestelmässä kerätään tietoa siitä, keitä testiin osallistuvat ovat ja mihin he tarvitsevat tutkintotodistustaan. YKIn laadukkuudesta kertoo se, että tutkintojärjestelmän suurin testi, suomen keskitaso, on auditoitu ALTEn (Association of Language Testers in Europe) toimesta kolme kertaa, ja osoituksena hyvästä laadusta YKIlle on myönnetty ALTEn Q-merkki. YKI on näin myös toiminnassaan sitoutunut kansainvälisiin arviointia ohjaaviin periaatteisiin ja siihen, että sen laatua ja käytänteitä kehitetään ja seurataan mm. ALTEn laatustandardien avulla. (ALTE 2024; Ahola, Honko & Huhta 2024; Ahola, Neittaanmäki & Hirvelä 2024.)

YKI kouluttajana ja arviointialan kehittäjänä

Kansainvälisessä arviointialan yhteistyössä luotu ja kehitetty YKI on toiminut jo kolmen vuosikymmenen ajan kielitaidon arviointialan pioneerina ja suunnannäyttäjänä Suomessa. YKIn kehittämistyöstä ovat hyötyneet lukuisat muutkin ammattiryhmät kuin pelkästään suoraan YKIin töitä tekevät. YKIn piirissä arviointiosaamista on siirretty muun muassa kielten opettajille ja yleensä kielitaidon arvioinnin parissa toimiville, jotka ovat tarvinneet lisäkoulutusta taitotasoarvioinnista, tehtävien laadinnasta tai haastattelutekniikasta. YKIssä työtä tekevät asiantuntijat ovat jakaneet asiantuntemustaan myös moniin eri alojen hankkeisiin, järjestelmien kehittämistyöhön (mm. Valtionhallinnon kielitutkinto) sekä lainsäädäntöprojekteihin. YKI onkin mahdollistanut sen, että yhä useampi kielten kanssa työskentelevä henkilö on voinut lisätä tietouttaan ja osaamistaan tutkimuspohjaisesta kielitaidon arvioinnista.    

YKIn tulevaisuuden haasteita

Nykyisessä, entistä nopeammin digitalisoituvassa toimintaympäristössä YKIn ehkä kaikkien tärkein haaste on koko tutkintojärjestelmän digitalisoiminen. Digitalisoiminen on ehdoton edellytys sille, että YKI voisi vastata kaikkiin niihin toiveisiin ja suunnitelmiin, joita ilmassa tuntuu juuri tällä hetkellä olevan. Nykyinen hallitusohjelma sisältää kielitaidon arviointiin liittyviä kirjauksia, kuten pysyvään oleskelulupaan ja perheen yhdistämiseen sekä työmarkkinatuen kielilisään liittyvät kielitaitovaatimukset.

Tutkintojärjestelmän digitalisoinnin ja artikkelin alkupuolella mainittujen ”vuoroaan odottavien” hankkeiden (testien järjestäminen ulkomailla, viittomakielen, inarin- ja koltansaamen kielten liittäminen YKIn tutkintokieliksi) lisäksi kehityskohteena voidaan mainita ainakin erityisjärjestelyjä hakevien osallistujien tarpeiden riittävä huomioiminen osallistujajoukon monipuolistuessa (ks. Leblay 2024; Ahola, Jokela & Koskinen 2024).

Yleisenä ajalle tyypillisenä haasteena YKIn näkökulmasta voidaan pitää julkishallinnon määrärahojen supistumista ja tämän vaikutusta YKI-testien laatuun. Sanomattakin on selvää, että kun YKIn kaltainen high stakes -tutkintojärjestelmä antaa erilaisiin tarkoituksiin käytettäviä tutkintotodistuksia ihmisten kielitaidosta, tutkintojärjestelmän ja sen toimintojen laadusta ei tulisi tinkiä.

YKIn historian dokumentointi

YKIn historiaa on pyritty dokumentoimaan artikkelijulkaisuilla, joissa keskitytään tutkintojärjestelmän kehitykseen, kehittämiseen ja osallistujajoukossa tapahtuneisiin muutoksiin. YKIn ensimmäisistä vuosista tehtiin jo vuonna 2000 julkaisu (toim. Härkönen ym. 2000), jossa keskityttiin lähinnä osallistujajoukkoon ja YKIn tutkintojen sisältöihin. YKIn 20-vuotista taipaletta esiteltiin vuonna 2014 julkaistussa Yleiset kielitutkinnot 20 vuotta -artikkelijulkaisussa (toim. Leblay, Lammervo & Tarnanen 2014), jossa tehtiin näkyväksi YKIssä tehtyä toimeenpano-, kehittämis- ja tutkimustyötä. Viime vuoden lopussa ilmestyi Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta -artikkelijulkaisu (toim. Leblay & Ahola 2024). Siinä keskitytään YKIn yhteiskunnalliseen merkitykseen, sen tekemään kansainväliseen yhteistyöhön sekä tutkintojen käytettävyyteen. Lisäksi kuvataan testiin osallistujia ja esitellään tutkintojärjestelmään liittyvää tutkimusta ja kehittämistyötä. Artikkelijulkaisuun on myös koottu YKIn eri toimijoiden ajatuksia ja näkemyksiä tutkintojärjestelmässä toimimisesta.

