Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2015
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 6(1)
Pääkirjoitus: Kaiken takana on raha?
Puhutaanpa kielikoulutuksesta!
Kieliverkosto järjesti helmikuussa 2015 neljällä paikkakunnalla tilaisuuden, jossa keskusteltiin kielikoulutuksen ajankohtaisista asioista. Tilaisuuksien tavoitteena oli näin eduskuntavaalien alla nostaa esiin kieliin liittyviä kysymyksiä laajemman koulutuspoliittisen keskustelun rinnalle. Verkoston teemavuoden mukaisesti keskustelua viriteltiin erityisesti talouden näkökulmasta. Valtakunnallisten kysymysten lisäksi pureuduttiin myös alueellisiin tarpeisiin. Keskustelua syntyi muun muassa koulujen kieltenopetuksesta, toisen asteen ja korkeakoulutuksen kieliopinnoista, työelämän kielitaitotarpeista, kaksikielisyydestä, kielikylpyopetuksesta, maahanmuuttajien kielikoulutuksesta ja ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta. Jokaisella paikkakunnalla panelistit olivat alueen paikallisia edustajia. Mukana oli muun muassa kansanedustajia, eduskuntavaaliehdokkaita, kuntapäättäjiä, yhdistysten edustajia, rehtoreita, opettajia ja opiskelijoita.
Oppimisympäristöt muutoksessa: sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmia digitaalisiin oppimateriaaleihin
Viimeaikainen teknologinen kehitys on tuonut erilaiset digitaaliset laitteet ja näiden käyttämät sovellukset osaksi arkielämäämme. Samalla nuorten ’diginatiivien’ arjessa opitut taidot ja kiinnostuksen kohteet on valjastettu myös osaksi koulutuspoliittista muutostyötä. ’Uusi oppiminen’ (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 2013) on nähty paitsi kohdistuvan näihin digitaalisiin lukutaitoihin myös rakentuvan niiden perustalle. Tässä artikkelissa pohdin meneillään olevaa oppimisympäristöjen muutosta arkisesti luokkahuoneiden sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Millä tavoin uudet ympäristöt ja materiaalit kenties muuttavat luokkahuoneen käytänteitä vai muuttavatko lainkaan? Mikä on ihmisten ja kasvatusideologioiden osuus koulun muutoksessa?
På väg mot bättre språkundervisning – FOKUS på uttal
Nykytrendi kommunikatiivisuuden painottamiseen kieltenopetuksessa tuntuu tapahtuneen ääntämisen kustannuksella. Koska monet opettajat kokevat ääntämisen opettamisen liian haastavaksi, se jää usein taka-alalle tai kokonaan opettamatta kielten oppitunneilla. Hyvä ääntäminen on kuitenkin tärkeä osa suullista kielitaitoa. Se helpottaa sekä ymmärretyksi tulemista että muiden ymmärtämistä suullisessa vuorovaikutuksessa. Luottamus omaan suulliseen kielitaitoon myös lisää kielenoppijan rohkeutta käyttää kieltä. Sitä paitsi monet oppilaat haluavat oppia ääntämään. Mihin suuntaan kieltenopetusta pitäisi ryhtyä kehittämään ääntämisen osalta, jotta oppilaat osaisivat ja uskaltaisivat käyttää opiskelemiaan vieraita kieliä? Uuden FOKUS-projektin tavoitteena on tarjota vastauksia tähän kysymykseen.
Tuplatekstityksestäkö avain oppimateriaalikielen ja arkisuomen välisiin eroihin?
Uusviestinnän seurauksena eri kielimuotojen rajat ovat hämärtyneet ja arkipuheen piirteet ovat alkaneet yleistyä paitsi puhutussa myös kirjoitetussa yleiskielessä. Suomea muunkielisille opetettaessa puhekielen ongelmallisuus on tiedostettu, mutta sitä on vaikea ottaa huomioon tyydyttävällä tavalla opetuksessa. Miten opettaa arkipuhekieltä tai kielen puhuttuja variaatioita ylipäänsä? Lukemalla? Kuuntelemalla? Luontevin tapa olisi oppia puhekieli puhumalla, mutta kenen kanssa puhumalla se opittaisiin? Yksi ratkaisu voisi olla tässä artikkelissa esiteltävä tuplatekstitys (TT), joka arkipuhekielen ja yleiskielen välisiä eroja konkretisoimalla voi helpottaa arkipuhekielen ymmärtämistä ja myös auttaa käyttämään sitä.
Mielipiteen jäljillä
Minun mielestäni tämä on hyvää kahvia. Mun mielipide on, että tää on hyvää kahvia. Minusta tämä on hyvää kahvia. Tämä on hyvää kahvia. Hyvää kahvia! Ah, mitä kahvia! Ah, kahvia! Ah! Mitkä näistä ovat mielipideilmauksia? Mikä mielipide on? Millaisia ominaisuuksia sillä on? Miten se määritellään?
Tarvitaanko eteläpohjalaisissa yrityksissä ruotsin ja saksan kielen taitoa?
Vienti- ja tuontialan yrityksissä tarvitaan vahvaa ruotsin ja saksan kielen osaamista. Näin kertoivat alalla pitkään toimineet vienti- ja tuontiyritysten edustajat.
Monikielisyysinstituutti tähtää poikkitieteelliseen monikielisyystutkimukseen
Monikielisyysinstituutti on Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin vuonna 2014 perustettu yhteinen toimielin, jonka tavoitteena on kerätä yhteen monikielisyyden asiantuntijat molempien yliopistojen eri tiedealueilta ja näin edistää yliopistojen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa monikielisyyden alalla. Monikielisyysinstituutti on syntynyt Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin Vaasan yksikön pitkäjänteisen yhteistyön tuloksena ja jatkaa ja syventää LingVaCity-nimellä vuonna 2009 aloitettua yhteistyötä yliopistojen välillä (ks. esim. Björklund & Karjalainen 2012) sekä luo sille toimintamalleja.