Kieli, koulutus ja yhteiskunta – lokakuu 2021

Kuva: Luciana Mariano (2021). Speak up.

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(5)

Julkaistu: 6. lokakuuta 2021

Pääkirjoitus: Sosiaalista oikeudenmukaisuutta kielikoulutukseen

Tanja Seppälä ja Sari Pöyhönen

Editorial: Social Justice for Language Education: Interpreting social justice in various educational contexts

Paiwei Qin ja Magdalini Liontou

Kieli demokratiakasvatuksen ytimessä: silta ylitettäväksi

Karoliina Inha, Satu Honkala, Katri Kuukka ja Paula Mattila

Demokratia voi hyvin tai huonosti kielen varassa. Monet demokratiaa rapauttavat ilmiöt rikkovat vuorovaikutusta, jota tuotetaan kielellä. Silti kieli- ja demokratiataitojen edistäminen kulkee erillisiä polkuja, erillisten asiantuntijoiden puheissa, harvoin toisiaan koskettavissa keskusteluissa. Artikkelissamme tarkastelemme kielen keskeistä merkitystä demokratiakasvatuksessa. Lähtökohdaksi otamme osallisuutta ja demokratiaa murtavat ilmiöt, kuten polarisoituneen keskustelukulttuurin, ja rakennamme niistä siltaa vuorovaikutustaitojen kautta kielikasvatukseen ja kielitietoisuuteen.

Monikielinen pedagogiikka sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä – käytännön ideoita opettajille

Jenni Alisaari

Monikielinen pedagogiikka on tärkeä osa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista koulumaailmassa (García, 2009). Suomessa monikielinen pedagogiikka on kuitenkin vasta kehityksensä alkuvaiheessa: opettajilla on pääosin hyvin positiiviset asenteet monikielisyyttä kohtaan mutta vain vähän käytännön tietoa siitä, miten sitä voisi toteuttaa (Alisaari ym., 2019; 2021). Varhaiskasvatussuunnitelma (OPH, 2018) ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH, 2014) edellyttävät kielellisesti moninaisten oppilaiden huomioimista, ja siksi on tärkeää, että ideoita monikielisen pedagogiikan käyttöön tarjotaan niin opettajaopiskelijoille kuin työssä oleville opettajillekin. Tämän artikkelin tarkoituksena onkin tarjota käytännönläheisiä vinkkejä siihen, miten kielet tehdään näkyviksi, miten niiden arvostus tuodaan eksplisiittisesti esiin ja miten niitä käytetään oppimisen resurssina. Artikkelini perustuu Language Education for Social Justice -konferenssissa pitämääni työpajaan. Artikkelin alussa avaan lyhyesti monikielisen pedagogiikan tavoitteita ja tausta-ajatuksia ja sen jälkeen esittelen erilaisia keinoja lähestymistavan toteuttamiseen eri-ikäisten oppijoiden kanssa.

Multilingual Native Language Lesson, a Pilot Project in Tuusula, Finland

Pipsa Airto ja Larissa Aksinovits

The article concentrates on the instruction of native languages in Finland. First, a general overview and a brief history are presented. In the second part, the focus is on a pilot project of multilingual native language lessons at Hyökkälä school in the municipality of Tuusula.

Kieli-ideologiat ovat läsnä koulussakin

Heidi Niemelä

Tutkin väitöskirjassani, miten koululaiset ja luokanopettajaksi opiskelevat kuvaavat suomea eli millaisia kieli-ideologioita heillä on suomen kielestä. Olen hyödyntänyt tutkimusaineistona heidän tekemiään piirustuksia, joissa he kuvaavat suomen kielen vuorovaikutuksellisuutta ja suomea kansalliskielenä. Piirustukset osoittavat, että monet representaatiot ovat kansallisia, yhteisesti jaettuja ja koulun historiassa kierrätettyjä. Piirustuksissa näkyy usein esimerkiksi Suomen lippu ja kartta. Tutkimusaineisto kertoo kuitenkin myös siitä, että kieli-ideologiat voivat olla paikallisia ja yksittäisen koulun todellisuus voi vaikuttaa vallitseviin kieli-ideologioihin. Esimerkiksi itähelsinkiläisen koulun oppilaat kuvaavat suomea arjen paikkojen kieleksi.

