Kieli, koulutus ja yhteiskunta – kesäkuu 2020
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(4)
Julkaistu 10. kesäkuuta 2020
Pääkirjoitus: Kielikoulutusta luokassa ja luokan ulkopuolella
Erja Kyckling ja Sanna Riuttanen
Uuden äärellä: kokemuksia toiminnallisista menetelmistä aikuisille suunnatuilla kielten alkeiskursseilla
Liisa Ranta-Ylitalo
Nykymaailmassa tarvitaan entistä monipuolisempaa kielitaitoa. Uuden kielen pariin voivat johdattaa harrastukset, ihmissuhteet, opinnot tai työelämään liittyvät tavoitteet. Tämä artikkeli käsittelee joitakin näkökulmia aikuisten kielenoppimiseen ja tarjoaa samalla esimerkkejä aikuisopiskelijoille suunnatuilla kielten alkeiskursseilla toteutettavista toiminnallisista tehtävistä. Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmaani (Ranta-Ylitalo, 2019), joka käsittelee aikuisten kokemuksia toiminnallisesta kielenoppimisesta saksan kielen alkeiskurssilla.
Latina- ja kreikkakerho esimerkkinä kielellis-kulttuurisen kompetenssin edistämisestä harrastustoiminnalla
Visa Helenius, Anneli Sarvi ja Matti Virtanen
Käsittelemme kirjoituksessamme Turun yliopiston tiloissa toimivan Latina- ja kreikkakerhon toimintaa sekä sen hyödyllisyyttä kielten ja kulttuurien opiskeluun liittyen. Näkemyksemme on yhteydessä kielellis-kulttuurisen kompetenssin ajatukseen (ks. Guilherme 2013 ja Risager 2013), jonka ymmärrämme kattavan ne alati kehittyvät kielelliset ja kulttuuriset kyvyt ja taidot, joita tarvitaan muun muassa historiallisten tekstien sekä aiempien ja nykyisten kulttuurien ymmärtämiseen. Tuomme samalla näkökulman harrastustoiminnan avulla tapahtuvaan vapaamuotoisempaan kielten ja kulttuurien opiskeluun.
DigiTala research project: Automatic speech recognition in assessing L2 speaking
Maria Kautonen ja Anna von Zansen
In this article, we discuss the premise of assessing oral language skills with the help of automatic speech recognition. We present the main goals and working methods in DigiTala project (2019–2023) – a research project between University of Helsinki, Aalto University and University of Jyväskylä that aims at developing a digital tool for assessing and practicing oral language skills. Ultimately, this digital tool would enable implementing tasks measuring oral skills into the language tests of the Matriculation Examination.
”Kato, tuo puhhuu suomea!” – sujuvasti äännetty suomi ja yhteiskunnallinen osallisuus
Anne Leinonen
Ääntäminen on puheilmaisun perusta. Sujuvaa ja ymmärrettävää puhetta on helppo kuunnella, se ei ole liian nopeaa tai takeltelevan hidasta, äänteet erottuvat ja puheen sävelkulku on vivahteikas (Valo 1994). Aikuiset suomi toisena kielenä –puhujat ponnistelevat toisinaan sujuvan ääntämisen kanssa pitkään, vaikka heillä olisikin kielen rakenteet ja sanasto hallussaan. Ääntämisen oppimisen prosessi on yhteydessä muun muassa aiempaan oppimiseen ja oppijan yksilöllisiin ominaisuuksiin. Ääntämiseen liittyy myös yhteisöllinen aspekti: miten vierasperäinen ääntäminen edistää tai estää osallistumista ja aktiivista roolia yhteiskunnassa? Pohdin puheenvuorossani aikuisten maahanmuuttajien, erityisesti muiden kuin korkeasti koulutettujen, ääntämisen taitoja yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta.
Suomi-koulusta maailmalle – ulkosuomalaiset osana Suomen kielivarantoa
Leila Imppola
Tässä artikkelissa tarkastelen ulkosuomalaisten nuorten suomalaisiin kuulumisen tunnetta ja kielitaitoa osana Suomen kansallista kielivarantoa. Artikkeli perustuu vastikään ilmestyneeseen väitöskirjaani, jossa käsittelen saksansuomalaisten Suomi-koulussa opiskelleiden nuorten käsityksiä Suomesta ja suomen kielestä.
Myyntiosaamisella työhön! – Korkeakoulutetut maahanmuuttajat ammatillisessa täydennyskoulutuksessa
Tuula Jäppinen ja Pirjo Pitkäpaasi
Hyviä myyjiä tarvitaan kaikilla toimialoilla. Vaativassa henkilökohtaisessa yritysmyynnissä on kyse asiantuntijatyöstä, jossa korkeakouluopinnot ovat eduksi. Monella korkeakoulutetulla maahanmuuttajalla on hankaluuksia löytää koulutustaan vastaavaa työtä, ja siksi järjestimme Haaga-Heliassa tälle kohderyhmälle räätälöidyn myynnin täydennyskoulutuksen. Kerromme tässä artikkelissa koulutukseen toteutuksesta, koulutukseen kohdistuneista ristiriitaisista odotuksista ja siitä, mitä kokemuksistamme voi oppia.
Kuinka hyödyntää yliopiston potentiaali täydennyskouluttajana? – Perustaidot haltuun -hankkeen antia
Jenna Savolainen
Yliopistoilla on tärkeä rooli jatkuvan oppimisen turvaajana ja täydennyskoulutusten järjestäjänä. Tässä artikkelissa esittelen Perustaidot haltuun -täydennyskoulutushankkeen henkilöstön mietteitä siitä, mitä kehityskohtia Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskentältä vielä löytyy. Yliopistolle kaivattaisiin muun muassa hankkeiden koordinointia ja yhtenäisiä ohjeistuksia helpottamaan työskentelyä. Käsittelen myös henkilöstön ajatuksia Perustaidot haltuun -projektin haasteista ja onnistumisista. Esille nousivat mm. koulutuksen ajankohtaisuus ja monipuolisuus, mutta toisaalta myös haasteet opiskelijoiden sitouttamisessa verkkopohjaiseen koulutukseen.
Target – tukitoimia maahanmuuttajataustaisille koulutuspolulla
Tiina Miikkulainen, Anna Korhonen, Minna Pohjola, Eeva-Maria Rantala, Tiina Sinnemaa ja Riina Honkamäki
Tampereella on syksystä 2018 toiminut Opetushallituksen rahoittama verkostoyhteistyöhanke Target − tavoitteellista kotoutumista ja osallisuutta. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää palveluja ja tukitoimia maahanmuuttajataustaisille ihmisille, jotka tarvitsevat paljon tukea ja ohjausta koulutus- ja työllistymispoluillaan. Hanketta on toteutettu verkostoyhteistyönä, ja sen toimijoilla on monipuolista kokemusta maahanmuuttajatyöstä, koulutuksesta ja viranomaisyhteistyöstä. Esittelemme tässä artikkelissa hankkeen saavutuksia sekä erityisesti hankkeessa pilotoituja tukitoimia maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille.