Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2012
Pääkirjoitus: Rikas mies jos oisin
Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla
Ruotsin kielen asemasta pakollisena kouluaineena keskustellaan paljon tiedotusvälineissä. Tämä keskustelu värittyy usein tunnepitoisilla kannanotoilla ruotsin kielen puolesta tai sitä vastaan. Joulukuussa 2011 julkaistussa teoksessa Svenskan i den finska skolan och högre utbildningen, jonka ovat toimittaneet Taina Juurakko-Paavola ja Åsa Palviainen, sen sijaan esitetään tutkijoiden tuloksia siitä, miten eri kouluasteiden oppilaat ja opiskelijat itse kokevat ruotsin kielen tärkeyden, ts. millainen motivaatio heillä on opiskella ruotsia ja millaisia oppimistuloksia ko. oppijat keskimäärin saavuttavat eri kouluasteilla. Julkaisu kattaa peruskoulun (Eeva Tuokko), ammatillisen perustutkinnon (Ritva Kantelinen), ammattikorkeakoulun (Taina Juurakko-Paavola) ja yliopistot (Camilla Jauhojärvi & Åsa Palviainen) eli lähes koko kielikoulutusjatkumon ruotsin kielen osalta. Lukion oppimistuloksiin viitataan vain lyhyesti ylioppilastutkinnon käsittelyn yhteydessä julkaisun johdantokappaleessa (Taina Juurakko-Paavola & Åsa Palviainen), jossa kuvataan ruotsin kielen asemaa Suomen lainsäädännössä ja koulutusjärjestelmässä.
Kielikylpyopetus ja vieraskielinen opetus kunnissa – hajanaisesta toiminnasta opetuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen
Kielikylpyopetusta ja vieraskielistä opetusta on annettu Suomessa jo runsaat parikymmentä vuotta. Silti näiden nimikkeiden alla järjestettävä toiminta on edelleen kovin vaihtelevaa, ja kuntatasolta on saatavilla melko vähän tietoa. Tätä aukkoa paikkaa Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa syksyllä 2011 julkaistu raportti kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetuksen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä kunnissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan tuon raportin pohjalta lyhyesti kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetuksen levinneisyyttä ja toiminnan luonnetta, opettajatilannetta, sekä tulevaisuudensuunnitelmia kunnissa.
Elä kaksikielisesti – opiskele monikielisyyttä! Upplev tvåspråkighet – studera flerspråkighet!
Vaasan yliopisto on kansainvälisesti tunnettu monikielisyystutkimuksestaan, erityisesti kielikylpytutkimuksestaan. Vaasan yliopiston pohjoismaisten kielten tutkijat ovat osallistuneet aina Vaasan kielikylvyn aloittamisesta, 1980-luvun puolivälistä saakka, kielikylvyn seurantaan ja kehittämiseen. Tutkimuksen ohella tutkijat ovat kouluttaneet kielikylpyopettajia täydennyskoulutuksen kautta mutta myös yhteisessä kielikylpyopettajankoulutuksessa Kajaanin opettajankoulutusyksikön kanssa. Uusinta uutta on keväällä 2011 Vaasan yliopiston filosofisessa tiedekunnassa aloitettu kaksivuotinen Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma, MAISS.
Taloustieteiden opiskelijoiden kielivalinnat yliopistossa
Monipuoliset, toiminnalliset kieli-, viestintä- ja kulttuuritaidot ovat keskeisiä osaamisalueita työelämässä. Tähän viittaavat säännöllisesti sekä talouselämän edustajat (esim. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2010) että alan opetustehtäviin työllistyneet (ks. Kieli, koulutus ja yhteiskunta marras-joulukuu 2011). Mutta mitä mieltä ovat he, joita asia tulevaisuudessa koskee? Tässä artikkelissa esitellään laajalle joukolle suomalaisia taloustieteiden opiskelijoita tehdyn kyselyn keskeisimmät tulokset. Kyselyssä kartoitettiin taloustieteiden opiskelijoiden asenteita kielten opiskelua kohtaan ja selvitettiin heidän kielivalintojensa motiiveja.
Kuka pelkää itämaista miestä? Kansalliseen kielivarantoon monipuolisuutta Aasian kielistä
Edesmennyt Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen korealainen vt. professori Kho Songmoo (1990: 2) ilmoitti 1960-luvulla Suomeen tullessaan saapuneensa jatkamaan ”suomalaisten tiedemiesten aloittamia töitä” ja moitti vielä 1990-luvun alussa suomalaisten supistunutta maailmankuvaa: ”Tsaarinvenäjän aikana suomalaisilla oli paljon avarampi kuva ainakin Euraasian mantereesta kuin tänä päivänä.” Vuonna 1987 Helsingin yliopistoon perustettuun Itä-Aasian tutkimuksen oppiaineeseen hän viittasi ”etäkulttuurien” opettamisena, mutta arvioi niiden kuitenkin jo muuttuneen pikemminkin ”lähikulttuureiksi” 1990-luvulle tultaessa. Varsinaista lähikulttuuria ainakin japanilaisesta nykykulttuurista ja japanin kielestä on tullut suomalaisnuorille viimeistään 2000-luvulla.
Maahanmuuton ikävaihe vaikuttaa venäjänkielisten nuorten kielivalintoihin
Vuonna 2010 Suomessa asui lähes 55 000 henkilöä, jotka ilmoittivat äidinkielekseen venäjän. Heidän osuutensa Suomen väestöstä on noin 1 %. Suomen ja ruotsin jälkeen venäjä on kolman-neksi puhutuin kieli Suomessa. Venäjänkielisiä on Suomessa joskus aikaisemmin pidetty ”piiloon jäänenä” kulttuurivähemmistönä, mutta tällä hetkellä he hakevat paikkaansa suomalaisessa yh-teiskunnassa ja samalla tuovat esiin uusia näkökulmia monikielisyyden ymmärtämiseen.
Opettajan päiväkirja: Täydellisen epätäydellinen koulupäivä
Olen nuori opettaja. Työskentelen kolmatta vuotta keskisuuressa alakoulussa. Olen koulutukseltani kieltenopettaja, mutta hankin sen jälkeen vielä luokanopettajan kelpoisuuden, enkä ole hetkeäkään katunut. Opetan tällä hetkellä 4. luokkaa ja lisäksi minulla on 10 tuntia viikossa englantia ja ruotsia eri-ikäisille oppilaille.