Jaetaan kielitietoisuutta!
Julkaistu: 13. maaliskuuta 2019 | Kirjoittanut: Heidi Vaarala ja Erja Kyckling
Näin alkuvuodesta on aina hyvä katsoa vähän taaksepäin. Viime vuonna tämä julkaisu, Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti ilmestyi seitsemän kertaa. Artikkeleita julkaistiin yhteensä 58, joista suosituimpia luettiin 1000–2000 kertaa. Artikkelit kiinnostavat kieliasiantuntijoita, opettajia, tutkijoita ja opetushallinnon henkilöstöä, ja niitä käytetään runsaasti kieliaiheisilla luennoilla taustamateriaalina tai keskustelua herättämässä. Myös opiskelijat löytävät ne kandi- tai pro gradu -työtä aloitellessaan. Artikkelien lähdeluetteloiden avulla on helppo suunnistaa eteenpäin. Kiitos teille arvon lukijat!
Meillä on myös ihan mukava määrä työmme seuraajia. Kieliverkoston säännöllisesti päivittyvää, kieliasioita esiintuovaa Twitter-tiliä seuraa noin 1800 henkilöä ja sähköpostilistalla on noin 500 lukijaa. Verkoston verkkosivuilla oli vuonna 2018 noin 41 200 kävijää ja muhkeat 133 300 lukukertaa! Lisäksi viime vuonna julkaistulle Tassu & Tiu -materiaalisivustolle on selkeästi ollut tarvetta, koska sen pääsivulle vierailuja on kertynyt 3300, minkä lisäksi sivuston alasivuilla on myös mukavia kävijämääriä. Huikeaa! Jos et vielä seuraa Kieliverkostoa Twitterissä tai postituslistalla, tee se!
Eduskuntavaalit 2019 lähestyvät. Nyt on aika rummuttaa kielikoulutuksen ajankohtaisia asioita ja haastaa ehdokkaita kielikoulutuspoliittisissa kysymyksissä. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on koonnut kattavan listan ajamistaan eduskuntavaalitavoitteista. Listalle on nostettu esimerkiksi A2-kielen opiskelun epätasa-arvoinen tilanne, laadukkaan opetuksen merkitys ja kielitaidon arvostaminen korkea-asteelle hakeuduttaessa. Myös kirja-alan järjestöt ovat yhdistäneet voimansa ja nostavat lukutaidon vaaliteemaksi, sillä lukutaidon kehitys Suomessa on huolestuttava. Ilman riittävää lukutaitoa on vaikea toimia täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä, ja lukutaidon vaikutukset näkyvät jokaisella yhteiskunnan alueella. Ennen kaikkea seuraavan hallituksen ja eduskunnan on kiinnitettävä huomiota saavutettavuus- ja tasa-arvonäkökulmiin koulutuksessa, jotta huolestuttava eriarvoistumiskehitys voidaan pysäyttää. Saavutettavuus ei saa typistyä kuitenkaan pelkäksi koulutuksen mahdollisuudeksi, vaan todellisen tasavertaisuuden saavuttamiseksi on otettava huomioon myös oppilaiden ja opiskelijoiden sosioekonominen tausta ja alueellisuuden vaikutus.
Kieliverkosto osallistui Ruotsissa, Uppsalassa pidettyyn laajaan pohjoismaiseen koulutusalan konferenssiin NERAan (Nordic Educational Research Association), jonka aiheena tänä vuonna oli koulutuksen globalisoituminen. Plenaariluennoissa globalisoitumista valotettiin eri puolilta: puhetta riitti 1970-luvun sosialistimaiden oppilasvaihdosta aina Ranskan eliittikouluihin ja niiden tuottamaan uranosteeseen. Teemaryhmiä oli 25, ja niissä käsiteltiin kaikkea mahdollista opetukseen liittyvää; olihan mukana yli seitsemänsataa opettajaa, opettajankouluttajaa, varhaiskasvattajaa, opiskelijaa, jatko-opiskelijaa ja tutkijaa.
