Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2018
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(1)
Julkaistu: 8. maaliskuuta 2018
Pääkirjoitus: Kuntanäkökulmaa kansallisen kielivarannon kehittämiseen
Erja Kyckling & Kristiina Skinnari
Monikielisyydestä subjektiivisesti koettuna: tutkittua vuosien varrelta
Paula Kalaja
Artikkeli tarkastelee monikielisyyttä subjektiivisesti koettuna ja esittelee joitakin tutkimuksia, jotka on tehty tälläisesta lähtökohdasta Jyväskylän yliopiston Kielikampuksella.
Viiden O:n malli vieraiden kielten eriyttämiseen
Anssi Roiha & Jerker Polso
Jokaisella oppilaalla on koulussa oikeus saada tasolleen sopivaa opetusta ja edetä tarvittaessa opinnoissaan yksilöllisesti. Tämä edellyttää opetuksen eriyttämistä, jota myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) korostaa. Kentällä eriyttäminen koetaan kuitenkin usein haasteelliseksi, ja se myös ymmärretään monella eri tavalla. Tässä artikkelissa esittelemme, miten eriyttämistä voi lähestyä matalalla kynnyksellä luomamme Viiden O:n mallin avulla. Esimerkkinä käytämme vieraiden kielten opetusta.
Kulmarautoja ja ruuvikoneita – millaisia mahdollisuuksia suomen kielen oppimiseen tarjoutuu rakennusalan työtehtävissä?
Niina Lilja & Terhi Tapaninen
Maahanmuuttajien kotoutumista koskevassa julkisessa puheessa ja päätöksenteossa on turvapaikanhakijoiden määrän lisäännyttyä korostunut ajatus nopean työllistymisen tärkeydestä. Aikuisten kotoutumiskoulutukseen on kehitetty uudet toteutusmallit (OPH 2017), joissa alleviivataan ammatillista kielitaitoa ja koulutuksen työelämärelevanssia. Uudet toteutusmallit tuovat kotoutumiskoulutukseen haasteita, koska tutkimustietoa työelämän kielikäytänteistä ja kielitaitovaatimuksista on vasta vähän. Erityisesti tämä koskee suorittavaa työtä, kuten rakennusalaa. Kerromme tässä tekstissä alustavia havaintoja tutkimushankkeestamme, jonka tavoitteena on tukea suomen kielen käyttöä ja oppimista kieliluokkien ulkopuolella ja jonka osana olemme analysoimassa rakennusalan kielenkäyttötilanteita ja -tarpeita suomen kielen oppimisen näkökulmasta.
An immigrant mother’s thoughts on the use of Finnish in English workbooks
Judit Háhn
I moved to Finland with my family three and a half years ago from Hungary. My older son (aged 11 then) spent a year in a Finnish preparatory class before he continued his studies in the 5th grade. He chose English as his A1 language because he had learnt it for three years in a Hungarian school. Despite his knowledge, the English home assignments proved to be very difficult for him to solve. The activity book relied greatly on the majority language: the instructions and many of the exercises required Finnish knowledge. We spent a lot of time using an electronic dictionary to do the English homework together. Finnish skills were needed even in the English language tests that he had to take, and it happened not just once that he lost points due to the lack of his proficiency. This personal experience made me curious about the reasons for the presence of the majority language in the English activity books that are used in Finnish basic education. The study is discussed in more detail in a paper published in the electronic journal Apples (Háhn 2017).
Ruotsin kielen osaamisvaatimuksista vapauttaminen korkeakouluissa
Taina Juurakko-Paavola & Anne-Maj Åberg
Artikkelin tarkoituksena on selvittää, millä perusteilla opiskelija voi saada vapautuksen osaamisvaatimuksesta ruotsissa toisena kotimaisena kielenä osana korkeakoulututkintoa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tilannetta on kartoitettu syksyllä 2017 korkeakouluille lähetetyllä kyselyllä, johon saatiin kattavasti vastauksia. Tulokset osoittivat, että käytänteet vaihtelevat suuresti sekä yksittäisten korkeakoulujen että korkeakoulusektorien välillä. Opiskelijoita ei siis kohdella tasavertaisesti eri korkeakouluissa. Tämä herättääkin pohtimaan, olisiko mahdollista luoda yhteisiä käytänteitä ruotsin osaamisvaatimuksista vapauttamiseksi niiden korkeakouluopiskelijoiden osalta, joiden ruotsin kielen taito ei yllä korkeakoulujen tutkintotodistusmerkintöihin oikeuttavalle B1-tasolle.
Valmentaako moniammatillinen kielten ja viestinnän opiskelu tulevaisuuden työelämätarpeisiin?
Pirkko Pollari & Tuula-Harriet Kotikoski
Ammattikorkeakouluissa kielten ja viestinnän opetus on hyvin käytännönläheistä, ja sillä on vahva työelämäyhteys. Kieltenopetukselle on tyypillistä myös se, että sitä toteutetaan ammattialakohtaisissa ryhmissä ja usein ammattiaineen ja kieltenopettajan välisenä yhteistyönä integroiden kieli ja viestintä ammattiaineitten sisältöihin. Tällainen lähestymistapa on yleistynyt, ja sen on koettu motivoivan opiskelijoita enemmän kuin perinteisen opetuksen, jossa kieltä opetetaan irrallaan muista koulutusohjelman sisällöistä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kielikeskuksessa on aloitettu syyslukukaudella 2017 kokeilu, jossa kieliä ja viestintää opetetaan moniammatillisissa opiskelijaryhmissä. Kokeiluun motivoivat ensisijaisesti hallinnolliset syyt, mutta se mahdollistaa myös pedagogisen kehittämisen.
Kielten ja kulttuurien moninaisuutta eteläisellä Pohjanmaalla
Pirjo Salomaa
Kirja-arvio teoksesta: Mattila, Markku & Anglé, Jaana 2017: Vieraskieliset lapset eteläisellä Pohjanmaalla. Julkaisuja 9. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.
Markku Mattilan ja Jaana Anglén tutkimuksessa Vieraskieliset lapset eteläisellä Pohjanmaalla (2017) on tarkasteltu eteläisellä Pohjanmaalla asuvia 0–19-vuotiaita lapsia ja nuoria, joiden juuret ovat muualla kuin Suomessa. Mattila ja Anglé kirjoittavat ajankohtaisista monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ilmiöistä, joiden huomioon ottaminen ja ymmärtäminen ovat tärkeitä niin esiopetuksen, peruskoulun, toisen asteen koulutuksen kuin myös korkeakoulutuksen rakennetta ja sisältöä suunniteltaessa. Raportissa kartoitetaan eteläisen Pohjanmaan vieraskielisten lasten ja nuorten hyvinvointia, voimavaroja ja jaksamista, kiinnittymistä paikallisyhteisöön, minäkuvaa sekä tulevaisuuden suunnitelmia.