Kieli, koulutus ja yhteiskunta – joulukuu 2019
Kieli, koulutus ja yhteiskunta 10(7)
Julkaistu 4. joulukuuta 2019
Pääkirjoitus: Ammatillinen koulutus – kielitietoisuuteen heräämässä
Heidi Vaarala ja Sanna Riuttanen
Integraatiota ja inkluusiota – valmistavan opetuksen hyvät käytänteet
Heidi Naukkarinen ja Anne Tiermas
Perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään kunnissa eri tavoin. Erityisesti pääkaupunkiseudulla alkuopetusikäisten valmistavaa opetusta on ryhdytty järjestämään inklusiivisesti yleisopetuksen ryhmässä. Tarvitaan kuitenkin tutkimustietoa siitä, millaiset ratkaisut tukevat parhaiten vastasaapuneen oppilaan suomen kielen oppimista ja kotoutumista. Joustavat opetusjärjestelyt, opettajien täydennyskoulutus ja riittävät resurssit ovat avaimia siihen, että kouluissa pystytään tukemaan oppilaan tasapainoista kehitystä ja takaamaan tarvittavat valmiudet perusopetusta varten.
Edetään Espoossa: Omankielistä samanaikaisopetusta ja tukea oppilaille koulupolun eri vaiheissa
Maryan Hussein ja Sanna Voipio-Huovinen
Espoon runsas muuttovoitto perustuu kokonaan vieraskielisiin muuttajaperheisiin ja koulujen osalta heidän lapsiinsa. Kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia monikielisiä oppilaita, joiden äidinkieli on Väestörekisterin mukaan muu kuin suomi, ruotsi tai saame, oli yli 5800 lokakuussa 2019. Heidän määränsä on kaksinkertaistunut viimeisen seitsemän vuoden aikana. Heidän lisäkseen Espoossa asuu paljon monikielisiä oppilaita perheineen. Valmistavan opetuksen oppilaita oli tämän vuoden lokakuussa 670 eli enemmän kuin syksyllä 2016. Vastataksemme näihin kasvavan, monikielisen oppilasjoukon tarpeisiin ja koti-koulu-yhteistyön haasteisiin aloitimme Edetään Espoossa -hankkeen tammikuussa 2018.
Venäjää farmaseuteille – erityisalan kielitaitoa alkeista
Heidi Mäkäläinen
Yliopistojen kielikeskuksissa ns. harvinaisia kieliä opiskellaan tyypillisesti heterogeenisissä, eri tiedekunnan opiskelijoista koostuvissa ryhmissä. Opiskelijan alan huomioiminen opetuksessa voi erityisesti alemmilla taitotasoilla olla haastavaa. Artikkelissa kuvataan yhtä polkua opiskelijan tulevaa työelämää huomioivaan alkeistason kielenopetukseen.
Venäjän ääntämisen sietämätön helppous
Riikka Ullakonoja ja Anni Erlin
Venäjän kieli herättää monissa kieltä osaamattomissa usein kaksi mielleyhtymää: kyrilliset aakkoset ja ässät. Nämä ovat myös ne syyt, miksi monet pitävät kieltä jotenkin erityisen vaikeana oppia. Tämän artikkelin tavoitteena on perehtyä tähän myyttiin mm. Erlinin (2019) pro gradu -tutkielman tulosten valossa. Tutkielma käsittelee aikuisten alkeisoppijoiden soinnillisten ja soinnittomien äänteiden osaamista sekä tuottamisen että havaitsemisen näkökulmasta. Lisäksi pohdimme venäjän ”ässien” vaikeutta suhteessa muiden suomenkielisten osaamien kielten samantapaisiin äänteisiin sekä lopuksi annamme vinkkejä niiden oppimiseen ja opetukseen.
Kieli, koulutus ja politiikka nivoutuvat yhteen
Kaisa Jänis
Kirja-arvio teoksesta: Saarinen, Taina; Nuolijärvi, Pirkko; Pöyhönen, Sari & Kangasvieri, Teija (toim.) 2019: Kieli, koulutus, politiikka. Monipaikkaisia käytänteitä ja tulkintoja. Tampere: Vastapaino.
Got access? How to improve language education for all in Nordic compulsory education
Johanna Ennser-Kananen, Sanna Riuttanen ja Taina Saarinen
What are barriers to high-quality language education? How do we increase the variety in languages students learn? How do we promote, support, and foster multilingual, multicultural and other kinds of diversities? These and other hard questions kept the participants of the RECLAS-symposium on Access to language education busy on November 28, 2019.