Kieli, koulutus ja yhteiskunta – joulukuu 2023

 

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 14(7)

Julkaistu: 5. joulukuuta 2023

 

Pääkirjoitus: Monikielisessä Suomessa kaivataan hyvien käytänteiden jakamista

Essi Laitinen, Sanna Riuttanen ja Heidi Vaarala

 

Kansalaisopistoista leikkaaminen on hölmöläisten peiton lyhentämistä

Björn Wallén, Jaana Nuottanen ja Roger Renman

Hallitusohjelmassa kohdennetaan 20,5 miljoonan euron säästöt vapaan sivistystyön oppilaitoksiin. Historiallisen suuri leikkaus astuu voimaan vuoden 2024 alusta lähtien, mikä tietää kansalais- ja työväenopistoille 12,5 miljoonan euron säästöjä ensi vuoden opetustunteihin. Säästöt kohdistuvat myös kielten opetukseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme leikkauksia kolmella tasolla: koko vapaan sivistystyön, kaikkien kansalaisopistojen ja yksittäisen opiston silmin.

 

Kansainvälistyminen 2.0 – Kansainvälisen henkilöstön paikallisen kielen oppimisen tukeminen osana korkeakoulujen kielipolitiikkaa

Johanna Komppa, Eveliina Korpela, Lari Kotilainen, Salla Kurhila, Inkeri Lehtimaja ja Sanni Heinzmann

Korkeakoulujen kielikäytänteet puhuttavat, mutta keskustelu uhkaa polarisoitua. Yhtäältä kansainvälistyminen nähdään uhkana kansalliskielille, toisaalta paikallisten kielten osaamisen korostaminen saatetaan nähdä kansainvälistymisen esteenä tai nurkkakuntaisuutena. Esittelemme tässä artikkelissa Kööpenhaminan yliopiston uudistettua kielipolitiikkaa, joka tarjoaa malleja ja käytänteitä kielten rinnakkaiseloon ja paikallisen kielen oppimiseen. Keskiössä on ajatus kansainvälistymisen toisesta aallosta, jossa katse kohdistuu siihen, miten kansainväliset osaajat saadaan parhaalla mahdollisella tavalla osallisiksi ja osaksi yliopistoelämää – ja yhteiskuntaa.  

 

Monikielistyvä koulu ja muuttuvat kieliorientaatiot 

Salla-Maaria Suuriniemi

Tämä artikkeli perustuu väitöskirjaani Monikielistyvä koulu ja kielitietoisuus: Perusopetuksen opetussuunnitelmien, opettajien ja oppikirjojen kieliorientaatiot, joka tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa lokakuussa 2023. Väitöstutkimuksessani analysoin, millaiset kieliorientaatiot ja -ideologiat näkyvät suomalaisten peruskoulujen kielipolitiikassa. Tutkimukseni osoittaa, että koulujen monikielistymisestä ja kielitietoisuuden vaateesta huolimatta suomalaisten koulujen kielipolitiikkaa ohjailevat edelleen pääosin yksikielisyyden ideaalin nojaavat käsitykset kieli-identiteetistä ja kielenoppimisesta. 

 

Suomen kielen osaaminen insinöörin työssä: mihin ja millaista kielitaitoa tarvitaan ja miten tarvittavaa kieltä parhaiten opitaan? 

Aira Korkeamäki

Insinöörit ovat tekniikan alan asiantuntijoita, joiden ammattitaidon ydintä on luonnontieteellis-matemaattinen osaaminen. Työelämän kielellistymisen myötä heiltä edellytetään lisäksi yhä monipuolisempia ja kehittyneempiä kieli- ja viestintätaitoja (esim. Retnanto, Parsaei & Parsaei 2021). Missä määrin niihin kansainvälistyvässä maailmassa sisältyy myös kunkin maan valtaväestön käyttämä kieli? Miten tärkeää suomen osaaminen on Suomessa työskentelevälle insinöörille? Kysymys on kriittinen erityisesti niiden kohdalla, joiden ensi- tai vahvin kieli ei ole suomi. Mikä heille on paras tapa kehittää kielitaitoaan? Tämä artikkeli perustuu väitöstutkimukseeni (Korkeamäki 2023), joka käsitteli insinöörin suomen kielen taitoon liittyviä kysymyksiä koulutuksen näkökulmasta. Suomenkielistä insinöörikoulutusta tarjotaan 16:ssa maamme 24 ammattikorkeakoulusta.

 

Moninaisuutta ja uuden ajan luku- ja kirjoitustaitoa Suomen Poliisiin - monilukutaidon ja kriittisen lukutaidon tehtäväkokonaisuus Poliisiammattikorkeakouluun pyrkiville

Rita Dahl

Artikkelissa esittelen uuden ajan luku- ja kirjoitustaitoa edistävää tehtäväkokonaisuutta, joka kehitettiin Poliisiammattikorkeakoulun esseekokeeseen alkuvuonna 2023 valmistautuneille opiskelijoille. Opiskelijat olivat etniseltä ja koulutustaustaltaan hyvin moninaisia. Halusin tehtävässäni edistää myös luku- ja kirjoitustaidon rinnastavaa lukutaitokäsitettä sosiokulttuurisen oppimiskäsityksen hengessä. Opetuskokeilun perusteella tehtävästä tuli keskusteleva, ryhmäkirjoittamisen ja -suunnittelun taitoja kehittävä kokonaisuus, jonka opiskelijatkin ottivat omakseen.

 

Onko suomalainen viittomakieli uhanalainen?

Tommi Jantunen

Suomalainen viittomakieli on listattu uhanalaiseksi kieleksi Unescon ylläpitämässä verkkorekisterissä. Myös muissa lähteissä on alkanut esiintyä mainintoja kielen uhanalaisuudesta. Vaikka kielen status nähdään edunvalvonnan kannalta tärkeänä, on hakuprosessissa ja saadussa statuksessa myös ongelmia. Näistä keskeiseksi nousee se, että akateemista yhteisöä ei ole keskustelutettu tarpeeksi laajasti päätöksenteossa. Onko uhanalaisuusstatus todella paras keino edistää suomalaisen viittomakielen elinvoimaisuutta?

 

Romanikielen opetus Euroopassa

Kimmo Granqvist

Romanikieli on syrjityn vähemmistön kieli ja samalla Euroopan suurimpia vähemmistökieliä. Sitä turvaavat monissa maissa sekä kansallinen lainsäädäntö että kansainväliset sopimukset, mutta kielelliset oikeudet toteutuvat heikosti. Tässä artikkelissa tarkastelen romanikielen perusopetuksen toteutumista ja romanikielen ja -kulttuurin yliopistokoulutusta haasteineen Euroopassa. 

 

The Aasis research project: automatically assessing spoken interaction in L2 Finnish

Anna von Zansen

This article presents aims and methods of the Aasis [Automatic assessment of spoken interaction in a second language] research project, which is funded by the Research Council of Finland (2023–2027). The multidisciplinary project brings together researchers from several fields, namely education, language technology and phonetics, to investigate L2 Finnish learners’ interaction in dialogue speaking tasks.