Kolmas sektori sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja monikielisyyden tukipilarina: Paremmin Yhdessä ry tukemassa opettajaopiskelijoiden valmiuksia

Piia Cordoba

Monikielisiä opiskelijoita on Suomessa yhä enemmän, ja opettajankoulutuksen tulisi vastata tähän ilmiöön antamalla opettajaksi opiskeleville valmiudet monikielisten oppijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen heidän tarpeidensa mukaan. Tähän tarvitaan teorian lisäksi kokemusta maahanmuuttajataustaisten oppijoiden kanssa toimimisesta. Kolmannella sektorilla toimivat järjestöt ovat nousseet esille maahan muuttaneiden kotouttamisen ja koulutuksen tukijoina (Pöyhönen, Suni & Tarnanen, 2019). Kokemusta monikielisistä oppijoista voi saada kotoutumista tukevista järjestöistä, kuten Jyväskylässä toimivasta Paremmin Yhdessä ry:stä.

Miksi korkeakoulutettu maahanmuuttanut ei pääse yliopistoon? – Yhdenvertaisuutta etsimässä

Aija Virtanen, Nina Reiman ja Tuija Lehtonen

Eri tulkinnat yhdenvertaisuudesta ja sen täyttymisestä vaikuttavat siihen, kenellä on pääsy yliopisto-opintoihin. Samaa kaikille -ajattelu rajoittaa tukitoimien kohdentamista tietylle ryhmälle ja sysää vastuun hakukelpoisuuden edellyttämien tietojen ja taitojen saavuttamisesta yksilölle itselleen. Nykyisellään yliopistojen toimintamallit ja rakenteet eivät mahdollista korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttaneiden sujuvia polkuja yliopisto-opintoihin. Polkujen mahdollistamisessa keskeisessä roolissa ovat alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan määrä ja laatu sekä suomen, ruotsin tai englannin kielen kehittämisen tuki niin yliopisto-opintoja edeltävän koulutuksen kuin yliopisto-opintojenkin aikana. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen yhdenvertaisuudesta on välttämätöntä, jotta päästäisiin kohti saavutettavampaa yliopistoa.

Kuurot maahanmuuttajaopiskelijat Suomen kotoutumiskoulutuksessa

Nina Sivunen ja Petra Juva

Käsittelemme artikkelissa kuurojen maahanmuuttajien opiskeluun ja kotoutumiseen liittyviä haasteita Suomessa. Artikkelimme pohjautuu Sivusen väitöskirjatutkimukseen, jossa hän tutkii kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemuksia asumisesta ja elämisestä vastaanottokeskuksissa vuosina 2015–2017 sekä Juvan ja muiden kuurojen kansanopistossa työskentelevien opettajien omiin kokemuksiin ja havaintoihin kuurojen maahanmuuttajaopiskelijoiden opettamisesta kotoutumiskoulutuksessa.

Nothing just-is. The depiction of socio-economic (in)justice in ELT coursebooks and its implications for young learners

Grit Alter

One of my fields of research is coursebook analysis. I consider coursebooks to be much more than only teaching materials for specific subjects. Coursebooks also represent what a society considers to be worthy of being taught to younger people. They contain and establish knowledge, norms and values, and present a desirable society. Even so, I’m often devastated by the way in which the representation of specific identities situates these in a wider socio-cultural setting. This is particularly the case regarding minoritized groups and the effect this has on learners. The following essay exemplifies this by addressing the depiction of social justice in coursebooks for 8th graders learning English as a foreign language in Germany.

Racial Trauma, Language Use and Biases: A Reflection on Harmful Practices in Education

Renée Heywood

There is an African proverb that says if a child is not embraced by its community, it will burn it down to feel its warmth. The lives of people of color are often depicted based on racial and linguistic stereotypes creating biases and beliefs that are often brought into classrooms by teachers who are White. Although they may have good intentions, these biases are infused into their instruction, affirm their low expectations and as a result, create an unhealthy learning environment for students of color that supports racism within the classroom. So in essence, what they, students of color, experience outside of the classroom in terms of explicit racism based on color, language and citizenship plays out in the classroom more implicitly. In this article, I draw on both my personal and professional experience of racial trauma in the USA.