Kieli, koulutus ja yhteiskunta – joulukuu 2014
Pääkirjoitus: Rajat, kynnykset, muurit ja sillat
Kaksi vuosikymmentä Yleisiä kielitutkintoja
Yleiset kielitutkinnot (YKI) on kansallinen kielitutkintojärjestelmä, jota koskeva lainsäädäntö astui voimaan vuonna 1994. Tänä vuonna on siis kulunut 20 vuotta siitä, kun järjestelmä aloitti toimintansa. Näiden vuosien aikana tutkintoihin liittyvä käsitys kielitaidosta on säilynyt samana, mutta tutkintojen rakennetta ja tutkintojärjestelmän käytänteitä on kehitetty monin eri tavoin. Tässä artikkelissa esittelemme, miten tutkintoa on kehitetty ja millaisia muutoksia tutkintojärjestelmässä on tapahtunut toimintavuosien aikana.
Kansainvälinen harjoittelu – pelimerkit työelämän käyttöön!
CIMO on kansainvälistänyt jo yli kaksikymmentä vuotta suomalaisia nuoria työelämää varten. Yksi hyvä väline on ollut opintoihin liittyvä harjoittelu ulkomailla. Työelämässä tarvitaankin yhä monipuolisempaa kielitaitoa, mutta myös muita kansainvälisen kokemuksen kasvattamia ominaisuuksia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana harjoittelijoita on lähetetty yhä enemmän muualle kuin englanninkielisille alueille, viime vuosina myös yhä enemmän Euroopan ulkopuolelle. Euroopan ulkopuoliset maat kiinnostavatkin suomalaisia nuoria kovasti. Vuoden 2014 harjoitteluhaussa suosituin kohdemaa oli Kiina ja toiseksi suosituin – uutuutena mukaan tullut – Brasilia.
Kielenoppijan personal trainer
Kielenopettaja työskentelee tyypillisesti julkisella sektorilla oppilaitoksissa. Oppijoiden tarpeet ovat kuitenkin entistä enemmän yksilöllisiä ja yksityisopettajaa halutaan käyttää kurssimuotoisen opiskelun lisäksi. Kielikurssit ajoittuvat usein virka-aikaan, jolloin ajankohta voi olla este kurssille osallistumiselle. Yksityistunneilla oppija saa ohjausta haluamissaan asioissa silloin, kun hänelle sopii. ”Parasta tässä on se, että voi antaa opiskelijalle juuri sitä ja niillä keinoilla, mitä tämä haluaa ja tarvitsee”, mainitsee jyväskyläläinen suomen kielen opettaja Hanna Männikkölahti. Hän työskentelee omassa yrityksessään, joka tarjoaa suomen kielen yksityisopettajan palveluita. Männikkölahden halu perustaa oma yritys lähti yksityisopettajien tarpeesta. Syksyllä 2008 hän perusti toiminimen Suomea kahdestaan.
Me ollaan kääntäjiä kaikki – vai ollaanko?
Nykyisen yliopistokoulutuksen tavoitteena on antaa aiempaa laaja-alaisemmat valmiudet työelämää varten. Vaikka koulutuksen muutos tähän suuntaan on monesta syystä tarkoituksenmukainen, on samalla selvää, että tulevan ammattilaisen on tärkeää myös ymmärtää oman asiantuntijuutensa rajat. Mutta miten rajoja ja yhtymäkohtia voisi hahmottaa? Kuvaan tässä kirjoituksessa kääntäjäkoulutusta ja sen antamaa kompetenssia suhteessa joihinkin lähialojen koulutuksiin. Perustan kirjoitukseni pitkään kokemukseeni kääntäjien suomen opettajana sekä koulutustaustaani suomen kielen ja vieraiden kielten opiskelijana. Osa näistä ajatuksista sisältyy artikkeliin Latomaa (tulossa 2015).
Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan
Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista ainakin toinen on kuuro viittomakielinen. Näin ollen kuulevilla lapsilla on mahdollisuus oppia luonnollisesti suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä perhepiirissä. Monikieliset perheet ovat jo monelle tuttu, mutta miten monikielisyys näkyy ja toteutuu viittomakielisessä perheessä? Entä miten lapset vaihtavat kieltä kesken ilmauksen tai puheen? Pro gradu tutkielmamme viittovan perheen monikielisyydestä keskittyi näihin kysymyksiin.
