Kieli, koulutus ja yhteiskunta – lokakuu 2024

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 15(5)

Julkaistu 11. lokakuuta 2024

Pääkirjoitus: Tuntemattomasta vähemmistökielestä julkisuuteen, katoavasta kielestä eläväksi

Kimmo Granqvist ja Mirkka Salo

Kolme keskeistä tekijää Suomen romanikielen ytimessä

Kimmo Granqvist 

Artikkelissa tarkastellaan Suomen romanikielen olemusta kielikontaktien ja kieltensekoittumisilmiöiden sekä kielensisäisen muutoksen ja vaihtelun näkökulmista. Nämä tekijät liittyvät romanikielen asemaan vähemmistökielenä, vähenevään käyttömäärään sekä sen heikkenevään taitoon romaniyhteisön ja yksilöiden tasolla. Tarkastelu nojaa Suomen romanikielen kieliopin, historian ja murteiden sekä sosiolingvistiikan tutkimukseen.   

Romanikieltä ja suomea sisältävät yhdyssanat ja johdannaiset verkkokeskustelussa

Mirkka Salo 

Verkkokeskusteluympäristö tarjoaa Suomen romaneille mahdollisuuden tiiviiseen keskinäiseen yhteydenpitoon ja keskusteluun. Romanien verkkokeskustelun yleinen kielimuoto on heidän oma etnolektinsä, etnisen ryhmän suomen kielen varieteetti. Romanien etnolekti sisältää romanikielen sanojen ja myös romanikieltä ja suomea yhdistelevien sanojen käyttöä suomenkielisen keskustelun lomassa. Eräs luova ja vaihteleva romania ja suomen kieltä yhdistelevä piirre romanien verkkokeskustelussa ovat yhdyssanat, joissa romanikieliseen sanaan yhdistetään suomenkielinen sana.

Romanien omat tarpeet ja toiveet romanikielen aikuisoppimateriaalien laatimisen perustana – Suomen romanikielen aikuisopetuksen oppimateriaalitarpeita selvittävän kyselyn tuloksia

Henna Huttu 

Romanit iloitsevat uudesta romanikielen kansallisesta elvytysohjelmasta ja kauan kaivatusta taloudellisesta romanikielen ja kulttuurin lisätuesta. Yksi Suomen Kulttuurirahaston tukemista oppimateriaaliryhmistä päätti selvittää, millaisia aikuisten kielenopetuksen oppimateriaaleihin liittyviä havaintoja, tarpeita, toiveita ja ideoita eri-ikäisillä kielestä kiinnostuneilla romaneilla on. Kyselyn tulokset yllättivät myönteisesti niin tutkijat kuin kielenopettajatkin, jotka kokivat saavansa niistä arvokkaita näkökulmia ja käytännön neuvoja uusien oppimateriaalien laatimisen pohjaksi.

Romanikielen elvytys haasteena romaniyhteisölle

Henry Hedman

Romanit ovat olleet osa Suomea jo yli 500 vuotta ja ovat kyenneet säilyttämään omaleimaisen kulttuurinsa ja osittain kielensä. Tilanne kielen kohdalla on kuitenkin muuttumassa, ellei tehdä jotain. Suomessa puhuttua kaalo-romanikieltä uhkaa katoaminen, sillä sen käyttö on vähentynyt huomattavasti, ja vain kolmannes osaa ja käyttää romania. Tarkastelen tässä kirjoituksessa haasteita ja keinoja romanikielen elvyttämiseksi.

Miksi romanikielen elvytys on niin vaikeaa?

Päivi Majaniemi

Kielet avaavat erilaisia virtuaalisia maailmoja, joissa elää tunteita, ajatuksia, historioita ja kuvia. Kielet avaavat, yhdistävät, erottavat ja rikastavat myös todellisia maailmoja. Suomen romanikieli, kaalo, on romanien oman, hyvin vanhan maailman kieli. Se on vakavasti uhanalainen, ja sen elvytys tarvitsee monenlaista ja pitkäjänteistä tukea, muuten se kuolee ja sen mukana kuolee myös osa romani-identiteettiä. Romanikielen asemaan on alettu kiinnittää huomiota 1970-luvulta lähtien mutta vakavammin vasta 2000-luvulla. Syksyllä 2022 on julkaistu Suomen romanikielen elvytysohjelma, joka tarjoaa hyviä tarkoituksia ja suuria toiveita, muttei arviointia, seurantaa eikä ohjausta.

Romanikielen ja -kulttuurin tie yliopistoon

Kimmo Granqvist ja Mirkka Salo

Romaneja on asunut Suomessa 1500-luvulta. Romanikieltä ja -kulttuuria on dokumentoitu ja tutkittu Suomessa 1700-luvun lopusta, mutta romanikielen ja -kulttuurin tie yliopistollisiksi opintokokonaisuuksiksi on ollut pitkä ja sattumien summaa. Opintokokonaisuuksien piirissä vaikuttaa tuottelias ja yhteiskunnallisesti aktiivinen joukko tutkijoita ja opettajia.