Kieli, koulutus ja yhteiskunta – huhtikuu 2014
Pääkirjoitus: Arviointiyhteiskunta, osaaminen ja ”entäpä jos…”
Aikuisten lukutaito tiedon käsittelyn ja hallinnan avaintaitona
Kansainväliset oppimistulosten ja osaamisen arvioinnit elävät kultakauttaan, ja lähes joka vuosi Suomessakin julkaistaan eri kohderyhmien avaintaitoja kartoittavien tutkimusten tuloksia. Tutkimusten kohteena olevat taidot vaihtelevat tutkimuksesta toiseen, mutta lukutaitoa pidetään arkielämän, oppimisen ja työn kannalta niin keskeisenä, että se sisältyy käytännössä kaikkiin arviointitutkimuksiin.
AHELO - Korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten kansainvälinen arviointi
Kaikki koulutuspolitiikkaa seuraavat ovat varmasti havainneet, mikä merkitys Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toteuttamilla arvioinneilla, kuten esimerkiksi perusasteen oppimistuloksia kartoittavalla PISA-tutkimuksella tai aikuisväestön oppimista mittaavaalla PIAAC-tutkimuksella, nykyään on. Niinpä oli vain ajan kysymys, milloin oppimistulosten arviointi ulotettiin korkea-asteelle. Tällainen tutkimus toteutettiinkin vuosina 2009–2013.
Oppija arjen sankarina – Luokasta arjen vuorovaikutustilanteisiin ja takaisin
Olemme opettajina usein miettineet, miten hyvin luokkahuoneen suomi toisena kielenä -opetus valmentaa opiskelijoita toimimaan arjen kielenkäyttötilanteissa. Kerromme tässä artikkelissa tutkimusta ja pedagogista kehitystyötä yhdistävästä pilottihankkeesta, jonka tavoitteena on pienentää kuilua luokkahuoneessa tapahtuvan kielen opetuksen ja luokkahuoneen seinien ulkopuolella tapahtuvan kielen käytön ja oppimisen välillä. Hankkeessa kerätään tietoa ja kokemuksia, joiden avulla kehitetään pedagogisia työkaluja tuettuun kielen oppimiseen arjen vuorovaikutustilanteissa.
Suomi äidinkielenä -opettajien koulutus Ruotsin koulutuskartalle
Tukholman yliopiston kielididaktiikan laitoksessa ja balttilaisten kielten, suomen ja saksan laitoksessa on alkamassa Ruotsin kansallisten vähemmistökielten opetusta uudistava suomen kielen aineenopettajaohjelma, joka kouluttaa aineenopettajia ruotsalaisen peruskoulun vuosikursseille 7–9. Hallitus myönsi varat koulutuksen kehittämiseen vuonna 2012, keväällä 2013 Tukholman yliopisto sai tutkinto-oikeuden, ja usean laitoksen yhteistyönä toteutettava aineenopettajakoulutus alkaa syyslukukaudella 2014. Tällä hetkellä Ruotsissa ei ole suomi äidinkielenä -opettajien koulutusta tai muuta suomen kielen opettamiseen valmentavaa koulutusta. Pätevistä suomen kielen opettajista on jo kauan ollut pulaa, ja erityisesti koulutetuille suomi äidinkielenä -opettajille on kysyntää.
Kaapin ovet selällään: vuorovaikutuksen heteronormatiivisuutta rikkomassa
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt joutuvat elämänsä aikana päättämään useasti, millaisia omaan suuntautumiseensa liittyviä kielellisiä tekoja (perfomatiiveja) he tekevät ja miten nämä vaikuttavat heidän elämäänsä. Yksi tärkeimmiksi koetuista ja samalla vaikeimmista asioista on omasta seksuaali-identiteetistä kertominen eli niin sanottu kaapista ulos tuleminen. Ulostulo koskee yhtä hyvin homoja, lesboja, biseksuaaleja kuin trans- ja intersukupuolisiakin (hlbti-henkilöt). Myös omasta parisuhteesta kertominen voi aiheuttaa omat ongelmansa monissa tilanteissa, kuten viranomaisten kanssa asioidessa. Käytännössä seksuaalivähemmistöön kuuluvan henkilön elämä on läpi elämän kestävää tasapainoilua kaapissa olemisen ja avoimuuden välillä ja avoimuuden asteeseen liittyvien kielellisten valintojen pohtimista. Sukupuoli- ja seksuaalikasvatusta sisällytetään kouluissa nykyisellään muun muassa yhteiskuntatiedon, terveystiedon, psykologian ja biologian opetukseen, mutta tämän lisäksi esimerkiksi kieltenopettajat voivat käsitellä vähemmistöjä ja erilaisia perhemalleja vaikkapa kurssiensa tekstivalintojen kautta.
Sävyjä sysisuomalaisuuteen
Osallisena Suomessa -hankkeesta, joka on valtakunnallisesti yksi suurimmista maahanmuuttajien kotoutumista ja osallisuutta edistävistä hankkeista, on nyt julkaistu kirja. Se on kiinnostavaa luettavaa niin suomi toisena kielenä -opettajille kuin hallinnon kehitystyötä tekevillekin. Kirja-arviossa kurkistetaan kirjan teemoihin ja pohditaan maahanmuuttajien koulutukseen liittyviä ajankohtaisia asioita.
Vertaistutustumista suomalaiseen kielikoulutukseen – Euroopan komission työryhmä Kieliverkoston ja OKM:n vieraana
Euroopan komission temaattinen asiantuntijaryhmä Languages in Education and Training on työstänyt puolisentoista vuotta kielenoppimisen eurooppalaista tavoitteistoa. Työryhmä vieraili 27.‒28. maaliskuuta Suomessa Kielikoulutuspolitiikan verkoston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vieraana. Ryhmä tutustui erityisesti suomalaiseen vieraskieliseen opetukseen (CLIL) ja kielikylpykoulutukseen sekä kielikoulutukseen ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi Kielitivoli-hanke ja Kielikoulutuspolitiikan verkosto pääsivät esittäytymään 20 eri EU-maasta tulleelle vieraalle ja komission koulutus- ja kulttuuriosaston väelle.