Kieli, koulutus ja yhteiskunta – lokakuu 2014
Pääkirjoitus: Maailma muuttuu, muuttuuko opetus? - Näkökulmia opetusteknologian käyttöön kielenoppimisessa ja -opetuksessa
Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehden lokakuun teemanumerossa aiheena ovat ne muutokset, joita opetusteknologian käyttö on tuonut niin oppimiseen kuin opetukseenkin. Opetusteknologian käyttö on lisääntynyt viime vuosina kaikilla koulutusasteilla. Nuoret ovat tottuneita käyttämään erilaisia mobiililaitteita; älypuhelimia, tabletteja sekä miniläppäreitä niin oppimistehtävien tekemiseen kuin viihteeseen vapaa-ajalla. Tämä haastaa myös opettajan pohtimaan opetustaan ja omaa rooliaan: miten hyödyntää oppijoiden digitaalisia taitoja ja miten opettajan/ohjaajan rooli muuttuu teknologian kaikkiallistuessa. Myös tekstin käsite on laajentunut lineaarisesta tekstistä multimodaaliseksi sisältäen muun muassa videoita, kuvia ja linkkejä. Tämän numeron artikkelit kertovat niin opettajien, oppijoiden kuin tutkijoidenkin kokemuksia ja näkemyksiä siitä, kun teknologia on kielenoppimisessa (vieraat kielet, toinen kieli, äidinkieli) menossa mukana.
Monilukutaidon opetus on ennen kaikkea uusien kirjoitustaitojen opetusta
Täysipainoinen osallistuminen tulevaisuuden yhteiskuntaan vaatii paljon laajempia kirjoitustaitoja kuin koulun kirjoittamisen opetus tällä hetkellä tarjoaa. Uusiin opetussuunnitelmiin tuleva monilukutaito voi tarjota väylän näiden uusien kirjoitustaitojen opiskeluun, mikäli aktiiviseen osallistumiseen ja luovaan sisällöntuotantoon ohjaavat uudet kirjoitustaidot nostetaan tasaveroisesti uusien lukutaitojen rinnalle. Uudistuksella on kuitenkin jo kiire, sillä oppilaat elävät vapaa-ajalla pitkälti jo uusien kirjoitustaitovaatimusten keskellä.
Virtaa ylioppilastutkinnon kielikokeisiin!
Sähköisiä ylioppilastutkinnon kielikokeita on suunniteltu reilun vuoden verran. Liikkeelle lähdettiin tutustumalla sähköisiin kielikokeisiin, joita jo tehdään maailmalla ja suomalaisissa kouluissa. Parhaat tehtävätyypit kerättiin kommentoitavaksi digabi.fi:hin ja kevään 2014 aikana hahmoteltiin suomalaiseen ylioppilastutkinnon kielikokeeseen sopivia tehtävätyyppejä. Hiljalleen kirkastui myös kielikokeen rakenne ja visio siitä, mitä sähköinen kielikoe tulevaisuudessa voisi tarkoittaa. Syksyn 2014 aikana laaditaan YTL:n omia esimerkkitehtäviä eri kieliin ja oppimääriin. Koejärjestelmän tekninen kehitystyö on käynnissä ja testiversio saadaan koulujen käyttöön tammikuussa 2015. Ensimmäinen versio DigabiOS-käyttöjärjestelmästä, joka luo perustan sähköisen ylioppilaskokeen suorittamiselle, on jo halukkaiden testattavissa. Seuraavassa esitellään tämänhetkisiä suunnitelmia ja vastataan kymmeneen sähköistä kielikoetta koskevaan kysymykseen.
Tutkiva oppiminen ja vieraiden kielten opetus - diginatiivit teknologisessa oppimisympäristössä
Teknologiavälitteisessä kielenoppimisessa käytetään teknologisia laitteita ja sovelluksia oppimisen ja opetuksen tukena niin luokkahuoneen sisä- kuin ulkopuolella. Tämän päivän opiskelijat kuuluvat diginatiiveihin, joille uuden teknologian käyttäminen on arkipäiväinen ja luonteva tapa oppia uusia asioita, kuten kieliä. Käsittelemme tässä artikkelissa sitä, miten tulevien kieltenopettajien tietoisuus erilaisista teknologisista ympäristöistä vieraan kielen oppimisessa ja opettamisessa lisääntyi eri teknologioita käsittelevällä kurssilla. Opiskelijat arvostivat kurssin tarjoamaa käytännönläheistä lähestymistapaa ja sisältöä, jota he voivat hyödyntää jo heti opinnoissaan tai myöhemmin työelämässä.
Tviitaten ja höyläten
Eroavatko kielenoppijoiden arjen toiminnot ja luokkahuoneen tapahtumat liiaksi toisistaan? Miten oppijan arkea ja oppimista voisi tuoda lähemmäs toisiaan? Tässä artikkelissa tarkastelen tviittejä, jotka opiskelijat ovat kirjoittaneet osana suomi toisena kielenä -tekstikurssia Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa. Aluksi pohdin sitä, millaisia kieleen liittyviä tviittejä aineistossa on ja miten ne mahdollistavat vuorovaikutuksessa oppimisen. Sen jälkeen tarkastelen sitä, millaisia teknologiaan liittyviä tviittejä aineistosta löytyy ja miten ne tukevat oppimista. Lopuksi vertailen kieleen ja teknologiaan liittyviä tviittejä ja kysyn, voisiko sosiaalisen median käyttö toisen kielen opetuksen osana tuoda uutta virtaa luokkahuoneeseen.
Löytöretkellä virtuaalimaailmassa – lukion pitkän englannin kakkoskurssin toteutus Second Lifessa
Sotungin lukion kielten opettajina lähdimme ilman suurempia ennakko-odotuksia mukaan Opetushallituksen rahoittamaan Second Life -hankkeeseen, koska halusimme testata uuden oppimisympäristön mahdollisuuksia ja kokemuksellista oppimista. Tässä artikkelissa pohdimme opettajan ja oppilaiden näkemyksiä kokeilusta.
ESR-projektista kielikoulutusteknologiaa työperäisille maahanmuuttajille
Työperäisen maahanmuuton yhteydessä ajatellaan kotoutumisen alkavan kielen kautta, ja edelleen kielitaidon myötä työssä menestyminen ja uralla eteneminen helpottuvat. Työelämän haasteiden purkaminen taas edistää yksilö- ja yhteiskunnallisen tason kehitystä, joten kieli kuntoon ja töihin, vai kuinka? Miksi sitten tilastot puhuvat toista kieltä maahanmuuttajien kohdalla, niin hyvinvoinnin kuin urakehityksenkin osalta? Ehkä kielen, koulutuksen ja työelämän yhteyksiä on syytä pohtia tarkemmin, ennen kuin ne niputetaan hyvinvoinnin ja onnistuneen kotoutumisen mittareiksi. Uusi opetusteknologia nostetaan toisinaan ratkaisuksi niin kielen oppimisen kuin aktiivisen kansalaisuudenkin haasteisiin. Yhtälö on hieman mutkikkaampi, mutta uuden teknologian avulla voidaan saada luovia osaratkaisuja kielen, koulutuksen ja työllistymisen yhtymäkohtien haasteisiin. Pirkanmaalla työperusteista maahanmuuttoa edistävä Kansainvälisen osaamisen palvelut ESR-projekti (myöhemmin KOP) on vuodesta 2012 alkaen etsinyt toimivia palvelumalleja työnantajan rekrytointipalveluiden ennakoimiseksi. Yksi työn kohde on uuden opetusteknologian testaaminen.