Kieli, koulutus ja yhteiskunta – joulukuu 2024
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 15(7)
Julkaistu 4. joulukuuta 2024
Pääkirjoitus: Kieliverkoston kestävän kehityksen teemavuosi päättyy, kestävä kehitys kielten opetuksessa pysyy
Minna Maijala, Päivi Laine, Salla-Riikka Kuusalu, Riikka Ullakonoja, Maarit Mutta ja Soila Merijärvi
Kestävä kehitys kielikoulutuksessa – uusia näkökulmia ja pedagogisia ratkaisuja
Minna Maijala, Päivi Laine, Maarit Mutta, Riikka Ullakonoja ja Soila Merijärvi
Vuonna 2021 Turun yliopistossa käynnistyneen Eettisesti kestävä kielten opetus -tutkimushankkeen lähtökohtana oli näkemys siitä, että kieli on yksilölle merkityksellinen pääoma sosiaalisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta. Siksi kestävään kehitykseen liittyvät aiheet kuuluvat kaikkeen oppimiseen ja siten myös kielten opetukseen. Tässä artikkelissa esitellään kielikoulutuksen kannalta olennaista kestävän kehityksen teoreettista viitekehystä ja pedagogisia ratkaisuja.
Kielten oppiminen ja ekologinen kestävyys
Salla-Riikka Kuusalu
Kestävää kehitystä ja siihen liittyviä taitoja on kannattavaa opettaa ensisijaisesti jokaisen oppijan ensikielellä ja liittää käsiteltävät aiheet heille tuttuun toimintaympäristöön. Muiden kielten oppimisen kautta aiheisiin saadaan uusia näkökulmia sekä kulttuurin että kielen ominaispiirteiden välityksellä. Kielitaito vahvistaa ekologisen kestävyyden aihepiirien ymmärtämistä, mutta toisaalta oman ensikielen kautta aiheet vaikuttavat lähestyttäviltä ja tärkeiltä. Kun ymmärtää elämää ylläpitävien ekosysteemien tärkeyden ja oppii ajattelemaan ihmistä laajemmin, elämäntapa voi muuttua kielen välityksellä kestäväksi. Tässä artikkelissa pohditaan kielten ja niiden oppimisen vaikutusta ekologisen kestävyyden edistämisessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys koetuksella: sotaa paenneiden kiinnittymisen ja kuulumisen tukeminen kielenopetuksessa
Sanna Mustonen ja Minna Suni
Muuttunut maailmantilanne pakottaa pohtimaan, miten kielenopetuksessa tulisi ottaa huomioon kestävyyden sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus, kun ryhmissä opiskelee konfliktialueelta paenneita lapsia, nuoria tai aikuisia. Opettajilta odotetaan uudenlaista osaamista ja myös oman roolin uudelleenarviointia.
Karjalan kielen opiskelumahdollisuudet osana kulttuurista kestävyyttä
Lotta Jalava, Outi Tánczos ja Niko Tynnyrinen
Kysyntä uhanalaisen karjalan kielen opetukselle on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana valtavasti. Itä-Suomen yliopiston karjalan opetuksen ja tutkimuksen yhteisö, verkkoympäristön tuomat mahdollisuudet sekä uudet ja kielensä käyttöön ottaneet karjalan puhujat ovat vahvistaneet karjalan käyttäjäyhteisöä ja uskoa uhanalaistuneen kielen elpymiseen. Suomessa karjalan opetustarjonta on toistaiseksi vähäistä, mutta mahdollisuuksia kielen tilanteen parantamiseen on olemassa. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme karjalan kielen opetusta ja oppimista osana kielenelvytystä kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta.
Kestävä kehitys osana aikuisten perusopetusta: hyviä maahanmuuttajia vai maailman muuttajia?
Venla Rantanen, Hải Nguyễn, Antti Suomela ja Johanna Ennser-Kananen
Kestävä kehitys on jo vuosikymmenten ajan ollut yksi koulutuksen ja koko yhteiskunnan keskeisistä viitekehyksistä. Tarkastelemme tässä artikkelissa, millaisina YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen vaadittavat taidot näyttäytyvät aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Pohdimme, millaisena aikuisten perusopetuksen opiskelija kuvataan laaja-alaisen osaamisen osiossa ja miten opiskelijan aikuisten perusopetuksen aikana saavuttamat tiedot ja taidot kytkeytyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Keskustelunanalyysin anti kestävälle opetukselle: esimerkkinä aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutus
Hanna Laitinen
Tässä artikkelissa tarkastelen keskustelunanalyysin tarjoamia lähtökohtia ja keinoja kestävän kehityksen arvojen mukaiseen kielten opetukseen. Tarkastelussa ovat etenkin sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen näkökulmat. Pohdin, mitä keskustelunanalyysi antaa näiden näkökulmien huomioimiseen vapaan sivistystyön suomen kielen luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa.
Ecological sustainability in foreign language lessons for young learners
Hanna Jałoza
In this article, I discuss ecological sustainability in early language education from two perspectives. First, I provide examples of how sustainable development is considered in the early language learning curricula implemented in Finland, Poland and Germany. Second, I include my experiences in how to teach a foreign language using a children's book that contains ecological topics. The presented method of reading aloud in German, the target language, was applied in this study, involving two groups of kindergarten and primary school children in Poland.
Kielten opetuksen kestävä tulevaisuus
Hannele Dufva ja Katja Mäntylä
Tässä artikkelissa pohdimme, miltä näyttää kielten kouluopetuksen tulevaisuus: miksi, mitä ja miten tulevaisuudessa opiskellaan? Lopuksi mietimme myös kielten nimeämistä. Kuinka perusteltua – ja motivoivaa – oikeastaan on puhua ”vieraista” kielistä?