30-vuotisartikkelijulkaisu löytyy Opetushallituksen verkkosivuilta: Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta | Opetushallitus

Sari Ahola on yleisten kielitutkintojen tutkimuskoordinaattori Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa.

Tarja Leblay on opetusneuvos Opetushallituksessa.

Lähteet

Ahola, S. Honko, M. & Huhta, A. 2024. Yleisiin kielitutkintoihin liittyvä tutkimus. Teoksessa Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta, T. Leblay & S. Ahola (toim.). Helsinki: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2024:8, 72–90.

Ahola, S., Jokela E. & Koskinen, K. 2024. Erityisjärjestelyt yleisissä kielitutkinnoissa. Teoksessa Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta, T. Leblay & S. Ahola (toim.). Helsinki: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2024:8, 41–46.

Ahola, S., Neittaanmäki R. & Hirvelä, T. 2024. Laadunvarmennus yleisissä kielitutkinnoissa. Teoksessa Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta, T. Leblay & S. Ahola (toim.). Helsinki: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2024:8, 91–101. 

ALTE 2024. Minimum standards for establishing quality profiles in ALTE examinations. https://alte.org/Setting-Standards

Halonen, M. 2024. Suomalaisten kansainvälistymisen edistämisestä Suomen kansalaisuuden portinvartijaksi – YKI ja yhteiskunnan, tutkimuksen ja tutkinnon liitto. Teoksessa Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta, T. Leblay & S. Ahola (toim.). Helsinki: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2024:8, 9–13. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Yleiset%20kielitutkinnot%2030%20vuotta.pdf

Hirvelä, T. 2024. YKIn osallistujat – keitä ovat suomen kielen keskitason osallistujat ja miten he menestyvät tutkinnossa? Teoksessa Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta, T. Leblay & S. Ahola (toim.). Helsinki: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2024:8, 56–62. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Yleiset%20kielitutkinnot%2030%20vuotta.pdf

Härkönen, R., Kärkkäinen, A., Immonen, H., Kärkkäinen, K., & Takala, S. (toim.) 2000. Yleisten kielitutkintojen satoa – tietoa ja tilastoja suorituksista ja suorittajista 1994–2000. Opetushallitus.

Juuti, N. & Koskinen, K. 2024. Opetushallituksen YKI-sivujen asiakaslähtöinen kehittäminen. Teoksessa Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta, T. Leblay & S. Ahola (toim.). Helsinki: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2024:8, 39–40. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Yleiset%20kielitutkinnot%2030%20vuotta.pdf

Laki yleisistä kielitutkinnoista 964/2004. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040964

Leblay, T. 2024. YKI-satoa Opetushallituksen näköalapaikalta. Teoksessa Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta, T. Leblay & S. Ahola (toim.). Helsinki: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2024:8, 26–33. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Yleiset%20kielitutkinnot%2030%20vuotta.pdf

Leblay, T. & Ahola, S. (toim.) 2024. Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta. Helsinki: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2924:8. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Yleiset%20kielitutkinnot%2030%20vuotta.pdf

Leblay, T., Lammervo, T. & Tarnanen, M. (toim.) 2014. Yleiset kielitutkinnot 20 vuotta. Raportit ja selvitykset 2014: 16. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/yleiset-kielitutkinnot-20-vuotta

Neittaanmäki, R. & Hirvelä, T. 2014. Yleisten kielitutkintojen osallistujat taustatietojen valossa. Teoksessa Yleiset kielitutkinnot 20 vuotta, T. Leblay, T. Lammervo & M. Tarnanen (toim.). Helsinki: Opetushallitus, 46–60. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/leblay-t.-lammervo-t.-ja-tarnanen-m.-toim.-yleiset-kielitutkinnot-20-vuotta.-2014.pdf

Selkokeskus 10.1.2025, Hae selkotunnusta [online]. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/koulutukset-ja-tekstipalvelut/hae-selkotunnusta/

Valtioneuvoston asetus yleisistä kielitutkinnoista 1163/2004. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041163