Kieli, koulutus ja yhteiskunta – lokakuu 2013
Pääkirjoitus: Koulutusta vähemmistökielillä – onko sitä?
Att utveckla en Jyväskyläidentitet: Undervisning på svenska i en finskdominerad miljö
I denna text görs ett nedslag i en svenskspråkig klass i en officiellt enspråkig finsk kommun (Jyväskylä i Mellersta Finland). Utav kommunens 131 000 invånare är ca 300 registrerade som svenskspråkiga. Den svenska klassen – som har funnits sedan 2003 i Pohjanlammen koulu – är en av nära trehundra svenskspråkiga skolor eller klasser som finns i Finland idag och följer samma läroplaner. Samtidigt är undervisningen på flera sätt helt unik.
Kenen (ruotsinsuomalaiset) kieli-ideologiat?
Etnografinen ja sosiolingvistinen kenttätutkimus kahdessa ruotsinsuomalaisessa koulussa paljastaa, että nykyajan ruotsinsuomalaiset koululaiset ja varhaisnuoret elävät monikielisessä ja -kulttuurisessa kielimaailmassa, jossa vaikuttavat monenlaiset päällekkäiset ja joskus ristiriitaisetkin kieli-ideologiat. Tämä artikkeli tarjoaa aineistolähtöisen kuvauksen näihin kieli-ideologioihin.
Viittomakieli ja viittomakieliset Jyväskylän yliopistossa
Jyväskylän yliopisto on Suomen ainut yliopisto, jossa viittomakieli on oppiaineena ja jota voi opiskella tohtorin tutkintoon saakka. Viittomakielen opetus alkoi ensin kurssimuotoisena. Vuonna 1992 alkoivat viittomakielen perusopinnot, 1998 aineopinnot ja 2004 syventävät opinnot. Opettajakoulutuslaitoksen puolella alkoi 1998 viittomakielinen luokanopettajakoulutus, jossa on opiskellut noin 30 viittomakielistä opiskelijaa. Viittomakielen oppiaineeseen otetaan nykyisin pää- ja sivuaineopiskelijoita keskimäärin joka toinen vuosi. Jyväskylän yliopistoon on muodostunut pieni viittomakielinen akateeminen yhteisö ja viittomakieli on tuttu näky yliopiston kampuksella. Viittomakielisten opiskelijoiden on koettu tuovan dialogia opetusryhmiin, ja opettajat ovat pohtineet heidän myötään omaa opetustaan, sen visuaalisuutta ja selkeyttä. Viittomakielen keskuksessa tutkitaan suomalaisen viittomakielen rakennetta, omaksumista ja kaksikielisyyttä sekä viittomakielen käyttöä eri tilanteissa. Myös viittomakielen korpuksen rakentaminen on päässyt alkuun.
Toiminnallisuus kielenoppimisessa – pedagogisia kokeiluja saamen luokissa
Viimeaikaiset käsitykset kielenoppimisesta korostavat subjektiivisuutta oppimisessa, oppijan omien kokemusten ja henkilökohtaisen historian merkitystä sekä oppijan osallistumista itselle ja yhteisölle mielekkäisiin käytänteisiin. Samalla tavoin monikielisyyden tutkimuksessa korostetaan kielenkäyttäjän valintoja ja omien, mahdollisesti vähäistenkin, resurssien hyödyntämistä. Uhanalaisten kielten, kuten esimerkiksi saamen kielten, revitalisaatiotyössä lähdetään liikkeelle kielenkäyttäjän ja yhteisön osallisuudesta vähemmistökielen oppimisessa ja käyttämisessä. Ilman käyttäjiä kieli on ahtaalla. Näistä näkökulmista katsoen kielenkäyttäjän oma toiminta ja sen mahdollistaminen on oppimisen ja opettamisen lähtökohta, ja tätä toimintaa voidaan tukea pedagogisilla innovaatioilla.
How minority pupils in Estonia view and cope with studying Estonian and via Estonian
In those secondary schools in Estonia, where Russian has been the language of instruction, a lengthy process of reforming the language of education has taken place. In 2012, the obligatorily study 60 % of content subjects in Estonian was introduced for upper secondary levels (years 10–12). In the elementary levels, the teaching largely still takes place in Russian. Such minority schools constitute 17 % of all secondary schools. The main group influenced by this change are pupils, since it has an impact on the quality of their education. How they cope with studying in the second language depends on their motivation, the methodology and study materials used as well as the support and counselling they get. In this writing, the current situation, its achievements and shortcomings are discussed from the pupils’ view.