"Mamma, minä viskaan salaisuuden sinun korvaan" – kaksikielisten lasten vanhempien iloista ja huolista
Suomi ei ole enää yksikielinen maa. Jos yhteiskunta edistäisi nykyistä aktiivisemmin kaksi- ja monikielisyyttä, myös kansallinen kielivaranto laajenisi ja monipuolistuisi. Kaksikielisyyden tukeminen on tällä hetkellä vain vanhempien vastuulla.
Kaksikielinen koulu? Pietarsaaren lukio ja Jakobstads gymnasium saman katon alle
Suomessa on käyty usean vuoden ajan keskustelua kaksikielisistä kouluista. Erityisen kiivaana keskustelu kävi syksyllä 2011, jolloin niin suomen- kuin ruotsinkielisessä lehdistössä esiteltiin mielipiteitä puolesta ja vastaan (Boyd & Palviainen 2015). Onko kaksikielinen koulu uhka vai resurssi? Miten molempien kielten asema koulussa turvataan? Suomessa on tällä hetkellä parikymmentä peruskoulua, joissa kaksi kieltä saman katon alla on arkea. Lukiokoulutuksessa kaksikielistä koulua on ryhdytty vasta kokeilemaan.
Luokkatandemilla vauhtia ammattikorkeakoulun toisen kotimaisen kielen opiskeluun
Artikkeli kertoo Insinööriopiskelijoiden korkeakoulutandem -hankkeesta, jossa Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian insinööriopiskelijat harjoittelivat yhdessä suomea/ruotsia toisen kotimaisen kielen opintojakson puitteissa. Menetelmäksi valittiin luokkatandem. Tavoitteena oli, että opiskelijat saisivat harjoitella ennen kaikkea suullista kielitaitoa mielekkäiden tehtävien parissa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sekä opettajien että opiskelijoiden kokemukset olivat erittäin myönteisiä ja kannustavat jatkamaan luokkatandemin käyttöä jatkossakin toisen kotimaisen kielen opetuksessa.
Ammattikorkeakoulujen ruotsin opetuksen haasteista
"Ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajuus muutoksessa – Kohti motivoivaa ohjaamista" on 20 artikkelin ja kahden puheenvuoron julkaisu, jossa kuvataan Elitgruppen -nimistä täydennyskoulutuskehityshanketta. Vuosina 2012 – 2014 toteutetussa hankkeessa oli mukana opetustyön kehittämisestä innostuneita opetusalan asiantuntijoita, jotka kirjoittivat raportin kukin omasta kehityshankkeestaan. Kehityshankkeissa käsitellään viittä teemaa, jotka ovat: Amk-ruotsin opettajuus ja amk -ruotsin opiskelijat, Ohjauksen rooli, Opetuskokeilut ja - materiaali, Integrointi ammattiaineisiin ja Verkkotyökalut ohjauksen välineinä. Julkaisun tavoitteena on antaa ideoita ja malleja ammattikorkeakouluruotsin opetukseen ja ohjaukseen. Tässä kirja-arviossa käsittelen tarkemmin kolmea hankeraporttia.
Kielimatka Muuramesta Vöyriin
Suomi on kiinnostava maa. Vain muutaman tunnin ajomatkan päässä voi löytää toisen todellisuuden, vaikka taivaankansi on sama. Kävin marraskuussa tutustumassa Vöyrissä toteutettuun ruotsinkieliseen turvapaikanhakijoille suunnattuun kotoutumiskoulutukseen, jota rahoittaa kolmen vuoden ajan Svenska kulturfonden. Olin rahoittajien pyynnöstä tapaamassa koulutuksen toteuttajia ja koulutukseen osallistujia. Mukanani oli poikani Pietu, joka käy 8. luokkaa Muuramessa. Hänelle ruotsi on yhtä tervanjuontia. Ei auta, että pikkuserkkuja asuu Göteborgissa tai että isomummi oli kaksikielinen. Ruotsin kielellä on hyvin ohut kosketus (oppikirjakin on säästynyt siistinä) hänen elämässään. Seuraavassa kerromme matkasta omin sanoin.