Pohjoismaissa digitaalisuus ja sen hyödyntäminen opetuksessa herättää edelleen kiistoja ja suuria näkemyseroja. Norjalaiset puhuivat paljon siitä, että puhelimet on laitettava puhelinhotelliin oppituntien ajaksi – odotetaan jopa valtiovallan ohjeistusta puhelimien käytön kieltämiseksi oppitunneilla. Toisaalta esitelmöitiin myös tutkimuksesta, jossa oli analysoitu älypuhelimien käyttöä ammatillisessa oppilaitoksessa Ruotsissa. Sen mukaan näyttääkin siltä, että opiskelijat osaavat löytää opetuksen seasta hetkiä, jolloin oppimisen vuo ei pääsekään katkeamaan, vaikka oppilas pomppiikin Snapchatissa naulaamisen harjoittelun luppoaikoina. Tutkimuksessa oli päästy seuraamaan opiskelijoiden todellista toimintaa niin, että älypuhelimen näyttöä oli tallennettu ajantasaisesti oppituntitallenteiden lisäksi (Kallio & Lundmark 2019). Ensi vuonna NERA järjestään Suomen Turussa (4.–6.3.2020), ja sinne jokaisen opetuksen kehittäjän kannattaa lähettää abstrakti ja lähteä osallistumaan vilkkaaseen pohjoismaiseen keskusteluun, luomaan ja vahvistamaan verkostojaan.
Tässä maaliskuun 2019 verkkolehden numerossa nostetaan esille etenkin kielitaidon arviointia ja kielitietoisuutta. Verkkolehden avaa Sari Aholan, Sari Ohrasen ja Reeta Neittaanmäen artikkeli, jossa esitellään Yleisten kielitutkintojen suomalaisen viittomakielen taitotasokuvaimia ja arviointikriteerejä. Kyseessä on uraauurtava uudistus, sillä aiemmin suomalaisen viittomakielen kielitaidon arviointiin ei ole ollut valideja työkaluja. Lehden toinen artikkeli keskittyy toiseen menossa olevaan uudistukseen Yleisissä kielitutkinnoissa. Jarkko Kekki, Samuel Rahikainen ja Jussi Visti kuvaavat Yleisten kielitutkintojen digitalisointiprojektia, jossa onkin paljon huomioitavia näkökohtia, jotta digitaalisella testillä voidaan mitata oikeita asioita.
Tämän jälkeen kaksi seuraavaa artikkelia keskittyvät kielitietoisuuteen. Kielitietoisuuden teemat kytkeytyvät myös Kieliverkoston teemavuoteen, sillä olemalla tietoisia kielestä, kielistä ja sen rooleista esimerkiksi oppimisen ja tiedon tuottamisessa voidaan koulutusta kehittää kaikille oppijoille parempaan suuntaan. Marita Härmälä on koordinoinut Euroopan nykykielten keskuksessa (European Centre for Modern Languages) hanketta, jossa on keskitytty sisältöaineiden kielitietoisuuden kasvattamiseen ja siihen, miten opetuskieltä toisena kielenä oppivia maahanmuuttajaoppilaita voidaan tukea paremmin kielitietoisuuden avulla. Artikkeli tarjoaa työkaluja esimerkiksi historian ja matematiikan kielitietoisempaan opettamiseen. Tämän jälkeen Line Krogager Andersen ja Maria Ruohotie-Lyhty kuvaavat tanskalaista toimintatutkimusta, jonka avulla etsitään vastausta siihen, mitä kielitietoisuus käytännössä, luokkahuoneessa, oikein on. Kirjoittajat selvittävät kielitietoisuutta lukijalle viiden eri ulottuvuuden avulla. Käy kurkkaamassa!
Dukkeum Sun on aloitteleva väitöskirjatutkija, joka kartoittaa artikkelissaan kokemuksiaan englanninopettajana Koreassa. Hänen mukaansa lasten oman toimijuuden mahdollistaminen on avain parempaan opettamiseen ja oppimiseen. Hän aikoo väitöskirjassaan tutkia tätä aihetta Jyväskylän yliopistossa.
Lehden päättää Taina Saarisen artikkeli, jossa hän pohdiskelee suomalaisen korkeakoulukentän kielipolitiikkaa 1900-luvun alusta nykypäivään. Artikkeli toimii kommenttina lokakuussa 2018 julkaistuun verkkolehden teemanumeroon Kieli ja nationalismi ja valaisee nykyhetken kielipoliittisen ilmaston taustoja.
Aurinkoisia kevätpäiviä ja iloa lehden parissa!
Heidi Vaarala on Kieliverkoston yliopistotutkija ja osallistui NERA-konferenssiin Uppsalassa. Erja Kyckling koordinoi Kieliverkostoa.
Lähteet
Kallio, Janne & Lundmark, Sofia 2019: Narcissism or Masquerade? Selfies as Visual Communication in Vocational Education Classrooms. Esitelmä NERA-konferenssissa. Uppsala, Ruotsi.