Kieli, koulutus ja yhteiskunta – kesäkuu 2018
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(4)
Julkaistu: 13. kesäkuuta 2018
Pääkirjoitus: Varhennetun kieltenopetuksen äärellä
Karita Mård-Miettinen ja Paula Mattila
Varhennettua kieltenopetusta vai kaksikielistä toimintaa? Varhaisen kieltenopetuksen puurot ja vellit
Kristiina Skinnari ja Anu Halvari
Mistä varhennettu kieltenopetus alkaa? Onko kaksikielinen opetus varhennettua kieltenopetusta? Milloin kielikylpy muuttuu kielisuihkuksi? Onko muualla kuin kielten tunneilla tapahtuva kielten opetus kieltenopetusta? Tarkastelemme kirjoituksessamme kieltenopetuksen varhentamista Suomessa erityisesti suhteessa kaksikieliseen toimintaan. Tarkoituksenamme on selkeyttää kieltenopetuksen varhentamisen sekä kaksikielisen opetuksen rajapintoja ohjaavien asiakirjojen näkökulmista.
Vuosi kärkihanketta takana
Karoliina Inha
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi Suomi maana, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Osana hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelmaa käynnistettiin kokeilu-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan mukaisesti kielten kärkihanke, jonka puitteissa keväällä 2017 Opetushallitus myönsi 95 hankkeelle valtionavustusta kielten opetuksen varhentamiseen, kehittämiseen ja lisäämiseen. Valtaosa hankkeista kohdentui varhentamiseen. Paikallisilla kokeiluilla pyritään etsimään ja kehittämään uusia toimintamalleja lasten varhaisen kielenoppimiskyvyn hyödyntämiseksi. Kieltenopiskelua varhennetaan joissain kunnissa alkamaan jo alkuopetuksessa, minkä lisäksi kieliin voidaan tutustua esimerkiksi kielimaistiaisten kautta jo esikoulussa tai varhaiskasvatuksessa. Lisäksi hankkeiden avulla kehitetään koulujen kielitietoista toimintakulttuuria sekä vahvistetaan Suomen kielivarantoa kehittämällä oppilaslähtöisiä, oppimiseen innostavia ja motivoivia toimintamalleja, jotka tukevat oppilaiden sitoutumista kieltenopiskeluun. Tässä artikkelissa esitellään paikallisissa kokeiluissa kehitettyjä tapoja tuoda vieraita kieliä mukaan jo varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja alkuopetukseen. Lopuksi esitellään kärkihankkeessa tehtyä kartoitusta 1.–3.-luokkalaisten motivaatiosta opiskella kieliä sekä opettajien ja huoltajien käsityksistä varhennetusta kieltenopetuksesta.
“Absolut ingen rädsla utan nyfikenhet” Tidigareläggning av finska - Case Nykarleby
Siv Björklund, Katri Hansell ja Teresia Tötterman-Engström
Nykarleby är en av de tvåspråkiga kommunerna som våren 2017 erhöll statens specialunderstöd för att tidigarelägga språkundervisningen i finska. Finskundervisningen i staden tidigarelades år 2016 till årskurs 1 men denna har redan konstaterats vara otillräcklig i en starkt svenskspråkig miljö. Därför har man under läsåret 2017–2018 planerat Kielistigen, ett språkprogram med målsättningen att stärka den kommunikativa finskan genom att börja med barn i femårsåldern samt integrera språket som en naturlig del av verksamheten från småbarnspedagogiken till grundskolan där språket integreras i övrig undervisning.
Enkku ulos luokkahuoneista – toiminnallisia ratkaisuja kielenopetukseen koko koululle
Sabrina Lehtomaa
Jyväskylän yliopiston Kielikampus toteutti kuluvan lukuvuoden 2017–2018 aikana opettajien täydennyskoulutuksen nimeltä VarKi eli Varhaista kielenoppimista kaikkialla. Tavoitteena oli löytää uusia keinoja kieliohjelman varhentamiseksi Suomessa. Teorialähtöisten kontaktiviikonloppujen lisäksi koulutukseen kuului kieliprojektin toteuttaminen koulussa tai päiväkodissa. Tässä artikkelissa kerron omasta kieliprojektistani, jonka toteutin alakoulun esikoululaisten, 1.–6.-luokkalaisten ja koulun henkilökunnan kanssa. Projektissani englantia vietiin toiminnallisin keinoin englannin luokasta ympäri koulua ja sitä myös maisteltiin innokkaasti. Lisäksi kerron koulutuksessa suunnitellusta oppimispelistä.
Kaksikielistä varhaiskasvatusta – på finska och svenska!
Susan Helldén-Paavola ja Ursula Nystedt
Osallistuimme lukuvuoden 2017–2018 aikana Jyväskylän yliopiston toteuttamaan opettajien täydennyskoulutukseen nimeltään VarKi eli Varhaista kielenoppimista kaikkialla (5 op). Taustalla oli ajatus löytää uusia keinoja kieliohjelman varhentamiseksi Suomessa. Teorialähtöisten kontaktiviikonloppujen lisäksi kurssiin liittyi kieliprojektin toteuttaminen koulussa tai päiväkodissa. Tämä artikkeli kertoo varhaiskasvatuksessa toteuttamastamme kieliprojektista.
Kieliystävät-toiminta Vaasan varhaiskasvatuksessa – Språkvännernas verksamhet inom småbarnspedagogiken i Vasa
Miia Raunio ja Nina Antila
Vaasan kaupungin varhaiskasvatuksessa on vuodesta 2016 toteutettu Kieliystävät-toimintaa. Kieliystävät-toiminnassa maistellaan lapsiryhmän kotikieliä arjen tilanteissa. Toimintaa ohjaa varhaiskasvatuksen henkilöstö omassa lapsiryhmässään. Kieliystävät-toiminta alkoi opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä hankerahoituksella pilottitoimintana. Kieliystävät on nyt kahden vuoden jälkeen kirjattu uuteen Vaasan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan, joka koskee kaupungin kaikkia varhaiskasvatusmuotoja: päiväkoteja, perhepäivähoitoa, avointa varhaiskasvatusta ja leikkitoimintaa.
Språkvännernas verksamhet har utnyttjats som stöd för den pedagogiska verksamheten inom småbarnspedagogiken i Vasa sedan år 2016. Verksamheten går ut på att man i olika vardagssituationer tillsammans med barnen smakar på de olika hemspråk som finns representerade i gruppen. Språkvännerna började som ett projekt med pilotgruppsverksamhet finansierat av Undervisnings- och kulturministeriet. Nu, efter två års verksamhet, har det språkberikade programmet som Språkvännerna innebär, blivit inskrivet i Vasa stads nya lokala plan för småbarnspedagogik, som omfattar alla verksamhetsformer inom stadens småbarnspedagogik: daghem, familjedagvård, öppet daghem och lekverksamhet.