Kieli, koulutus ja yhteiskunta – lokakuu 2020

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(6)

Julkaistu 21. lokakuuta 2020

Pääkirjoitus: Demokratiaa rakennetaan kielillä

Karoliina Inha, Paula Mattila, Sanna Riuttanen ja Heidi Vaarala

Konflikteja ratkomalla vahvempaan osallisuuteen – Kielitietoinen koulu kasvattaa oppilaita ja opettajia

Lilja Kaijaluoto ja Laura-Maria Sinisalo

Koulun arki on monimutkainen verkosto, johon on kudottu oppilaiden ja opettajien erilaisia taustoja, taitoja sekä vuorovaikutusta. Arvojen, kielten ja kulttuurien sekamelska on antoisa ja opettavainen toimintaympäristö, mutta välillä moninaisuus asettaa myös haasteita opettamiselle, oppimiselle ja muullekin vuorovaikutukselle. Tässä artikkelissa kerromme omia kokemuksiamme monikielisestä kouluyhteisöstä ja tarkastelemme oppilaan kielitaidon yhteyttä osallisuuteen. Pohdimme, miten opettaja voi kielitietoisella opetuksella vahvistaa kielenosaamisen lisäksi oppilaan osallisuutta. Kerromme myös monikielisen kouluyhteisön arkisista konfliktitilanteista ja rakentelemme polkua väärinymmärryksistä ja yhteentörmäyksistä kohti vahvempia demokratiataitoja. Tavoitteena on, että peruskoulussa jokainen oppilas pääsee aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja oppii kielen lisäksi mediaatiotaitoja, joista on hyötyä myös tulevaisuudessa.

Kieli luo osallisuutta ja oikeuksia omaan oppimiseen ja oppijuuteen

Karoliina Inha, Sanna Laiho ja Paula Mattila

Vuosi 2020 lähti liikkeelle rajulla tavalla, kun koronavirus toi glokaalin yhteisön merkityksen ihmisten arkeen. Eri puolilla maapalloa ihmisillä onkin yhtäkkiä paljon yhteistä. Ymmärrämme myös, että uhkien ratkaiseminen riippuu paitsi siitä, mitä muut päättävät tehdä Suomessa ja maailmalla, myös siitä, teemmekö yhteistyötä. Pandemian tavoin suomalaiseen arkeen vaikuttavat kyberhyökkäykset, laittomat vaikuttamispyrkimykset kansallisiin vaaleihin ja demokratian horjuminen Euroopan vakaimmissakin valtioissa. Repeilevän demokratian ratkaisuna pidetään demokratiaosaamisen vahvistamista kouluissa ja oppilaitoksissa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kielitaidon merkitys demokratian ytimessä. Tässä artikkelissa avaamme näkökulmia kielitaidon, osallisuuden ja demokratian yhteyksiin toisen asteen koulutuksessa.

Maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden tasa-arvoisen osallisuuden tukeminen ammatillisessa koulutuksessa

Sanna Mustonen, Pauliina Puranen ja Minna Suni

Työelämässä tarvittavan kielitaidon haltuunotto edellyttää tasa-arvoista osallisuutta ja monipuolisia mahdollisuuksia käyttää kieltä jo ammatillisten opintojen aikana. Tässä artikkelissa tarkastellaan käytänteitä, jotka tukevat opiskelijoiden tasa-arvoista pääsyä vuorovaikutustilanteisiin ja samalla heidän ammatillisen kielitaitonsa ja identiteettinsä kehittymistä.

Ihmisoikeudet, demokratia ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus opettajankoulutuksessa

Tuija Kasa ja Arto Kallioniemi

Tarkastelemme tässä artikkelissa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteutumista opettajankoulutuksessa Suomessa ja viitteitä yhteiskunnallisen ilmapiirin muutoksesta ihmisoikeuksien ja demokratian kannalta negatiiviseen suuntaan. Tuomme esiin näkökulmia yhteiskunnallisiin osallistumismahdollisuuksiin kielellisten oikeuksien ja erilaisten taustatekijöiden suhteen. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen ydinsisältöihin kuuluu edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä inklusiivista ja moniäänistä kasvatusta sekä teoreettisesti että käytännöllisesti. Tutkimuksemme mukaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus ei tällä hetkellä toteudu opettajankoulutuksessa eksplisiittisesti, vaikka opettajaksi opiskelevat kokevat demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen ajankohtaisena ja tärkeänä. Voidaankin kysyä, onko aiheen käsittely siis riittävää?

Arvot ja affektit kulttuurienvälisen vuoropuhelun kehystäjinä eurooppalaisissa koulutuspoliittisissa asiakirjoissa

Aino-Kaisa Koistinen, Tuuli Lähdesmäki ja Susanne C. Ylönen

2000-luvulla kulttuurienvälinen vuoropuhelu on syrjäyttänyt monikulttuurisuuden käsitteen eurooppalaisissa moninaisuuspolitiikkaa käsittelevissä asiakirjoissa. Artikkelimme tarkastelee kulttuurien välisen vuoropuhelun ilmenemistä eurooppalaisissa koulutuspoliittisissa asiakirjoissa keskittyen erityisesti arvoihin ja niiden välittämiin tunteisiin ja tuntemuksiin.

Romanikielen elvyttäminen edellyttää uskoa demokratiaan

Miranda Vuolasranta ja Miriam Schwartz

Romanikieli on mainittu Unescon maailman uhanalaisten kielten luettelossa. Romanien lukumääräksi on maailmanlaajuisesti arvioitu noin 20 miljoonaa, joista romanikieltä puhuu noin 10 miljoonaa ihmistä. Kieltä ei kuitenkaan opeteta kouluissa kovinkaan monessa maassa. Se siirtyy pääasiassa puhuttuna äidinkielenä vanhemmilta lapsille – tai jää siirtymättä, jolloin on vaarassa, että sen osaaminen katoaa. Romanikielen elvyttäminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä, yhteistyötä ja uskoa demokraattiseen ajattelutapaan sekä asenteeseen. Operaatio romanikielen elvytys on Suomessa käynnistynyt.

Kielellistä saavutettavuutta sarjakuvan keinoin

Eliisa Pitkäsalo ja Anne Ketola

Tässä artikkelissa esittelemme juuri käynnistynyttä Koneen säätiön rahoittamaa, Tampereen yliopistossa toteutettavaa Sanasta kuvaksi -tutkimushankettamme, jossa tuotamme sarjakuvaversioita sosiaalihuollon sopimusteksteistä. Hankkeessa tutkimme, voiko asiakirjojen sisällön ilmaiseminen visuaalisin keinoin parantaa asiakirjojen ymmärrettävyyttä ja siten tukea sellaisten kansalaisten osallisuutta yhteiskunnassa, joiden kieli- tai lukutaito on puutteellista tai joilla on erilaisia kognitiivisia vaikeuksia ymmärtää lukemaansa.